Hyvin koulutetuilla pisimmät työurat
- Naisten työhön osallistuminen alkoi lisääntyä 1970-luvulla
- Lama-ajat lyhentävät työuria
- Hyvä koulutus lisää työvuosien määrää
- Työuran aloitusikä aikaistuu ja päättämisikä myöhentyy
- Työurien pituuslaskelmat perustuvat työssäkäyntitilaston työssäolotietoihin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Lama-ajat lyhentävät työuria
1990-luvun laman jälkeen työuran aloitus myöhentyi joka vuosi lähes vuodella, mutta 2000-luvun alun "pieni taantuma" pysäytti laskun 3–4 vuodeksi. Vuosien 2005–2007 ripeä talouskasvu varhensi varsinkin naisten työuran aloittamisikää aina 19 ikävuoteen saakka, kun taas miesten aloitusikä jäi 21 vuoteen. Vuoden 2009 taantuman seurauksena sekä naisten että miesten aloittamisikä myöhentyi vuodella.
Sota-aikana syntyneet ikäluokat olivat 1990-luvun laman alkaessa täyttäneet jo 50 vuotta, minkä vuoksi työttömiksi joutuneiden oli miltei mahdoton palata takaisin työmarkkinoille. Ikääntyneille työttömille avattiin ns. eläkeputki, joka johti työttömyyseläkkeelle 500 päivän työttömyysjakson jälkeen – jopa 20 prosenttia ikäluokista käytti tätä mahdollisuutta.
Suurimmat sodan jälkeiset eli vuosina 1945–1949 syntyneet ikäluokat olivat 45–48- vuotiaita lamavuonna 1993, ja niihin kuuluneiden työllisyysaste putosi humauksessa noin 15 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi vuonna 1949 syntyneet pysyivät noin kymmenen vuotta tällä alentuneella työllisyystasolla ja alkoivat vähitellen siirtyä eläkkeelle. Työllisyysasteen alentuminen vähensi näiden kohorttien työvuosikertymää usealla vuodella.
Laman alkaessa 1950-luvulla syntyneiden työllisyysasteet olivat jopa korkeampia kuin suurten ikäluokkien. Osa näihin ikäluokkiin kuuluvista oli laman alkaessa 40-vuotiaita, ja nuorimmat olivat hieman yli 30-vuotiaita. Lamakausi romahdutti myös 1950-luvulla syntyneiden työllisyysasteita 15 prosenttiyksikköä.
1950-luvullakin syntyneet ikäluokat olivat nykyisiin verrattuna hyvin suuria eli yli 80 000 hengen ikäluokkia, ja vain osa niihin kuuluneista pääsi palaamaan työttömyyden jälkeen takaisin työmarkkinoille. Hekään eivät myöhemmin saavuttaneet lamaa edeltänyttä työllisyyden tasoa.
Vanhimmilla 1950-luvulla syntyneillä oli laman alkuvaiheessa eläkeikään vielä 20 ja nuorimmilla jopa 30 vuotta, joten paine päästä takaisin töihin oli suuri. Jossakin määrin paluu onnistuikin, sillä esimerkiksi vuonna 1955 syntyneiden työllisyysaste nousi seitsemässä vuodessa seitsemällä prosenttiyksiköllä – se "korvasi" noin puolet lamasta johtuneesta työllisyysasteen pienenemisestä.
Vuonna 1960 syntyneet saavuttivat 44-vuotiaina 83 prosentin työllisyystason ja paransivat asemiaan 13 prosenttiyksikköä lama-aikaan verrattuna. Tällöin he saavuttivat tason, jolla olivat olleet 15 vuotta aikaisemmin 30-vuotiaina. 1960-luvun ikäluokkien työllisyysasteet jatkavat kasvuaan, eikä lopullista tasoa ole vielä saavutettu. Vuoden 2009 taantuma kuitenkin pienensi nuorempienkin kohorttien työllisyyttä noin 5 prosenttiyksiköllä.
1950-luvulla ja 1960-luvun alussa syntyneet eivät ole laman jälkeen saavuttaneet samaa erittäin hyvää työllisyystasoa, jollainen suurilla ikäluokilla oli parhaimmillaan.
Päivitetty 4.6.2012