Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Suomi ilman maahanmuuttajia

Koko dokumentti sivutettuna


Jos vieraskielisiä ei olisi, Suomessa olisi alle 15-vuotiaita vähiten 120 vuoteen.

Kirjoittaja: Markus Rapo on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.

Maahanmuutto Suomeen on 2000-luvun ilmiö. Vuoden 2010 lopussa vieraskielisten osuus väestöstä oli 4,2 prosenttia. Pienuudestaan huolimatta maahanmuuttajaväestö on kuitenkin jo vaikuttanut ikärakenteeseen, koska vieraskielisten joukossa on paljon nuoria. Oheisessa kuviossa 1 on vieraskielisten ikäjakauma, joka poikkeaa huomattavasti kantaväestön ikäjakaumasta.

Maahanmuuton vaikutusten mittaaminen on hankalaa, koska sopivia mittareita on vähän. Väestömuutoksia kuitenkin on mahdollista tarkastella käyttäen mittarina kotimaisten ja vieraiden kielten puhujien määriä. Väestötilastoissa vieraskielisillä tarkoitetaan kaikkia niitä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Artikkelin lähtökohta on kuvitelma, että Suomessa ei asu yhtään vieraskielistä. Millainen olisi Suomen väestö ja tulevaisuuden väestökehitys ilman maahanmuuttajia?

Kuvio 1. Suomessa asuvien vieraskielisten ikäjakauma vuonna 2010. Ikä vuosina.

Lähde: Tilastokeskus. Väestö- ja kuolemansyytilastot.

Ilman maahanmuuttoa 50 000 lasta vähemmän

Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui runsaat 224 000 vieraskielistä. Valtaosa vieraskielisistä on tullut Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana. Jos heitä ei olisi, maamme väkiluku olisi ollut 5,15 miljoonaa vuoden 2010 lopussa. – Todellinen kokonaisväkiluku oli 5,38 miljoonaa vuonna 2010.

Suomeen olisi viimeisen 20 vuoden aikana syntynyt 50 000 lasta vähemmän, jos vieraskieliset äidit eivät olisi hankkineet lapsia. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuonna 2002 olisi syntynyt vain 53 000 lasta eli vähemmän kuin yhtenäkään vuonna suuren nälkävuoden 1868 jälkeen. Jos poikkeusvuosi 1868 jätetään huomiotta, 53 000 syntynyttä lasta täytyy hakea vieläkin kauempaa eli vuodelta 1846.

Vuonna 2010 Suomessa syntyi lähes 60 000 lasta, mikä oli eniten 15 vuoteen. Ilman vieraskielisiä synnyttäjiä lapsia olisi ollut 56 300. Syntyvyys on ollut kuitenkin paljon puhutusta "vauvabuumista" huolimatta uusiutumistason alapuolella jo neljän vuosikymmenen ajan. Sen seurauksena Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 888 000 alle 15-vuotiasta. Jos heidän joukostaan poistetaan vieraskieliset, määrä oli 847 000 eli pienin 121 vuoteen.

Sivun alkuun

Yli puolet pääkaupunkiseudun väestönlisäyksestä on vieraskielisiä

Suomen väestö on keskittymässä suuriin asutuskeskuksiin. Asukasluvultaan neljässä suurimmassa kunnassa – Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Vantaalla – asuu lähes neljännes väestöstä. Vieraskielinen väestö on keskittynyt kantaväestöäkin enemmän: vuoden 2010 lopussa puolet vieraskielisistä asui mainituissa suurkunnissa. Maahanmuuttajaväestön keskittymistä kuvaa sekin, että 75 prosenttia vieraskielisistä asuu 17 kunnassa.

Helsingissä asuu sekä lukumääräisesti että suhteellisesti eniten vieraskielisiä. Vuoden 2010 lopussa Helsingissä asui runsaat 63 000 vieraskielistä, mikä oli 11 prosenttia pääkaupungin väestöstä. Helsingin alle 15-vuotiaista vieraskielisten osuus on jo lähes 14 prosenttia. Jos Helsingin vieraskielinen väestö muodostaisi oman kuntansa, se olisi 15:nneksi suurin ja asukasmäärältään Rovaniemeä suurempi.

Kuviossa 2 on pääkaupunkiseudun kuntien nettomuutto muualta Suomesta ja ulkomailta. 1990-luvun puolivälissä pääkaupunkiseutu sai muuttovoittona yli 9 000 henkilöä vuodessa. Tuolloin suurin osa muuttovoitosta syntyi suomen-, ruotsin- ja saamenpuhujista, mutta 2000-luvulla kotimaisia kieliä puhuvien muuttovoitto pieneni ja oli vuosina 2002–2007 jopa miinusmerkkinen. Vuonna 2003 pääkaupunkiseutu menetti lähes 4 000 kotimaisten kielten puhujaa.

Kuvio 2. Pääkaupunkiseudun kuntien nettomuutto äidinkielen mukaan vuosina 1990–2010. Henkilöä.

Lähde: Tilastokeskus. Väestö- ja kuolemansyytilastot

Vuosina 2008–2010 pääkaupunkiseudun muuttovoitto on syntynyt lähes kokonaan vieraskielisestä väestöstä. Muuttovoittoa ei ole tullut pelkästään ulkomailta, vaan myös muualta Suomesta muuttaneista vieraskielisistä. Vuosina 2001–2010 pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku on kasvanut vajaalla 90 000:lla, ja siitä 67 prosenttia on tullut vieraskielisen väestön määrän lisääntymisestä.

Viimeisten neljän vuoden aikana ns. muuttotappiomaakuntien muuttotappiot ovat selvästi pienentyneet. Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien väkiluku on vuoden 2011 aikana kasvanut ensimmäisen kerran 18 vuoteen. Se saattaa johtua pienistä nuorten ikäluokista, mutta lisäksi lähtömuuttoa hillitsee se, että työvoiman kysyntä kasvaa myös muuttotappiomaakunnissa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. On kuitenkin selvää, että ilman maahanmuuttoa Pohjois-Karjalan tai Pohjois-Savon väkiluku ei olisi kääntynyt kasvuun.

Ei tiedetä, olisivatko muuttotappiomaakuntien muuttotappiot pienentyneet, jos vieraskieliset eivät muuttaisi Etelä-Suomeen. Sitäkään ei tiedetä, olisiko kantaväestö muuttanut muuttotappiomaakunnista entiseen tapaan, jos vieraskielisiä ei olisi.

Sivun alkuun

Ilman maahanmuuttoa 20–59-vuotiaiden määrä vähenisi rajusti vuoteen 2030 mennessä

Noin puolessa Suomen maakunnista vieraskielisten osuus työikäisestä väestöstä on vähintään neljä prosenttia (kuvio 3). Työikäiseksi väestöksi määritellään tilastoissa 15–64-vuotiaat, vaikka todellisuudessa harva 15-vuotias on nykyisin työllinen. Työikäisen väestön määritelmä juontaa aikaan, jolloin Suomi eli maataloudesta ja lapset osallistuivat maataloustöihin. Tarkastelenkin seuraavaksi 20–59-vuotiaiden määrän muutosta väestöennusteen pohjalta.

Kuvio 3. Vieraskielisten osuus työikäisestä väestöstä maakunnittain vuonna 2010. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Väestö- ja kuolemansyytilastot.

Tilastokeskus on laatinut väestöennusteen noin kolmen vuoden välein. Viimeisin ennuste julkistettiin vuoden 2009 syyskuussa. Väestöennusteen yhteydessä laaditaan ns. omavaraislaskelma, jossa vain syntyvyys ja kuolevuus vaikuttavat tulevaan väestökehitykseen.

Syntyvyyden vähenemisen seuraukset ilmenevät myös omavaraislaskelmassa. Vuonna 2009 laaditun omavaraisuuslaskelman mukaan 20–59-vuotiaiden määrä vähenisi Suomessa nykyisestä 2,8 miljoonasta vuoteen 2030 mennessä noin 330 000:lla eli 12 prosenttia.

Joidenkin maakuntien ikärakenne on muuttotappion pitkittymisen vuoksi jo vinoutunut: kuolleiden määrä on suurempi kuin syntyneiden. Omavaraislaskelman mukaan Etelä-Savo, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Kainuu menettäisivät vuoteen 2030 mennessä viidenneksen 20–59-vuotiaista.

Samaisen laskelman mukaan esimerkiksi Etelä-Savossa 20–59-vuotiaiden määrä vähenisi nykyisestä noin 74 000:sta alle 60 000:een. Tässä laskelmassa oletetaan, että kukaan ei muuta Etelä-Savoon tai sieltä pois. Mikäli Etelä-Savon muuttotappio jatkuu samankaltaisena kuin viime vuosina, voi 20–59-vuotiaiden joukko pienentyä vieläkin enemmän.

Sivun alkuun

Suomen ratkottavaksi tulee suuria väestöhaasteita

Seuraavan 20 vuoden kuluessa eläkeikäisten määrä kasvaa rajusti, ja samaan aikaan työikäisen väestön määrä uhkaa pienentyä. Tämä tulee heijastumaan väestölliseen huoltosuhteeseen, joka Suomessa heikkenee tulevina vuosikymmeninä lähes nopeinta vauhtia EU27-maista. Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoittaa sitä, että lasten ja eläkeikäisten määrää verrataan työikäisten määrään. Yleisimmin väestöllinen huoltosuhde ilmaistaan huollettavien määränä sataa työikäistä kohden.

Mikäli Suomeen ei tulisi maahanmuuttajia, heikkenisi väestöllinen huoltosuhde enemmän ja nopeammin kuin viimeisimmässä väestöennusteessa on arvioitu. Omavaraislaskelmassa eli "nollamaahanmuuton" vaihtoehdossa väestöllinen huoltosuhde nousisi 73:een vuoteen 2025 mennessä ja 79:ään vuoteen 2040 mennessä. Nykyisin väestöllinen huoltosuhde on 53.

Maahanmuutto korjaa väestön ikärakenteen vinoumia ja väestöllistä huoltosuhdetta, mutta se ei automaattisesti ratkaise huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia. Avainkysymys on se, kyetäänkö vieraskielinen väestö integroimaan ja työllistämään. Jos maahanmuuttajat eivät työllisty, työllisten vastuulle jää entistä suurempi huollettavien joukko.

Lähde:

Väestöennuste 2009–2060. http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html. (Tilastokeskus julkistaa seuraavan väestöennusteen vuoden 2012 syyskuussa.)

 


Päivitetty 4.6.2012