Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Me kaikki tarvitsemme ekosysteemejä joka päivä

  1. Ekosysteemitilinpidosta osa ympäristötilinpitoa?
  2. Kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin mittaamisen väline
  3. Tilastoyksikkönä ruuduista muodostuva alue
  4. Tileillä kuvataan tuotantoa ja terveydentilaa
  5. Kokeiluja tarvitaan
  6. Paikkatieto kaikkien eurooppalaisten ulottuville
  7. Soiden ekosysteemipalvelujen arvo

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Soiden ekosysteemipalvelujen arvo

Kirjoittaja: Anna Piirainen työskentelee ympäristö ja energia -vastuualueella Tilastokeskuksessa. Hänen pro gradu -tutkielmansa Soiden ekosysteemipalvelujen kysyntä hyväksyttiin Oulun yliopistossa tammikuussa 2012.

Ekosysteemipalvelujen käsite on nopeasti noussut käytetyimpien listalle ihmisen ja ympäristön suhdetta käsittelevissä tutkimuksissa. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että käsite valittiin myös soiden ja turvemaiden kansallisen strategian taustalla vaikuttavaksi kokoavaksi teemaksi, sillä juuri suot ovat erityisen kiitollinen kohde lähestyttäväksi ekosysteemipalvelujen näkökulmasta.

Suomea voidaan kutsua hyvällä syyllä suomaaksi. Maan pinta-alasta 9,3 miljoonaa hehtaaria, siis kolmannes koko Suomesta, on suota. Suo kuitenkin näyttäytyy monille outona ja jopa luotaantyöntävänä elementtinä, jonka hyödyt koostuvat turpeesta, hilloista ja karpaloista. Ekosysteemipalvelut kuitenkin ottavat huomioon myös muut kuin tuotannolliset ja ihmiselle välitöntä hyötyä tuottavat arvot. Näin soiden merkitys hiilinieluina, tulvien tasaajina ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä saa ansaitsemaansa huomiota.

Ekosysteemipalvelut valittiin taustalle myös Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelmalle. Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoima hanke pohjautui asiantuntijoiden toteuttamiin osahankkeisiin. Yhtenä, Metsäntutkimuslaitoksen toteuttamana osa-alueena on tutkittu soiden tarjoamia ekosysteemipalveluja ja siihen liittyen kansalaisten näkemyksiä soiden käyttömuodoista.

Turvetuotantoa ei haluta lisää

Kielteisimmin vastaajat suhtautuivat puun ja turpeen tuotannon lisäämiseen. Eniten hyötyä vastaajat sen sijaan kokisivat turvetuotannon loppumisesta, soiden ennallistamisen lisäämisestä sekä suojeltujen soiden pinta-alan hienoisesta lisäämisestä. Keskeiset tulokset on koottu oheiseen taulukkoon.

Muuttujat   Kertoimet
Puuntuotannon pinta-ala Arvioitua suurempi –0.3404
  Arvioitua pienempi 0.2561
Turvetuotannon pinta-ala Lisääntyy –0.4111
  Turvetuotanto loppuu hiljalleen 1.0478
Soiden ennallistaminen Lisätään 0.5090
  Lopetetaan –0.2496
Suojeltujen soiden pinta-ala Lisääntyy hieman 0.3947
Nykytila säilyy   0.5521

Kysely maankäytön muutoksista

Arvottaminen tapahtui kyselyllä, jonka valintatilanteissa vastaajat vertasivat kolmea maakunnan soiden käyttösuunnitelmaa keskenään ja valitsivat mielestään parhaan. Samaa menetelmää käytetään taloustieteissä yleisemminkin markkinattomien hyödykkeiden arvottamiseen.

Yleensä arvottamisen lopputuloksena saadaan rahamääräisiä tuloksia siitä, kuinka paljon vastaajat olisivat valmiita maksamaan arvottamisen kohteesta. Tässä tapauksessa kyselyyn ei kuitenkaan ollut järkevää lisätä rahamääräistä muuttujaa käyttömuotojen luonteen vuoksi, sillä esimerkiksi kansalaisilta kerättäviä veroja tai maksuja ei voi liittää uskottavasti puun tai turpeen tuotannon muutoksiin.

Näkökulmana kyselyssä ovat muutokset maankäytössä. Turpeen ja puun tuotantopinta-alat edustavat ekosysteemipalveluista perinteisiä tuotantopalveluja. Soiden ennallistaminen ja soidensuojelualueiden pinta-ala puolestaan liittyvät erityisesti tuki- ja säätelypalveluihin. Muuttujien tasot valittiin alan asiantuntijoiden näkemysten perusteella. Kyselyyn kuului myös kulttuuripalveluja edustava suoretkeilypalvelujen tarjonta, mutta tämä oli karsittava analyysivaiheessa. Ongelma liittyi todennäköisesti kyselyn suunnitteluun. Mallin selitysaste kuitenkin on hyvä, ja jäljelle jääneistä muuttujista kaikki ovat tilastollisesti merkitseviä.

Tuloksia tulkitessa on muistettava, että vastaajakunta on valikoitunutta, eikä tuloksia siten voi yleistää koko väestön tasolle. Vastaukset koottiin satunnaisotannalla lähetetyllä postikyselyllä ja niitä täydennettiin internet-kyselyllä, johon saivat vastata kaikki halukkaat. Vastaajat koostuvat siis siitä pienestä osasta väestöä, joka on erityisen kiinnostunutta suokysymyksistä.

Joitain viitteitä tulokset kuitenkin antavat siitä, mihin suuntaan pohjoispohjanmaalaiset toivovat soitaan kehitettävän. Tutkimus tarjoaa – yhdessä muiden suo-ohjelman osahankkeiden kanssa – osaltaan tietoa maakunnan soiden käyttöä koskevia päätöksiä tehtäessä.

 

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 5.6.2012