Helpompi perustaa kuin pyörittää –
museot vetävät Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa
- Ilmaiskäynnit lisääntyneet, kokonaistaso vakaa
- Ruotsissa tuplamäärä kävijöitä
- Taidemuseot vetävät vähemmän kuin muut
- Kiasma realistinen verrokki
- Kynnys on madaltunut
- Mies useammin mukana kuin teatterissa
- Henkilöstö kasvanut 2000-luvulla
- Optimistisia oletuksia vaikutuksista
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Optimistisia oletuksia vaikutuksista
Uusille museohankkeille maalaillaan usein aika optimistisia vaikutusoletuksia. Näin tehtiin aikoinaan Kiasmankin yhteydessä, ja nyt sama näytti tapahtuvan Guggenheimin yhteydessä.
Voiko museolla olla omasta toimintaympäristöstään poikkeavaa vaikutusta alueen kokonaiskehitykseen? Vastaus on minusta aika selvästi kielteinen. Bilbao ontuu esimerkkinä, koska siellä koko maakuntakaupungin infrastruktuuri rakennettiin täysin uusiksi ja Guggenheim-museon ympäristö muokattiin sen ehdoilla. Baskialueen yhteiskuntapoliittinen tilanne on muuttunut täysin museosta huolimatta, mutta sattumoisin samaan aikaan. Myös matkailun suhteellinen merkitys on moninkertainen Espanjassa Suomeen verrattuna.
Kuitenkaan Bilbaon seudun kokonaistalouden kehitys ei ole liiemmin poikennut Espanjan kehityksestä.
Suomessa Guggenheim-hankkeen uusi matkailutalouden tuottovaikutus olisi realistisesti laskien ollut huomattavasti esitettyä vaatimattomampaa tehtäviin investointeihin nähden. Alueelliseen matkailusatelliittiin perustuvien laskelmieni mukaan hanke ei olisi ollut elinkeinopoliittisesti eikä erityisesti matkailutalouden kannalta kannattava.
Sisältöjä rakennusten sijaan
Helsinki tarvitsee vetovoimaisia rakennuksia, mutta paljon enemmän sisältöjä. Kulttuurin seiniä on jo aika lailla. Mielekkäämpää olisi ennen uudisrakennusta ollut pohtia nykyisten rakennusten muokkaamista Kaapelin tai Suvilahden tapaan ja keskittyä sisällön kehittämiseen.
Jos Helsingin brändiä halutaan nostaa, olisi sekin mielekkäämpää tehdä sellaiselta kulttuuri- ja taidepoliittiselta pohjalta, jolta Suomi on tähänkin saakka ponnistanut. Voihan Helsingin vetävyys jopa laskea, jos brändin muokkaus on ristiriidassa muun kokonaisilmeen kanssa.
Meillä on esimerkiksi ollut kulttuuripoliittisesti tärkeä matalan kynnyksen sisäänpääsypolitiikka museoihin. Jos kynnystä nostetaan, vaikutus voi olla negatiivinen.
________________________
Lähteet:
Guggenheim Helsinki: konsepti- ja kehitysselvitys, Helsingin kaupungin tarkistama käännös, alkuperäinen The Solomon R. Guggenheim Foundation 2011
Moderna Museets årsredovisningar, 2007-11
Ajankäyttötutkimus. Tilastokeskus.
Vapaa-ajan tutkimus. Tilastokeskus.
Valtion taidemuseo, kävijätilastot.
Museotilasto.fi
Kulturrådet, Sverige 2012. Museer 2010.
Alanen Aku: Artikkeli Guggenheimin varjossa -pamflettikirjassa, toim. Kaarin Taipale, 2012.
Päivitetty 5.6.2012