Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Tuottavuuden ja hyvinvoinnin näkymät huolestuttavat

  1. Suomen etu syöty
  2. Historian pohjalta hidastuvia näkymiä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Historian pohjalta hidastuvia näkymiä

Taloushistoriallisesti katsottuna tulevien vuosikymmenten kokonaistuottavuuden ja talouden kasvu näyttäisi olevan erittäin hidasta. Fouré, Bénassy-Quéré ja Fontagnén (2012) luvut antavat yhtä synkän kuvan kasvun näkymistä kuin Gordonin analyysi (2010) Yhdysvalloille. Heidän lukujensa antama kuva Suomen näkymistä on puolestaan yhtä synkkä kuin omani (Maliranta, 2011), mutta huomattavasti synkempi kuin Jalavan ja Pohjolan (2004) ennusteesta syntyvä kuva. Jalavan ja Pohjolan perusprojektion mukaan kansantalouden työn tuottavuus (BKT/työtunti) kasvaa 2,1 prosentin vauhdilla vuosina 2004 – 2015 ja 2,5 prosentin vauhdilla vuosina 2015  –  2030. Vuonna 2011 työn tuottavuus oli noin 9 prosenttia tuon kasvu-uran alapuolella, eli ainakin heidän ennusteensa alkuosa näyttäisi osoittautuvan selvästi liian optimistiseksi. Lehti, Rouvinen ja Ylä-Anttila (2012) eivät esitä omia laskelmia, mutta myös he päätyvät optimistiseen näkemykseen tuottavuuden kasvun näkymistä meillä ja muualla.

Toisaalta historia on opettanut ainakin sen, että mullistavien innovaatioiden ennustaminen on lähes mahdotonta jopa guruille. Hyvä uutinen olisi se, että kuorma-autot, taksit ja bussit pystyisivät tulevaisuudessa kulkemaan liikenteessä ilman kuljettajaa – ja mielellään luotettavammin kuin nykyisin VR:n junat kuljettajan kanssa.

Fouré, Bénassy-Quéré ja Fontagnén tuottavuusennusteita positiivisempien näkymien varaan tuskin kannattaa talouspolitiikkaa rakentaa – niin valtava määrä työelämää ja vapaa-aikaa mullistavia innovaatioita tarvitaan noiden ennusteiden ylittämiseksi.

Lähteet

Basu, S., Pascali, L., Schiantarelli, F. ja Serven, L. (2012). Productivity and the Welfare of Nations. The World Bank, Policy Research Working Paper No. 6026.

Brynjolfsson, E. (2011). ICT, innovation and the e-economy. EIB Papers, 60 – 76.

Fouré, J., Bénassy-Quéré, A. ja Fontagné, L. (2012). The Great Shift: Macroeconomic projections for the world economy at the 2050 horizon. CEPII, Working Paper.

Gordon, R. J. (2010). Revisiting U. S. productivity Growth over the Past Century with a View of the Future. CEPR, Discussion Paper No. 7991.

Jalava, J. ja Pohjola, M. (2004). Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900 – 2030. Teoksessa Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/204. Helsinki.

Lehti, M., Rouvinen, P. ja Ylä-Anttila, P. (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. ETLA B 254.

Maliranta, M. (2010). USA:n dynaamisuus jatkaa hiipumistaan. Tilastokeskus, Tieto&trendit, syyskuu 2010, sivut 14 – 17.

Maliranta, M. (2011). Suuri kuoppa; Suomen hyvät työllisyysluvut kätkevät tuottavuuden romahduksen. EVA, EVA analyysi No. 18.

O'Mahoney, M. ja Timmer, M. (2009). Output, Input and Productivity Measures at the Industry Level: The EU KLEMS Database. The Economic Journal, 119, F374-F403.

Pohjola, M. (2006). ICT, productivity and economic growth: what will be the next wave? Teoksessa P. Heikkinen ja K. Korhonen (toim.), Technology-driven Efficiencies in Financial Markets (s. 9 – 33). Helsinki: Expository studies A:110, Bank of Finland.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.9.2012