Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Suomalaisten työaika Euroopan lyhyimpiä

  1. Osa työajan lyhentymisestä selittyy osa-aikatyön lisääntymisellä
  2. Yrittäjien pitkät päivät
  3. Osa-aikatyön syyt
  4. Naisten korkea työllisyysaste selittää Suomen sijoitusta kansainvälisessä vertailussa
  5. Tehdyt työtunnit vai säännöllinen työaika?
  6. Yrittäjien suuri määrä pidentää työaikojen keskiarvoa
  7. Vauraissa maissa tehdään lyhyttä työviikkoa
  8. Miten vertailla työaikoja oikein?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Naisten korkea työllisyysaste selittää Suomen sijoitusta kansainvälisessä vertailussa

Aika ajoin uutisoidaan suomalaisten tekevän kansainvälisesti vertailtuna lyhyttä työviikkoa. Eurofoundin (2012) raportin mukaan suomalaisten työviikko on kaikista vertailuun sisällytetyistä maista lyhyin (kuvio 6). Myös OECD:n (2012) raportissa Suomi sijoittuu työajan pituudessa selvästi keskiarvon alapuolelle.

Kuvio 6. Palkansaajien keskimääräinen tehty viikkotyöaika kokoaikatyössä vuonna 2011, 15–64-vuotiaat. Tuntia viikossa.*

* Samat tiedot on julkaistu myös Eurofoundin (2012) raportissa, mutta vain EU-maiden osalta.
Lähde: Eurostat.

Kansainvälisiä vertailuja tulkittaessa on tärkeää ottaa huomioon, miten ja kenen työaikaa mitataan. Valittu työajan käsite ja kohderyhmä vaikuttavat tuloksiin merkittävästi. Esimerkiksi yllä mainitussa Eurofoundin vertailussa on tarkasteltu vain kokoaikatyötä tekevien palkansaajien tehtyä viikkotyöaikaa. Suomessa palkansaajista noin 50 prosenttia on naisia, ja heistä noin 80 prosenttia tekee kokoaikatyötä – luvut ovat huomattavasti suurempia kuin useimmissa muissa Eurofoundin vertailumaissa.

Naisten tuntimäärä kokoaikatyössä on kuitenkin miesten työaikaa hieman lyhyempi. Tämä naisten lyhyempi viikkotyöaika alentaa kokoaikatyötä tekevien palkansaajien keskimääräistä viikkotyöaikaa erityisesti Suomessa, missä naisten osuus kaikista kokoaikatyötä tekevistä palkansaajista on suuri. Maissa, missä naiset ovat pääasiassa kotona hoitamassa lapsia tai tekevät osa-aikatyötä, kokoaikatyöhön perustuvat laskelmat koostuvat lähinnä miesten työajoista.

Jos tehdyn viikkotyöajan keskiarvo lasketaan kaikista palkansaajista mukaan lukien myös osa-aikaisesti työskentelevät, Suomen sijoitus kohoaa hieman (kuvio 7). Tosin myös näin tarkasteltuna suomalaisten työajat ovat Euroopan lyhyimpiä. Maissa, joissa naiset ovat usein osa-aikatöissä, työajan keskiarvo on pienempi kuin Suomessa, missä naiset tekevät pääosin kokoaikatyötä. Esimerkiksi Saksa kuuluu kuvion 6 mukaan maihin, joissa työajat ovat pisimpiä, mutta kuvion 7 perusteella työviikot ovat Saksassa lyhyitä, jopa lyhyempiä kuin Suomessa. Saksassa naisten työllisyysaste oli 68 prosenttia vuonna 2011 eli samaa tasoa kuin Suomessa, mutta työllisistä saksalaisnaisista 45 prosenttia teki osa-aikatyötä, kun Suomessa vastaava osuus oli vain 19 prosenttia. (Eurostat, 2012.)

Kuvio 7. Palkansaajien keskimääräinen tehty viikkotyöaika (sisältäen osa-aikatyön) vuonna 2011, 15–64-vuotiaat. Tuntia viikossa.

Lähde: Eurostat

Kuvion 8 mukaan lyhyintä työaikaa tehdään Alankomaissa, missä naisten työllisyysaste on jopa 70 prosenttia, mutta lähes kaikki työlliset naiset (79 %) tekevät osa-aikatyötä. Tämä laskee Alankomaiden viikkotyöajan keskiarvoa. Työajan pituuden suhteen kärkisijalla olevassa Turkissa vain 28 prosenttia naisista on työllisiä – ja heistä 24 prosenttia tekee osa-aikatyötä – joten keskiarvo koostuu pääasiassa miesten työtunneista. (Eurostat, 2012.)

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 24.9.2012