Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Suomalaisten työaika Euroopan lyhyimpiä

  1. Osa työajan lyhentymisestä selittyy osa-aikatyön lisääntymisellä
  2. Yrittäjien pitkät päivät
  3. Osa-aikatyön syyt
  4. Naisten korkea työllisyysaste selittää Suomen sijoitusta kansainvälisessä vertailussa
  5. Tehdyt työtunnit vai säännöllinen työaika?
  6. Yrittäjien suuri määrä pidentää työaikojen keskiarvoa
  7. Vauraissa maissa tehdään lyhyttä työviikkoa
  8. Miten vertailla työaikoja oikein?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Vauraissa maissa tehdään lyhyttä työviikkoa

Työaikojen pituutta eri maissa vertailtaessa voi havaita, että lyhyet työviikot ovat tavallisia erityisesti ns. rikkaissa maissa ja pitkät viikot taas köyhemmissä maissa (kuviot 6, 7, 8). Yhteiskuntien vaurastuessa työtuntien määrä alkaa usein laskea, kuten tapahtui myös Suomessa. Kuviossa 9 on kuvattu, miten työaika on laskenut Suomessa vuosina 1970–2011 bruttokansantuotteen kasvaessa. Kehitys ei tosin ole aivan suoraviivasta: muun muassa 90-luvun laman sekä viime vuosien talouskriisin vaikutukset näkyvät kuvassa.

Sama trendi näkyy myös OECD-maiden keskiarvossa (kuvio 9). Työn tuottavuuden kasvaessa palkat yleensä nousevat, kun teknologian kehityksen myötä yksi ihminen suoriutuu tehtävistä, joihin ennen tarvittiin useampia. Palkkojen noustessa ihmiset voivat vähentää työaikaansa heikentämättä elintasoaan. Useissa maissa kehitys onkin ollut samansuuntaista Suomen kanssa. Voi olettaa, että maissa, missä työajat ovat tällä hetkellä pitkiä, työaika lyhenee talouskasvun myötä. Toisaalta esimerkiksi mullistukset poliittisissa järjestelmissä voivat vaikuttaa työtuntien määrään talouskasvua enemmän.

Kuvio 9. Bruttokansantuote ja tehty vuosityöaika Suomessa 1970–2011 ja OECD maissa 2000–2010.

Lähde: OECD. Tietokantataulukot.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 24.9.2012