Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Suomalaisten vapaa-aika lisääntyy ja päivärytmit myöhentyvät
Ajankäytön muutokset 2000-luvulla

  1. Vuodenaika määrää ajankäytön rytmin
  2. Työhön kuluu vähemmän aikaa kuin ennen
  3. Miehet tekevät entistä enemmän kotitöitä
  4. Aikapula vaivaa työssä käyviä ja pienten lasten vanhempia
  5. Tietokoneen yleistyminen on muuttanut vapaa-aikaa
  6. Suosituimmat liikuntalajit ovat kävely ja kotivoimistelu

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Suosituimmat liikuntalajit ovat kävely ja kotivoimistelu

Liikuntaan ja ulkoiluun käytetty aika on pysynyt samana kuin 10 vuotta sitten. Lähes kaikki suomalaiset harrastavat liikuntaa. Eniten liikuntaa harrastavat 10–14-vuotiaat, joista 98 prosenttia oli harrastanut jotain liikuntaa kuukauden aikana. Suosituin liikuntalaji on kävelylenkkeily, johon tässä tutkimuksessa luetaan myös sauvakävely. Haastattelutietojen mukaan kävelylenkkeilyä oli harrastanut kolme neljäsosaa vastaajista. Seuraavaksi suosituimmat liikuntalajit ovat kotivoimistelu, pyöräily ja uinti. 2000-luvulla suosiotaan ovat kasvattaneet juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu ja kotivoimistelu.

Kulttuuritilaisuuksissa käyminen on suosittua: 10 vuotta täyttäneestä väestöstä 83 prosenttia oli käynyt jossakin kulttuuritilaisuudessa ajankäyttötutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Suosituimmat kulttuuritilaisuudet ovat elokuvat ja konsertit. Konserteissa käyminen on viimeisen 10 vuoden aikana voimakkaasti lisääntynyt. Luovia taideharrastuksia, kuten soittamista, laulamista, näyttelemistä, kaunokirjallisten tekstien kirjoittamista ja kuvataiteita harrasti kolmasosa väestöstä. Yleisimpiä luovat taideharrastukset ovat lapsilla.

29 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä oli ajankäyttötutkimuksen haastattelutietojen mukaan tehnyt vapaaehtoistyötä. Osuus on sama kuin 10 vuotta sitten. Eniten vapaaehtoistyötä tehtiin urheiluseuroissa ja liikuntakerhoissa. 59 prosenttia vastaajista oli auttanut toista kotitaloutta ajankäyttötutkimuksen haastattelua edeltäneen neljän viikon aikana. Useimmin oli autettu ystäviä, työtovereita tai naapureita. Naiset auttoivat useimmiten lastenhoidossa, ostoksissa, ruoanlaitossa ja siivouksessa. Miehet puolestaan auttoivat korjaus- ja rakennustöissä, kuljetuksissa ja muutoissa sekä ostoksissa ja asioinneissa.

Sosiaaliseen kanssakäymiseen perheen tai tuttavien kanssa käytetty aika on päiväkirjatietojen mukaan pysynyt samana kuin 10 vuotta sitten. Lauantai on edelleen vilkkain yhdessäolopäivä.

Ajankäytön peruspiirteet muuttuvat melko hitaasti. Kolmen vuosikymmenen aikana on kuitenkin havaittavissa ajankäytön sukupuolittaisten erojen vähittäistä tasoittumista. Miehet tekevät silti edelleen enemmän ansiotyötä kuin naiset, ja heillä on enemmän vapaa-aikaa kuin naisilla. Naiset puolestaan tekevät yhä valtaosan kotitöistä. Nämä ajankäytön kehityspiirteet ovat nähtävissä myös muissa kehittyneissä maissa.

 

Tilastokeskus on tehnyt koko maan kattavia ajankäyttötutkimuksia neljä kertaa noin kymmenen vuoden välein. Viimeisimmän tutkimukset tiedot kerättiin vuosina 2009–2010. Edelliset tutkimukset ovat vuosilta 1979, 1987–1988 ja 1999–2000.

Tutkimuksen aineisto on kerätty haastatteluilla ja ajankäyttöpäiväkirjoilla. Päiväkirjalla kartoitettiin mitä vastaaja teki tutkimuspäivän aikana sekä missä ja kenen kanssa hän oli. Vastaajat pitivät päiväkirjaa ajankäytöstään 10 minuutin tarkkuudella kahden vuorokauden ajan, joista toinen oli arkipäivä ja toinen viikonlopun päivä. Työssä käyvät henkilöt pitivät lisäksi kirjaa ansiotyön tekemisestä seitsemän päivän ajan. Tutkimuksella selvitettiin eri toimintoihin käytetyn ajan lisäksi ajankäytön rytmittymistä vuorokauden, viikonpäivän ja vuodenajan mukaan. Haastattelussa kysyttiin esimerkiksi työssäkäyntiä, opiskelua, vapaaehtoistyötä ja vapaa-ajan harrastuksia koskevia tietoja.

Vastaajat kirjoittivat päiväkirjaan omin sanoin, mitä he tekivät. Päiväkirjaan oli mahdollista kirjata kaksi samanaikaista toimintoa (pää- ja sivutoiminnot). Lisäksi päiväkirjaan merkittiin yhdessäolo kotitalouden jäsenten ja muiden tuttavien kanssa. Toimintopaikka pääteltiin koodauksen yhteydessä. Aineisto koodattiin ja tallennettiin Tilastokeskuksessa. Pää- ja sivutoiminnot koodattiin 146 eri luokkaan.

Päiväkirjoista saadaan toimintojen kestoa, ajoittumista ja peräkkäisyyttä kuvaavia tietoja. Tulosten raportoinnissa kestot ilmaistaan yleensä keskiarvoina ja ajoittuminen prosenttiosuuksina tai graafisina tempogrammeina (esimerkiksi kuinka monta prosenttia väestöstä osallistui eri toimintoihin eri kellonaikoina). Toimintojen kestot voidaan laskea koko väestöryhmää koskevina keskiarvoina, jolloin laskelmissa ovat mukana kaikki vastaajat riippumatta siitä, osallistuivatko he toimintoihin vai ei. Tämän lisäksi voidaan laskea osuus, kuinka monella prosentilla väestöryhmästä esiintyi kyseistä toimintoa tutkimuspäivänä (osallistumisosuus). Toiminnon keston keskiarvo voidaan laskea myös pelkästään kyseiseen toimintoon osallistuneille (aika osallistuneilla). (Pääkkönen 2010; Pääkkönen & Hanifi 2011.)

Ajankäyttötutkimuksen menetelmää koskeva laatuseloste löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/akay/2009/05/akay_2009_05_2011-12-15_laa_001_fi.html.

 

Lähteet:

Hanifi, Riitta 2011. Suomalaiset tekevät melko paljon vapaaehtoistyötä. Hyvinvointikatsaus 3/2011. http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2011/art_2011-09-26_002.html.

Pääkkönen, Hannu 2010. Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä. Tutkimuksia 254. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/tup/julkaisut/tiedostot/isbn_978-952-244-248-2.pdf.

Pääkkönen, Hannu & Hanifi, Riitta 2011. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Elinolot. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/tup/julkaisut/tiedostot/isbn_978-952-244-331-1.pdf.

Tilastokeskus 2011. Ajankäyttötutkimus 2009. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1981–2009. Elinolot. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/akay/2009/05/akay_2009_05_2011-12-15_fi.pdf.

Tilastokeskus 2011. Ajankäyttötutkimus 2009. Muutokset 1979−2009, ennakko. Elinolot. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/akay/2009/02/akay_2009_02_2011-02-17_fi.pdf.

Tilastokeskus 2011. Ajankäyttötutkimus 2009. Osallistuminen ja vapaaehtoistyö 2009. Elinolot. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/akay/2009/04/akay_2009_04_2011-09-16_fi.pdf.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.12.2012