Laadulliset tutkimusmenetelmät auttavat ymmärtämään ajankäyttöpäiväkirjojen ongelmia

  1. Ajankäyttötutkimuksen tiedonkeruu
  2. Päiväkirjat tutkimusaineistona
  3. Sisällönanalyysi ja sisällön erittely menetelminä
  4. Päätoiminnon laatu
  5. Päätoimintamerkintöjen määrä ja tyhjät rivit
  6. Sivutoiminnat
  7. Matkustaminen ja kulkuneuvot
  8. Havaintoja luokitusten ulkopuolelta
  9. Tutkijan ja vastaajan näkökulma ajankäyttöön erilainen

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Sisällönanalyysi ja sisällön erittely menetelminä

Ajankäyttöpäiväkirjojen tutkimisessa käytettiin sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysi on laaja käsite, joka voi tarkoittaa paitsi teoreettista viitekehystä, myös erityistä menetelmää. Tuomi ja Sarajärvi (2004) jakavat sisällönanalyysin sisällön erittelyyn, joka tarkoittaa tekstiaineiston käsittelyä kvantitatiivisesti, ja varsinaiseen sisällönanalyysiin, joka tarkoittaa tekstiaineiston tutkimista laadullisesti.

Tässä tutkimuksessa käytettiin kumpaakin menetelmää. Sisällön erittelyssä tehtiin päiväkirjan täyttöohjeista luokituksia, joiden avulla päiväkirjoja voitiin jakaa ryhmiin niiden laadun mukaisesti. Tärkeimmät täyttöohjeet ovat:

  • Jokaisella 10 minuutin päätoimintorivillä saa olla vain yksi toiminto kerrallaan.
  • Tyhjiä päätoimintorivejä ei saa olla.
  • Matkustaminen tulee erottaa muusta toiminnasta.
  • Matkustamisessa tulee erottaa kulkuväline.
  • Työpäivän mittaan pidettävät tauot ja toiminto taukojen aikana tulee merkitä.
  • Jos tietokonetta ja internetiä käytetään, tulisi kertoa, mihin tarkoitukseen sitä käytettiin.

Näiden kriteereiden noudattamista seurattiin laskemalla, kuinka monessa päiväkirjassa kutakin ohjetta oli noudatettu täysin, kuinka monessa oli muutamia virheitä (alle viidellä rivillä) ja kuinka monessa virheitä oli useita (viisi tai useampia). Lisäksi jokaisesta päiväkirjasta laskettiin täytettyjen päätoimintorivien määrä sekä merkittyjen sivutoimintojen määrä.

Sisällön analysoinnissa kiinnitettiin huomiota pää- ja sivutoimintojen laatuun siitä näkökulmasta, miten selkeitä ne olivat toimintojen koodaamisen näkökulmasta. Esimerkiksi merkinnät "odotin, että mies tulee kotiin", "odotin saunan lämpiämistä" (30 min) tai "lapset nukkuivat" (60 min) ovat koodaamisen kannalta hankalia, sillä ne eivät kuvaa henkilön varsinaista toimintaa, vaan joko muiden henkilöiden toimintaa tai vastaajan ajalle antamia merkityksiä. Laatuvirheiden havainnoiminen oli tulkinnanvaraisempaa, mutta myös nämä merkintävirheet laskettiin.

Vastaajien päiväkirjojen täyttämisessä tekemien poikkeuksien käsitteleminen virheinä on hieman harhaanjohtavaa, sillä se sisältää ajatuksen tiedonkerääjän näkökulman "paremmuudesta" suhteessa vastaajan omaan tapaan kuvata ajankäyttöään. Tarkastelun tavoitteena ei kuitenkaan ole osoittaa vastaajien virheitä vaan mahdollisia ristiriitakohtia, joissa strukturoitu päiväkirjamuoto ei ole sopiva ajankäytön kuvaamiseen. Tästä tiedosta on hyötyä tulevissa tiedonkeruissa, joissa nämä havainnot voidaan ottaa huomioon jo päiväkirjan suunnitteluvaiheessa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.12.2012