Sosiaalinen pääoma jakautuu epätasaisesti
- Luottamuksen mittaaminen
- Vapaaehtoistyö sosiaalisen pääoman osana
- Osallistuminen on aktiivista, mutta väestöryhmät eroavat toisistaan
- Sosiaalinen pääoma kasautuu
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vapaaehtoistyö sosiaalisen pääoman osana
Vapaaehtoistyötä on tutkimuksissa perinteisesti määritelty palkattomuuden ja vapaaehtoisuuden kautta; kyseessä on palkaton ja pakottamaton toiminta, jota tehdään toisten ihmisten tai yhteisön eduksi (Pessi & Oravasaari 2010, 9). Pessi (2011, 178–180) toteaa, että vapaaehtoistyötä tarkastellaan usein palkattomana palvelutyönä, jolloin vapaaehtoistyöksi katsotaan ainoastaan toimiminen muodollisesti organisoiduissa ja palkatun henkilökunnan ylläpitämissä järjestöissä, joille vapaaehtoistyö tarjoaa merkittävän lisäresurssin. Tällainen tarkastelutapa on hyvin perinteinen, eikä siihen mahdu esimerkiksi aktivismi-tyyppinen vapaaehtoistoiminta. Tähän näkemykseen on mahdollista ottaa etäisyyttä korostamalla, että vapaaehtoistyössä toteutuu altruismin ohella myös toiminta yhdessä jaettujen tavoitteiden hyväksi. Auttamisen ohella keskeisiä toiminta-alueita ovat erilaiset vertaistukiryhmät ja kampanjat, samoin kaikenlainen aktivismi. Vapaaehtoistoimijoiden roolit eivät ole etukäteen tarkasti rajattuja, vaan toimijat voivat tuoda esiin ja toteuttaa omia ideoitaan ja ottaa jopa kokonaisvastuun toiminnasta. Järjestöjen ei myöskään tarvitse olla virallisesti organisoituja, vaan ne voivat olla epämuodollisia, rekisteröitymättömiä piirejä ja ryhmiä.
Vapaaehtoistyöhön voidaan lukea kuuluvaksi myös epävirallinen, ilman järjestöä tapahtuva auttaminen (Pääkkönen 2010, 69). Toisen kotitalouden palkaton auttaminen ja avun saaminen muilta ovatkin yksi ulottuvuus OECD:n sosiaalisen pääoman määritelmässä.
Päivitetty 11.3.2013