Julkaistu: 3.6.2013

Mökkeilystä vastapainoa arjen asumiselle

  1. Kuntaliitokset ovat muuttaneet suosittujen mökkikuntien järjestystä
  2. Pienikin mökkimatka irrottaa arjesta
  3. Mökkirakentaminen on vähentynyt
  4. Mökkeilijän vakituinenkin asunto on usein pientalo
  5. Vapaa-ajan asukkaasta vakituiseksi asukkaaksi
  6. Vakituisesti asutut vapaa-ajan asuinrakennukset ovat suhteellisen tilavia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Vapaa-ajan asukkaasta vakituiseksi asukkaaksi

Moni saattaa haaveilla ympärivuotisesta asumisesta mökillä, mutta suhteellisen harva toteuttaa unelmansa käytännössä. Alun perin vapaa-ajan asunnoksi rakennettuja asuinrakennuksia on kuitenkin jonkin verran käytössä vakinaisina asuntoina. Rekistereissä tällaiset rakennukset ovat edelleen vapaa-ajan asuinrakennuksina. Rakennukset, joihin on tehty käyttötarkoituksen muutos varsinaiseksi asuinrakennukseksi, eivät sisälly tähän tarkasteluun. Vuoden 2011 lopussa kaikkiaan noin 13 000 vapaa-ajan asuinrakennusta oli ilmoitettu muuttoilmoituksella vakinaiseksi asunnoksi. Asutut vapaa-ajan asuinrakennukset luokitellaan Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantaa kuvaavissa tilastoissa asuntokantaan, ei kesämökkeihin. Vakinaisesti asutuissa vapaa-ajan asuinrakennuksissa asui vuoden 2011 lopulla noin 24 000 henkilöä.

Vakinaisesti asuttuja vapaa-ajan asuinrakennuksia on eniten Uudellamaalla ja Lapissa, joskin lukumäärät ovat varsin pieniä. Uudellamaalla oli vuonna 2011 noin 1 600 asuttua vapaa-ajan asuinrakennusta ja Lapin maakunnassa 1 300. Todennäköisesti vapaa-ajan asunnoissa asuvat pitävät luonnon läheisyydestä samaan tapaan kuin muut kesämökin omistajat, sillä myös vakituisesti asutut vapaa-ajan asunnot sijaitsevat pääosin haja-asutusalueella.

Asuttujen vapaa-ajan asuntojen määrä on kasvanut suhteellisen hitaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2000 vapaa-ajan asunnoksi rakennettuja asuinrakennuksia oli vakinaisessa asuinkäytössä noin 10 000 ja niissä asui tuolloin noin 19 000 henkilöä. Viime vuosina asuttujen vapaa-ajan asuinrakennusten määrä on kasvanut 200–300 rakennuksella vuodessa.

Vaikka mökillä olo saattaa lisääntyä eläkkeelle pääsyn jälkeen, niin suhteellisen harva aikoo muuttaa mökille vakinaisesti asumaan. Vuoden 2009 kesämökkibarometrissä kysyttiin mökinomistajilta aikomusta muuttaa kesämökkikuntaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Vastanneista vain kaksi prosenttia ilmoitti varmasti ja seitsemän prosenttia kertoi mahdollisesti muuttavansa mökkipaikkakunnalle (Nieminen 2009).

Viime vuosina uusia vapaa-ajan asuinrakennuksia on ilmoitettu vakinaiseksi asunnoksi yli sata vuodessa. Jo vapaa-ajan asuntoa rakennettaessa ajatuksena on voinut olla myös vakinainen tai pysyväisluonteinen asuminen mökkipaikkakunnalla. Ykkös- ja kakkosasunnon merkitys ja käyttö voivat vaihtua silloin, kun kaupunkiasunnosta tulee vain pistäytymispaikka tai välttämättömien asioiden hoitoon tarvittava asunto. (Aho ym. 2006.) Eri asia on sitten, kuinka moni vaihtaa vakinaisen osoitteensa mökkipaikkakunnalle. Toisaalta osalla vapaa-ajan asunnoissa asuvilla ei ole muuta vakinaista asuntoa kuin kesämökki.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 3.6.2013