Sosioekonomiset erot työurien pituudessa oletettua pienempiä
- Sosioekonomisista eroista työurien pituudessa tiedetään vähän
- Odotteet ongelmallisia
- Lähes joka kolmas 65-vuotias on työskennellyt 40 vuotta tai enemmän
- Koulutustasojen väliset erot pieniä
- Ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden työurat lähes yhtä pitkät
- Odote ja toteutunut työura kuvaavat eri asiaa
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Lähes joka kolmas 65-vuotias on työskennellyt 40 vuotta tai enemmän
Eläketurvakeskuksessa tehdyt laskelmat toteutuneiden työurien pituudesta tarjoavat uuden näkökulman sosioekonomisten erojen tarkasteluun.
Laskelmat perustuvat 50 vuoden ajalta kertyneisiin rekisteritietoihin palkka- ja yrittäjätyöjaksoista sekä ansioista. Tähän työeläkelaitosten ylläpitämään ansaintarekisteriin on Eläketurvakeskuksessa yhdistetty Tilastokeskuksen ylläpitämiä tutkinto- ja ammattitietoja. Yhdistetyt tiedot mahdollistavat toteutuneiden, ansaintarekisteriin kertyneiden työurien tarkastelun sosioekonomisen aseman mukaan.
Seuraavassa tarkastelen toteutunutta työurien pituutta 65-vuotiaiden ikäluokassa vuonna 2011. Tähän ikäluokkaan kuuluvat ovat syntyneet vuonna 1946. Toteutunut työuran pituus on laskettu vuoden 2011 loppuun asti. 65-vuotiaiden ikäluokka on valittu tarkasteluun siksi, että aiemmissa tutkimuksissa (Myrskylä 2009; Järnefelt & Nurminen 2013a) koulutusryhmien välisiä eroja kuvaavat työllisen ajan odotteet on laskettu 65 ikävuoteen asti.
Toteutuneen työuran pituus kuvaa eläkelakien alaista työskentelyä. Se sisältää eläkelaista riippuen tietoja 14 tai 16 ikävuodesta lähtien tehdystä ansiotyöstä. Vuonna 1946 syntyneiden ikäluokassa ansaintarekisterin tiedot palkansaajana tehdyn työuran osalta ovat hyvin kattavat. Nuorena tehdyn yrittäjätyön kirjautumisessa voi olla puutteita johtuen siitä, että yrittäjien eläkelait tulivat voimaan vasta vuonna 1970. Nuorten joukossa yrittäjiä on kuitenkin varsin vähän, ja 24-vuotiaasta lähtien myös vuonna 1946 syntyneiden yrittäjätyö on kirjautunut työeläkelaitosten rekistereihin.
Vuonna 2011 65-vuotiaiden ikäluokassa oli jo hieman enemmän naisia (52 %) kuin miehiä (48 %), vaikka syntymävuonna suhteet olivat päinvastaiset (kuvio 1). Kuviosta 1 nähdään, että työuran pituuden jakauma on sekä miehillä että naisilla vino: pitkiä työuria on selvästi enemmän kuin keskimittaisia tai lyhyitä työuria. Jakauman vinous liittyy osittain siihen, että vanhuuseläkkeen ikärajat rajoittavat työurien pisintä mahdollista pituutta. Ilman vanhuuseläkkeen suomaa turvaa joutuisimme kaikki työskentelemään niin pitkään kuin rahkeet suinkin kestävät, ja työuran pituusjakauman oikea ääripää venyisi pitemmälle ja samalla ohenisi.
Kuvio 1. Toteutuneen työuran pituuden jakauma 65-vuotiailla miehillä ja naisilla, vuoden 2011 lopussa
Lähde: Eläketurvakeskus, ansaintarekisteri.
Tyypillisin työuran pituus miehillä on noin 40 vuotta. Yli kolmannekselle (35 %) 65-vuotiaista miehistä oli kertynyt vähintään 40 vuoden työura. Naisilla työuran pituuden jakauman huippu 37 vuoden työuran kohdalla on hiukan keskemmällä ja matalampi kuin miehillä. Naisista 24 prosentilla työura oli kestänyt vähintään 40 vuotta. Kokonaisuutena 65-vuotiaista noin 30 prosentilla oli takanaan vähintään 40 vuoden työura.
Keskilukujen on tarkoitus kuvata jakauman keskipistettä. Tavallisimmin käytetty keskiluku on keskiarvo. Työurien pituuden kaltaisen vinosti jakautuneen ilmiön kohdalla keskiarvo antaa kuitenkin harhaisen kuvan jakauman painopisteestä. Tässä tapauksessa mediaani on parempi vaihtoehto.
Miehillä toteutuneen työuran pituuden mediaani oli 37,5 vuotta. Puolet miehistä oli tehnyt ansiotyötä tämän verran tai enemmän, puolet taas vähemmän. Naisilla työuran pituuden mediaani oli hiukan yli 35 vuotta – noin kaksi ja puoli vuotta alempi kuin miehillä. Toteutuneiden työurien mediaani on jonkin verran pitempi kuin työllisen ajan odotteella mitattu työuran pituus (Järnefelt & Nurminen 2013b)
Päivitetty 9.12.2013