Julkaistu: 29.9.2014

Koululaisten vanhempien kiireet

  1. Koululaisten vanhempien ajankäyttö ja päivärytmit
  2. Viikonloppuisin tehdään paljon kotitöitä
  3. Koululaisten äidit elävät ruuhkavuosia
  4. Isillä ja äideillä on erilaiset rytmit
  5. Kiirettä kouluikäisten perheissä
  6. Tasa-arvo ei toteudu vielä vanhempien ajankäytössä
  7. Lähteet

Koko dokumentti yhdella sivulla


Kiirettä kouluikäisten perheissä

Kiire kuvaa ainakin jossain määrin sitä, miten stressaavaa tai pakkotahtista elämä on. Kiireisyyden kokemista on tutkittu ajankäyttötutkimukseen liittyvässä haastattelussa. Kouluikäisten isistä ja äideistä keskimäärin 23 prosenttia koki vuonna 2009 jatkuvasti olevansa kiireisiä. Tässä artikkelissa tarkasteltujen koululaisen perheissä kiireisyys oli vielä yleisempää, sillä äideistä 28 prosenttia ja isistä 35 prosenttia koki jatkuvasti kiirettä.

Isille jäi runsaasti vapaa-aikaa niin arkena kuin viikonloppuisinkin, joten oli hieman yllättävää, että heillä oli kiireen tuntemuksia enemmän kuin äideillä. Isillä kiire saattaa liittyä ansiotyöhön ja muihin tiukkoihin aikatauluihin. Äidit ovat ilmeisesti onnistuneet esimerkiksi osa-aikatyötä tekemällä keventämään työtaakkaansa ja vähentämään kiirettä (vrt. Miettinen & Rotkirch 2012, 37; Sosiaali- ja terveysministeriö 2013, 16).

Aikapula puolestaan kertoo siitä, että haluaisi tehdä itselle mieluisia asioita enemmän kuin ehtii. Aikapulasta kysyttiin ajankäyttötutkimuksen haastatteluosiossa vain niiltä, jotka olivat kokeneet kiirettä. Koko väestön kiireisistä sitä potee noin 40 prosenttia (Pääkkönen & Hanifi 2011, 32), kun taas koululaisten isistä aikapulaa potee 73 ja äideistä 82 prosenttia, mikä on siis selvästi enemmän kuin väestöllä keskimäärin.

Koululaisten äideillä ja isillä oli melko samanlaisia toiveita siitä, mihin aikaa olisi haluttu käyttää, jos sitä olisi ollut enemmän. Suuri osa äideistä (39 prosenttia) ja isistä (26 prosenttia) toivoivat lisää aikaa liikuntaan, jonka osuus molempien vapaa-ajasta olikin suhteellisen vähäinen (8 prosenttia). Äidit toivoivat seuraavaksi eniten lisää aikaa lasten kanssa lukemiseen ja leikkimiseen (19 prosenttia) sekä moni myös kirjan lukemiseen (12 prosenttia). Liioin monilla isillä ei mielestään ollut riittävästi aikaa kirjan lukemiseen (23 prosenttia) tai lasten kanssa lukemiseen ja leikkimiseen (7 prosenttia). Lukeminen olikin erityisesti äideillä melko vähäistä. Kummallakaan vanhemmalla ei liioin ollut paljon aikaa lasten kanssa leikkimiseen, vaan kouluikäisten hoitoajasta suurin osa kului hoitoon ja valvontaan sekä neuvomiseen ja keskustelemiseen lasten kanssa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 29.9.2014