Julkaistu: 26.5.2014

Työ vai perhe? Usein molemmat!

  1. Lapsiperheiden vanhempien työllisyys korkeaa
  2. Lasten lukumäärä ja ikä vaikuttavat erityisesti äitien työllisyyteen
  3. Työ ja perhe kasautuvat samoille henkilöille
  4. Kattavia selityksiä työllisyyseroille ei voida esittää
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Lasten lukumäärä ja ikä vaikuttavat erityisesti äitien työllisyyteen

Tarkastelua voidaan jatkaa selvittämällä vanhempien työllisyystilannetta lasten määrän ja iän mukaan. Tarkastelun kohteena ovat nimenomaan alle 18-vuotiaat lapset (ks. kuviot 2 ja 3). Kuviosta 2 nähdään, ettei lapsiluku juurikaan ole ollut yhteydessä työllisyyteen niillä miehillä, joilla oli puoliso ja lapsia. Puolison kanssa eläneiden naisten joukossa työllisten osuus väheni kuitenkin selvästi, mikäli lapsia oli enemmän kuin kolme. Työttömien osuus työvoimasta kasvoi kaikissa ryhmissä, mikäli lapsia oli enemmän kuin kolme.

Ilman puolisoa eläneiden isien työllisyys on korkeampaa kuin puolisottomien äitien, mutta isienkin työllisyys laskee selvästi kolmannen lapsen jälkeen. Äitien työllisyysosuus pienenee jo kolmannen lapsen myötä. Työttömyys kasvaa kummassakin ryhmässä lasten määrän noustessa, naisilla kolmannen ja miehillä neljännen lapsen kohdalla. Neli- tai useampilapsisia yhden vanhemman perheitä on kuitenkin varsin vähän. Työikäisistä miehistä isiä tällaisessa perheessä on alle 200 ja äitejä 3 000 henkeä.

Kuvio 2. 18−64-vuotiaiden äitien ja isien työllisyysosuus alle 18-vuotiaiden lasten määrän mukaan vuonna 2011. Prosenttia

Lähteet: Tilastokeskus 2011a; Tilastokeskus 2011b.

Kuvio 3. 18−64-vuotiaiden työttömien äitien ja isien osuus vastaavasta työvoimasta alle 18-vuotiaiden lasten määrän mukaan vuonna 2011. Prosenttia

Lähteet: Tilastokeskus 2011a; Tilastokeskus 2011b.

Seuraavaksi tarkastellaan tilannetta lasten iän mukaan: vertaillaan alle 3-vuotiaiden lasten isiä ja äitejä ja lisäksi perheitä, joissa on pelkästään alle 7-vuotiaita lapsia. Naisten osalta on syytä huomata, että pienten lasten äidit voidaan lukea työllisiksi, vaikka he olisivat perhevapaalla. Tämä johtuu työssäkäyntitilaston tavasta määritellä työlliset. Työllisyys pohjautuu pääasiallisesti tietoon eläkevakuutetusta työsuhteesta: jos naisella on vuoden viimeisellä viikolla voimassaoleva työsuhde, ja hän saa vuoden aikana työtuloja, hänet määritellään työlliseksi. (Tilastokeskus 2011b.) Työvoimatutkimuksen haastattelutietojen mukaan alle kolmivuotiaiden lasten äideistä lähes kolmasosa oli perhevapaalla työstä vuonna 2011 (Tilastokeskus 2011c).

Lasten iän mukaan tarkasteltuna sukupuolten välillä oli suuria eroja. Jos perheessä oli vähintään yksi alle kolmivuotias lapsi, puolison kanssa elävien isien työllisyysosuus on 89,2 prosenttia ja äitien 68,8 prosenttia. Myös ero ilman puolisoa elävien välillä oli suuri: ilman puolisoa elävistä isistä työllisiä on 69,5 prosenttia ja äideistä 44,3 prosenttia. Sekä puolison kanssa että ilman puolisoa elävät äidit ovat selvästi isiä useammin työvoiman ulkopuolella.

Sukupuolten väliset työllisyyserot olivat hieman pienemmät, jos tarkastellaan tilannetta, jossa perheessä oli vain alle 7-vuotiaita lapsia. Puolison kanssa elävien äitien työllisyys oli 73,6 prosenttia ja ilman puolisoa elävien 55,6 prosenttia. Miesten kohdalla eroa oli sen sijaan varsin vähän verrattuna tilanteeseen, jossa perheessä oli alle 3-vuotiaita lapsia. Miesten työllisyysosuus oli puolison kanssa elävillä 89,3 prosenttia ja puolisottomilla 70,5 prosenttia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.5.2014