Julkaistu: 8.12.2014
Vapaa sivistystyö on merkittävä osa aikuiskoulutusta
- Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät valtaosan koulutuksesta
- Kulttuuriala on suosituinta
- Suomen kielen opiskelu on lisääntynyt
- Tietotekniikan koulutuksen tarve on vähentynyt
- Nuoret opiskelevat liikunnan koulutuskeskuksissa ja iäkkäät kansalaisopistoissa
- Vapaa sivistystyö on säilyttänyt suosionsa
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Nuoret opiskelevat liikunnan koulutuskeskuksissa ja iäkkäät kansalaisopistoissa
Tutkintoon johtamatonta koulutusta järjestäneiltä yleissivistäviltä oppilaitoksilta pl. musiikkioppilaitokset kerättiin koeluonteisesti vuosina 2004 ja 2005 tietoja koulutukseen osallistuneiden iästä, koulutustaustasta ja pääasiallisesta toiminnasta. Vuonna 2004 näitä tietoja kerättiin kansanopistoilta ja kesäyliopistoilta ja vuonna 2005 kansalaisopistoilta, liikunnan koulutuskeskuksilta ja opintokeskuksista.
Vuosien 2004 ja 2005 yhteenlaskettu netto-opiskelijamäärä em. oppilaitoksissa oli lähes 1,1 miljoonaa osallistujaa (brutto-opiskelijamäärä oli noin 1,8 miljoonaa). Osallistujista yli puolet opiskeli kansalaisopistoissa ja noin joka viides opintokeskuksissa. Joka kymmenes opiskeli kansanopistossa, seitsemän prosenttia liikunnan koulutuskeskuksissa ja viisi prosenttia kesäyliopistoissa. Valtaosa osallistujista, 97,5 prosenttia, osallistui vapaana sivistystyönä järjestettyyn koulutukseen ja loput 2,5 prosenttia vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämään avoimeen yliopisto-opetukseen.
Opiskelijoiden ikärakenne vaihtelee oppilaitoksittain (kuvio 6). Liikunnan koulutuskeskuksissa opiskelevista joka neljäs oli alle 20-vuotias ja suurin osa, lähes yhdeksän kymmenestä, oli alle 50-vuotiaita. Kansalaisopistoissa ja opintokeskuksissa ikäjakauma oli juuri päinvastainen: lähes joka neljäs osallistuja oli vähintään 60-vuotias ja alle 20-vuotiaita oli noin joka kymmenes. Kesäyliopistoissa runsas kahdeksan kymmenestä osallistujasta oli iältään 20–59-vuotias.
Kuvio 6. Oppilaitosten tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen netto-opiskelijat iän mukaan vuosina 2004 ja 2005. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Oppilaitosten aikuiskoulutus.
Kaikkiaan vapaan sivistystyön oppilaitosten osallistujista kuusi kymmenestä oli 40-vuotiaita ja sitä vanhempia. Tähän vaikuttaa kansalaisopistojen ja opistokeskusten osallistujien iäkkäämpiin painottuva ikärakenne ja se, että nämä kaksi oppilaitostyyppiä kattoivat yhdessä lähes neljä viidesosaa tässä tarkoitetun vapaan sivistystyön osallistujamäärästä.
Tutkintoon johtamattomaan aikuiskoulutukseen osallistuneista 43 prosentilla oli toisen asteen tutkinto, 29 prosentilla perusasteen tutkinto ja 28 prosentilla korkea-asteen tutkinto, kun tarkastellaan vuosina 2004 ja 2005 kerättyjä tietoja yhdessä (kuvio 7).
Kuvio 7. Oppilaitosten tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen netto-opiskelijat koulutustaustan mukaan vuosina 2004 ja 2005. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Oppilaitosten aikuiskoulutus.
Kansanopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja kansalaisopistoissa oli perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus keskimääräistä suurempi. Toisen asteen koulutustaustalla olevia opiskelijoita oli suhteellisesti eniten kansanopistoissa, joissa joka toisella opiskelijalla oli tämän asteinen tutkinto. Myös kesäyliopistoissa ja opintokeskuksissa opiskelevista noin 46 prosentilla oli toisen asteen tutkinto. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli kesäyliopistojen opiskelijoista kolmasosa ja liikunnan koulutuskeskusten opiskelijoista kolme kymmenestä. Kansanopistojen opiskelijoista vain alle viidesosalla oli korkea-asteen tutkinto.
Tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opiskelijoista puolet oli työllisiä, vajaa viidesosa oli eläkeläisiä ja saman verran opiskelijoita (kuvio 8). Työttömiä oli kuusi prosenttia, ja seitsemällä prosentilla pääasiallinen toiminta oli jokin muu kuin edellä mainittu.
Kuvio 8. Oppilaitosten tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen netto-opiskelijat pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2004 ja 2005. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Oppilaitosten aikuiskoulutus.
Liikunnan koulutuskeskuksissa oli selvästi enemmän pääasialliselta toiminnaltaan opiskelijoita (33%) kuin muissa oppilaitostyypeissä. Myös kansanopistoissa joka neljäs osallistuja oli opiskelija. Opintokeskuksissa ja kansalaisopistoissa eläkeläisten osuus oli suuri, runsas joka viides osallistuja oli eläkeläinen. Vastaavasti eläkeläisten osuus oli liikunnan koulutuskeskuksissa ja kesäyliopistoissa huomattavasti pienempi verrattuna muihin oppilaitostyyppeihin. Kesäyliopistoissa työllisiä oli suhteellisesti eniten, kaksi kolmasosaa osallistujista. Niissä oli myös opiskelijoita (pääasialliselta toiminnaltaan) keskimääräistä enemmän.
Päivitetty 8.12.2014