Rakennusluokitus 2018


  •  
    • Rakennusluokitus on Tilastokeskuksen julkaisema ja ylläpitämä kansallinen luokitusstandardi.

      Rakennusluokituksessa talonrakennukset luokitellaan niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen, eli rakennuksessa harjoitettavan toiminnan vaatimien tilojen mukaan.
    • Rakennusluokitus on tarkoitettu rakennusten luokitteluun niiden käyttötarkoituksen mukaan. Luokitusta voidaan käyttää myös toimitilaluokituksena. Luokitus on tarkoitettu vain talorakennusten luokitteluun. Maa- ja vesirakentamisen sekä sivu- ja alaurakoinnin tuotteet jäävät luokituksen ulkopuolelle.
      Rakennusluokituksen tärkeimmät käyttökohteet ovat Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä rakennus- ja huoneistorekisteri sekä siihen perustuvat rakennus- ja asuntotuotantotilastot, rakennus- ja asuntokantatilastot sekä uudisrakentamisen volyymi-indeksi. Luokituksen avulla pyritään selvittämään mm. ihmisten asumisolosuhteita, eri toimintojen sijoittumista ja kiinteitä toimintaedellytyksiä.

      Rakennusluokitus on osa JHS-suositusta 186 Luokitussuositusten koontisuositus.

    • Rakennusluokitus luokittelee rakennuksia niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Rakennuksen tilojen ja tilavaatimusten tulee olla sen käyttötarkoitusluokalle ominaisia. Luokituksen kohdeyksikkönä on rakennus, joka sisältää asumiseen tai muihin toimintoihin tarkoitettua tilaa. Esimerkiksi asuinrakennus sisältää asumiseen tarkoitettua tilaa kuten makuu-, oleskelu-, ruuanvalmistus-, säilytys- ja peseytymistilaa. Koska rakennuksen tilat ja tilavaatimukset määräytyvät siinä tapahtuvan toiminnan vaatimusten mukaan, voi rakennusluokitusta käyttää myös toimitilaluokituksena.

      Vastaavasti, rakennuksen tilajakaumaa voi käyttää apuvälineenä sen käyttötarkoituksen määrittämisessä.
      Joissakin kohdin luokitusta kuten myymälä- ja teollisuusrakennusten luokkien nimityksissä esiintyy rakennuksen rakenteisiin ja ulkomuotoon liittyvä nimitys ”halli” (teollisuushalli, myymälähalli). Rakennuksen hallimaisuutta ei näissä tapauksissa voi pitää luokitteluperusteena koska hallimainen myymälä on tiloiltaan ja tilaominaisuuksiltaan monessa suhteessa erilainen kuin tavaratalo (esim. tilojen edustavuus ja koettavuus).

      Rakennusluokitus on tarkoitettu vain talonrakennusten luokitteluun. Maa- ja vesirakentamisen rakennuskohteet, rakennelmat kuten tiet, kadut, sillat, tunnelit, lentokentät, kanavat, padot, sähkölinjat, ulkoliikuntapaikat, viemärit ja laiturit jäävät luokituksen ulkopuolelle.

      Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoissa rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy rakennuslupaa myönnettäessä uudisrakentamisen tai luvanvaraisen käyttötarkoitusmuutoksen yhteydessä. Viime kädessä kuntien rakennusvalvontaviranomaisten yhteiset käytännöt määrittävät millaiset rakennelmat ovat rakennuksia ja mitkä rakennukset tai rakennelmat vaativat toteutuakseen rakennusluvan ja millaista rakennuksen korjaus- tai muutostyötä pidetään käyttötarkoitusmuutoksena.
      Rakennuksen (toimitilan) sijoittaminen luokituksen tiettyyn luokkaan määräytyy pääasiassa sen perusteella, mihin käyttötarkoitukseen suurinta osaa rakennuksen kokonaisalasta tai rakennusoikeudellisesta kerrosalasta käytetään. Asuinrakennuksiksi määritellään kuitenkin vain sellaiset rakennukset, joissa asuintilaa on yli puolet kerrosalasta.
      Näistä säännöistä poikkeuksena on luokka "Muut rakennukset", johon saa luokitella vain pienet, vähämerkityksiset rakennukset, kuten esimerkiksi asuinrakennusten ja kesämökkien yhteydessä olevat talous- ja saunarakennukset yms. Tärkeät ja kooltaan riittävän suuret talousrakennukset luokitellaan pää- ja alaluokkaan, johon ne pääasiassa on tarkoitettu.
      Suhde muihin luokituksiin
      Toimialaluokitus luokittelee taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä, kun taas rakennusluokitus luokittelee fyysisiä yksiköitä, rakennuksia tai toimitiloja. Toimialaluokitusta käytetään pääasiassa, kun halutaan ryhmitellä toimipaikkoja, yrityksiä tms.
      Toimialaluokituksessa taloudellisen toiminnan laatu määrää toimialan. Esimerkiksi toiminta luokitellaan teolliseksi valmistukseksi riippumatta siitä tapahtuuko toiminta tehtaassa, kotona tai rakennusten ulkopuolella. Rakennusluokitus kattaa vain sen osan toiminnoista, jotka vaativat toimintoja varten rakennettua tilaa kuten teollista valmistusta varten rakennettua tehdasrakennustilaa. Koska rakennuksen käyttötarkoitusluokitus perustuu siinä harjoitetun pääasiallisen toiminnan laadun mukaan, voidaan toimialaluokitukselle ja rakennusluokitukselle luoda tätä ominaisuutta hyväksikäyttävä linkkiavain.

      Määritelmiä

      Rakennus on tilallinen rakennelma. Rakennuksen sisältämät tilat ja tilavaatimukset määräytyvät siinä tapahtuvan toiminnan vaatimusten mukaan. Tilavaatimukset voivat olla mitattavia spatiaalisia ominaisuuksia kuten muoto tai korkeus, mitattavia fysikaalisia ominaisuuksia kuten tilan sisäilman laatu, koettavia ominaisuuksia kuten tilan arkkitehtuuri tai soveltuvuus suunniteltuun käyttöönsä.
      Rakennusluokituksessa ei tehdä periaatteellista eroa maanpäälisten ja maanalaisten rakennusten välille. Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat eivät ole rakennuksia, jos niiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja ne eivät sisällä varsinaisiin talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita (esim. maanalaiset öljysäiliöt).
      Kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms. sekä matkailuvaunuja, laivoja yms. ei myöskään luokitella rakennuksiksi.

      Toimitila on rakennus tai sen osa, joka on saman luonnollisen tai oikeudellisen henkilön hallinnassa ja jota käytetään muuhun toimintaan kuin asumiseen. Jos sama henkilö sekä asuu että harjoittaa muuta toimintaa samassa rakennuksessa, määritellään muuhun kuin omaan asumiseen käytetty tila omaksi toimitilakseen. Toimitila sisältää kaikki erilliset tilat, kuten huonetilat, varastot, taloustilat jne., joten toimitilan sisäisiä tiloja ei enää eritellä.

      Asunto on keittiöllä, keittokomerolla tai keittiötilalla varustettu yhden tai useampia asuinhuoneita käsittävä jatkuvaan asumiseen tarkoitettu huoneisto. Asunnolla on oltava oma sisäänkäynti, joka ei kulje toisen huoneiston läpi.

      Asuntola on rakennus, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/tai saniteettitilat. Asuntolassa ei yleensä ole em. määritelmän mukaisia asuntoja.




    • Edellinen rakennusluokitus vahvistettiin vuonna 1994. Luokituksen sisältö on muuttunut selvästi joidenkin pääluokkien kohdalla. Lisäksi luokituksen kooditus on vaihdettu nelinumeroiseksi. Luokitusten yhteensovittaminen on suurilta osin suoraviivaista, mutta joidenkin luokkien kohdalla haastavampaa. Yhteensovittamista helpottaa Tilastokeskuksen Rakennusluokitin-palvelu. Lisäksi avain vanhasta luokituksesta uuteen esitetään julkaisun liitteenä.

      Uudessa luokituksessa pääluokkia on 15, ja ne on merkitty kahdella numerolla. Vanhassa luokituksessa pääluokkia oli 13 ja ne oli merkitty kirjaimilla. Uusia pääluokkia ovat 10 Energiahuoltorakennukset ja 11 Yhdyskuntatekniikan rakennukset. Näiden pääluokkien rakennukset kuuluivat edellisessä luokituksessa Teollisuusrakennusten pääluokkaan.

      Kaivannaistoiminnan rakennukset sisältyvät luokituksessa 1994 teollisuuden tuotantorakennusten alaluokkaan ”Muut teollisuuden tuotantorakennukset”. Rakennusluokituksessa 2018 kaivannaistoiminta on erotettu omaksi luokakseen. Tämän lisäksi 1994 luokasta ”Muut teollisuuden tuotantorakennukset” on erotettu raskaan teollisuuden tuotantorakennukset yhdeksi teollisuuden tuotantorakennusten alaluokaksi. Luokitusmuutoksen perusteena on ollut erottaa selvästi ominaisuuksiltaan eroavat rakennustyypit ”kaatoluokasta” muut teollisuuden tuotantorakennukset, ja näin luoda aiempaa parempi pohja myös teollisuuden tuotantorakennusten luokkakohtaisten rakennuskustannusten määrittelyyn.

      Rakennusluokituksessa 2018 luokitusperusteena ei enää ole varaston käyttäjien toimiala vaan varastotilan soveltuvuus erityyppisten tavaroiden kuten pakasteiden, juuresten, betoniteräksen, puutavaran ja lääkkeiden varastointiin. Tällöin samankaltaista varastotilaa voi toiminnassaan käyttää monen eri toimialan yritykset. Varastointi toimialana on myös uudistunut ja kehittynyt huomattavasti vuodesta 1994. On syntynyt muun muassa uudentyyppisiä, olosuhteiltaan säädeltyjä pienvarastoja ja monen kaupparyhmittymän yhteiskäytössä olevia suuria logistiikkakeskuksia sekä kylmä-, ja pakastevarastoja.

      Näiden varastotyyppien lisäksi uudessa rakennusluokituksessa ovat luokat lämmittämättömät varastot, lämpimät varastot ja varastokatokset. On luonnollista, että eri varastotyypeillä on myös erisuuruiset rakennuskustannukset. Varastorakennusten luokittelun uudistaminen on laajin muutos luokituksessa 2018 verrattuna luokitukseen 1994. Toinen merkittävä muutos on maatalousrakennusten entistä yksityiskohtaisempi luokittelu.

      Käsitteellisesti suurin muutos luokituksessa 2018 verrattuna luokitukseen 1994 on asuinrakennusten ryhmän laajentuminen kahdella asumisen uusia muotoja kuvaavalla luokalla, asuntolarakennukset ja erityisryhmien asuinrakennukset. Molemmissa luokissa on tavanomaisiin asuinrakennuksiin verrattuna poikkeuksellisia tila- ja varusteratkaisuja kuten yhteisiä keittiö-, saniteetti- tai oleskelutiloja.

      Lisäksi asuintilana voi asuinhuoneiston sijaan olla jatkuvaan asumiskäyttöön soveltuva asuinhuone. Erityisryhmien asuinrakennuksissa asumiseen liittyy aina myös moninaisia hoito- ja tukipalveluita. Asuntolarakennuksissa ja erityisryhmien asuinrakennuksissa asuminen perustuu samalla tavoin kuin muissa asuinrakennuksissa asunnon (asuinhuoneisto tai asuinhuone) vuokra- tai omistussuhteeseen.

    • Luokitus on laadittu kansallisia tarpeita varten, eikä sillä ole taustalla kansainvälistä suositusta. EU:ssa on käytössä Suomen kansallisesta luokituksesta poikkeava rakennusluokitus, Classification of Types of Constructions, CC (versio 15.10.1997, Eurostat 1998). CC-luokitus sisältää talorakennusten ohella myös maa- ja vesirakennustoiminnan lopputuotteita (rakennelmia). Luokitus on kehitetty YK:n yleisen tavaroiden ja palvelusten luokituksen CPC:n (Provisional Central Product Classification, United Nations, 1991) pohjalta siten, että CPC-luokituksen luokkaa 52 Rakennukset alajaotteluineen on käytetty EU:n rakennusluokituksen pohjana. Nykyisen CPC -luokituksen uusin versio on vuodelta 2015 (versio 2.1).
      Rakennusluokituksessa, CC- ja CPC-luokituksissa talonrakennukset ovat luokiteltavissa asuinrakennuksiin ja muihin kuin asuinrakennuksiin. Rakennusluokituksessa noudatetaan CC-luokituksen periaatetta erottaa asuinrakennuksista erityisryhmien asuinrakennukset (Residences for communities) omaksi luokakseen. Sekä asuinrakennusten että muiden kuin asuinrakennusten osalta rakennusluokitus on pitkälti CC-luokituksen kaltainen. CC-luokituksessa rakennuksina (buildings) ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi raskaan teollisuuden tuotantorakennuksia, kaivannaistoiminnan rakennuksia tai voimalaitoksia (Complex constructions on industrial sites).
      Rakennusluokituksen pääluokat ovat suurelta osin yhdistettävissä EU:n INSPIRE -direktiivin rakennusten pääluokkien kanssa (Residential, Agriculture, Industrial, Commerce and Services, Ancillary).
      Ympäristöministeriö on julkaissut kaavamerkintäohjeiston, jonka mukaan voidaan nähdä mitkä rakennustyypit soveltuvat millekin kaava-alueelle.. Kaavamerkintöohjeistossa rakennukset on luokiteltu huomattavasti karkeammalla tasolla kuin Tilastokeskuksen rakennusluokituksessa.

Luokat

Vaihtoehtoinen näkymä