Työllisiä enemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2022 marraskuussa 2 625 000 (virhemarginaali ±33 000), mikä oli 63 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 7 000 enemmän ja työllisiä naisia 55 000 enemmän kuin vuoden 2021 marraskuussa.

15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli marraskuussa 73,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 72,2 %. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden lokakuusta 0,2 prosenttiyksikköä 73,7 %:iin ja naisten työllisyysaste nousi 3,2 prosenttiyksikköä 74,1 %:iin. 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 72,5 %, kun se vuotta aiemmin oli 71,1 %.

Työttömiä saman verran kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2022 marraskuussa 164 000 (virhemarginaali ±22 000), mikä oli saman verran kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 88 000 ja naisia 75 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli marraskuussa 5,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,0 %. Naisten työttömyysaste oli 5,5 %, mikä oli lähes sama kuin vuosi sitten. Miesten työttömyysaste oli 6,2 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,4 %.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli marraskuussa 10,7 %, mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 14,4 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 5,1 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2022 marraskuussa 1 333 000, mikä oli 62 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Työvoimatutkimuksen uudistus 2021 ja sen vaikutukset aikasarjoihin (pdf) 

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf) 

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)