Aiheet
Kansantalous

Kertyneet eläkevastuut olivat 822 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa

Tilasto:
Viiteajankohta:
2019
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
tiedote

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän karttuneet eläkevastuut olivat vuoden 2019 lopussa reaalisella kahden prosentin diskonttokorko-oletuksella 821,8 miljardia euroa eli 343 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuodesta 2018 eläkevastuut kasvoivat 21,3 miljardia euroa. Työeläkejärjestelmän yksityisten alojen eläkevastuut olivat 558,5 miljardia euroa ja julkisten alojen 263,3 miljardia euroa.

Julkisten ja yksityisten alojen vuoden 2019 eläkevastuut eri diskonttokorolla vaakapylväskuviossa. Työeläkejärjestelmän eläkevastuiden määrä riippuu ratkaisevasti laskelmissa käytetystä diskonttokorosta. Mitä pienempi korko sen suurempi eläkevastuiden määrä. Yksityisten alojen eläkevastuuden määrä oli vuonna 2019 huomattavasti suurempi kuin julkisten.

Pääkohdat

  • Suomen työeläkejärjestelmän karttuneet eläkevastuut olivat vuoden 2019 lopussa 821,8 miljardia euroa.
  • Yksityisten alojen eläkevastuut olivat 558,5 miljardia euroa ja julkisten alojen 263,3 miljardia euroa.
  • Vuodesta 2018 eläkevastuut kasvoivat 21,3 miljardia euroa.

Eläkevastuiden määrä riippuu laskelmissa käytetystä diskonttokorosta

Eläkevastuut tarkoittavat rahamäärää, joka riittäisi kyseiseen hetkeen mennessä karttuneiden eläkkeiden kustantamiseen diskontattuna nykyarvoon. Työeläkejärjestelmän eläkevastuiden määrä riippuu ratkaisevasti laskelmissa käytetystä diskonttokorosta: reaalisella yhden prosentin diskonttokorolla eläkevastuut olivat 991,1 miljardia euroa eli 413 % suhteessa bruttokansantuotteeseen ja reaalisella kolmen prosentin diskonttokorolla 694,8 miljardia euroa eli 290 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Työeläkevarojen määrä oli rahoitustilinpidon mukaan 216,1 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Rahastointiaste eli eläkevarojen ja eläkevastuun suhde oli 26 %.

Eläkelisätaulu täydentää rahoitustilinpitoa

Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän uudistuksessa (EKT 2010) eläkevastuiden tilastointia laajennettiin ”ydintilinpidon” ulkopuolisella eläkelisätaululla, joka sisältää tiedot kaikista sosiaalivakuutukseen kuuluvista eläkevastuista. Vuoden 2019 tiedot on julkaistu kaikkien EU-maiden osalta Eurostatin sivustolla. Suomen tapauksessa uutta tilastotietoa olivat yllä mainitut lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkevastuut, jotka eivät sisälly rahoitustilinpitoon, mutta jotka tilastoidaan eläkelisätaulussa. Tietoa työeläkejärjestelmän eläkevastuista on julkaistu myös Eläketurvakeskuksen raporteissa Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikaväliin laskelmat.

Lakisääteisen työeläkejärjestelmän lisäksi eläketaulu sisältää tiedot vapaaehtoisten työntekoon perustuvien lisäeläkejärjestelmien eläkevastuista, jotka sisältyvät jo nyt rahoitustilinpidossa vakuutuslaitosten ja vapaaehtoisten eläkerahastojen eläkevastuuseen. Vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelmien eläkevastuiden määrä kuvaa vakuutusteknistä vastuuvelkaa. Se oli vuoden 2019 lopussa 9,1 miljardia euroa eli 4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Eläkelisätaulu kuvaa sosiaalivakuuttamiseksi luokiteltuja eläkkeitä. Kansaneläkelaitoksen (Kela) kansan- ja takuueläkkeet luokitellaan kansantalouden tilinpidossa sosiaaliavuksi, joka ei sisälly eläkelisätauluun. Keskeisenä erona sosiaalivakuutuksen ja sosiaaliavun välillä on, että sosiaaliavun tapauksessa eläkkeet maksetaan eläkkeensaajille riippumatta siitä osallistuvatko he järjestelmään suorittamalla eläkemaksuja.

Laskettaessa lakisääteisen työeläkejärjestelmän karttuneita eläkevastuita on lähtökohtana kuvitteellinen tilanne, jossa vakuutetuille maksetaan kaikki tarkasteltavaan hetkeen mennessä karttuneet eläkkeet, mutta uusia eläkkeitä ei kartu. Eläkevastuiden määrä ei kuvaa eläkejärjestelmän kestävyyttä. Käsite kuvaa tulevaisuuden eläkemenoja eli eläkkeensaajille maksettavia eläkkeitä, joiden määrään vaikuttavat työtulojen ja karttumaprosenttien lisäksi muun muassa elinajanodotteet ja muut laskentamallin oletukset. Työeläkejärjestelmän tuloja eli eläkemaksuja ja työeläkevarojen tuottoja ei oteta huomioon laskelmassa.

Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvissa laskemissa taustaoletuksilla, kuten diskonttokorolla sekä väestö- ja talouskehityksellä on merkittävä vaikutus lopputuloksiin. Lopputulosten herkkyys diskonttokorko-oletukseen nähden on tuotu esiin julkistamalla lopputulokset yllä mainituilla kolmella reaalisella korolla.

Taulukot

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.
29.04.2022

Eläkevastuu vuoden 2019 lopussa

Tietokantataulukot

Tähän julkaisuun liittyvät tietokantataulukot

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Ajankohta
  • Eläkejärjestelmä
Päivitetty:
29.04.2022

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.