Aiheet
Väestö ja yhteiskunta

Uusimaa historiallisesti muuttotappiollinen muualle Suomeen vuonna 2021

Tilasto:
Viiteajankohta:
2021
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
tiedote

Tilastokeskuksen mukaan Uudenmaan maakunta menetti historiallisesti muuttotappiona väestöään muualle Suomeen vuonna 2021. Tämä on ensimmäinen kerta ainakin 70 vuoteen. Uudenmaan maakuntien välinen nettomuutto oli -2 461 henkilöä.


Pylväskuvio kuvaa Uudenmaan ja muun Suomen välistä nettomuuttoa. 1990-luvulla Uudenmaan nettomaassamuutto nousi noin 2 000 henkilöstä noin 10 000 henkilöön. 2000-luvulla Uudenmaan nettomaassamuutto laski alle tuhanteen henkilöön, minkä jälkeen taas nousi 8 000 henkilöön 2010-luvun loppupuolella. Vuona 2021 Uudenmaan nettomaassamuutto laski tarkastelujakson alimmalle tasolle, reilu 2 000 henkilöä tappiolliseksi.

Pääkohdat

  • Uusimaa oli historiallisesti muuttotappiollinen muualle Suomeen.
  • Lappi sai muuttovoittoa muualta Suomesta ensimmäisen kerran vuoden 1962 jälkeen.
  • Jopa 127 kuntaa sai kuntien välistä muuttovoittoa.
  • Suomen muuttovoitto oli suurinta yli 30 vuoteen vuonna 2021. Muuttovoitto EU:n ulkopuolelta kasvoi.
  • Muuttovoitto oli suurinta Venäjältä, Ukrainasta ja Virosta.

Pirkanmaan ja Pohjois-Savon muuttovoitot suurimmat yli 70 vuoteen

Maakuntien välisessä muuttoliikkeessä seitsemän maakuntaa sai muuttovoittoa vuonna 2021. Määrällisesti suurimman muuttovoiton sai Pirkanmaan maakunta, 3 375 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat muuttovoitot saivat Varsinais-Suomi, 1 155 henkilöä ja Pohjois-Savo, 707 henkilöä.

Pirkanmaan ja Pohjois-Savon muuttovoitot olivat määrällisesti suurimmat yli 70 vuoteen. Lapin maakunta sai ensimmäisen kerran vuoden 1962 jälkeen muuttovoittoa, 86 henkilöä.  

Etelä-Savon muuttotappio pienin yli 30 vuoteen

Maakuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttotappiollisia maakuntia oli 12. Eniten muuttotappiona väestöään muualle Suomeen menettivät Uusimaa (2 461 henkilöä), Pohjanmaa (725 henkilöä) ja Satakunta (577 henkilöä). Etelä-Savon muuttotappio oli pienin yli 30 vuoteen.

Muuttovoitollisia kuntia eniten vuoden 1992 jälkeen, Kuopion muuttovoitto suurin yli 70 vuoteen

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttovoitollisten kuntien määrä oli 127. Määrä on
suurin vuoden 1992 jälkeen. Vuonna 2019 kuntien välinen muuttoliike oli voitollinen vain 54 kunnassa.

Määrällisesti eniten muuttovoittoa sai Tampere (1 816 henkilöä), Kuopio (1 081 henkilöä) ja Oulu (811 henkilöä). Kuopion muuttovoitto oli määrällisesti suurin yli 70 vuoteen. Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttovoitollisimpia olivat Sipoo, Tuusula, Kauniainen ja Kaarina

Helsinki muuttotappiollisin, Vantaan muuttotappio suurin yli 70 vuoteen

Määrällisesti suurin muuttotappio muualle Suomeen oli Helsingissä, 4 210 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat muuttotappiot kokivat Vantaa (1 317 henkilöä), Vaasa (459
henkilöä) ja Kemi (362 henkilöä). Vantaan muuttotappio oli määrällisesti suurin yli 70 vuoteen.

Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttotappio oli suurin Kemissä ja Lieksassa.

Nettomaahanmuutto ennätyksellisen korkea – muuttovoitto ulkomaan kansalaisista

Suomen nettomaahanmuutto oli 22 905 henkilöä viime vuonna. Maahanmuuttoja oli jopa 36 364 ja maastamuuttoja 13 459. Vuoden 2021 nettomaahanmuutto on suurin yli 30 vuoteen.

Nettomaahanmuutto kasvoi 5 091 henkilöllä vuonna 2021. Kasvulle oli syynä erityisesti maahanmuuton lisääntyminen 3 466 muutolla vuodesta 2020. Maastamuutto väheni 1 625 muutolla.

Suomen nettomaahanmuutto koostui lähes kokonaan ulkomaan kansalaisista. Ulkomaan kansalaisten nettomaahanmuutto oli 22 829 henkilöä voitollinen ja Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto 76 henkilöä voitollinen vuonna 2021.

Suurin osa Suomen muuttovoitosta edelleen EU:n ulkopuolelta muuttaneista

Suomi on viime vuosina saanut muuttovoittoa erityisesti EU-maiden ulkopuolelta. Vuonna 2021 EU:n ulkopuolisista maista muutettiin Suomeen 21 191 kertaa ja Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin 5 263 kertaa. Nettomaahanmuutto EU:n ulkopuolelta oli viime vuonna yli 15 900 henkilöä voitollinen, mikä on yli 70 prosenttia Suomen koko muuttovoitosta. Muuttovoittoa EU-maista kertyi 6 280 henkilöä, mikä on 2 134 henkilöä enemmän kuin vuonna 2020.

Suomen nettomaahanmuutto Venäjältä ja Ukrainasta kasvoi vuonna 2021

Suomi sai vuonna 2021 muuttovoittoa eniten Venäjältä (2 390 henkilöä), Ukrainasta (1 422 henkilöä) ja Virosta (1 358 henkilöä). Erityisesti Ukrainasta ja Virosta muutto Suomeen kasvoi viime vuonna. Maahanmuutto Venäjältä kasvoi kohtalaisesti ja maastamuutto Venäjälle laski hieman vuonna 2021.


Tietokantataulukot

Tähän julkaisuun liittyvät tietokantataulukot

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Ajankohta
  • Sukupuoli
  • Tapahtumakuukausi
Tilasto:
Päivitetty:
27.05.2022
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ajankohta
  • Tuloalue
  • Lähtöalue
Tilasto:
Päivitetty:
27.05.2022
Käytetyt luokitukset:
  • Alue
  • Ikä
  • Ajankohta
  • Sukupuoli
Tilasto:
Päivitetty:
27.05.2022
Käytetyt luokitukset:
  • Ikä
  • Ajankohta
  • Sukupuoli
Tilasto:
Päivitetty:
27.05.2022
Käytetyt luokitukset:
  • Ikä
  • Lähtömaakunta
  • Sukupuoli
  • Ajankohta
  • Tulomaakunta
Tilasto:
Päivitetty:
27.05.2022
Käytetyt luokitukset:
  • Ikä
  • Ajankohta
  • Sukupuoli
  • Alue
Tilasto:
Päivitetty:
27.05.2022
Käytetyt luokitukset:
  • Muuttomaa
  • Maakunta
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Ajankohta
Tilasto:
Päivitetty:
27.05.2022
Käytetyt luokitukset:
  • Kansalaisuus
  • Sukupuoli
  • Muuttomaa
  • Ajankohta
  • Ikä
Tilasto:
Päivitetty:
27.05.2022

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Juhana Nordberg
yliaktuaari
029 551 3051
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.