Työllisten määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2023 huhtikuussa 2 606 000 (virhemarginaali ±34 000), mikä oli 17 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 12 000 enemmän ja työllisiä naisia 5 000 enemmän kuin vuoden 2022 huhtikuussa.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli huhtikuussa 77,8 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 77,1 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden huhtikuusta 0,5 prosenttiyksikköä 77,2 %:iin ja naisten työllisyysaste nousi 0,9 prosenttiyksikköä 78,4 %:iin.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 71,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 71,4 %.

Työttömiä enemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2023 huhtikuussa 222 000 (virhemarginaali ±25 000), mikä oli 29 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 117 000 ja naisia 105 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli huhtikuussa 7,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,9 %. Miesten työttömyysaste oli 8,1 %, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 7,6 %, mikä oli 1,5 prosenttiyksikköä enemmän vuodentakaiseen verrattuna.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli huhtikuussa 22,6 %, mikä oli 5,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 14,7 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 12,2 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 huhtikuussa 1 297 000, mikä oli 40 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)