Työllisyysaste laski vuoden takaisesta

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2023 lokakuussa 2 605 000 (virhemarginaali ±30 000), mikä oli 31 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 27 000 vähemmän ja työllisiä naisia 4 000 vähemmän edellisvuoden lokakuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli lokakuussa 77,4 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 78,9 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 1,9 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 78,2 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 1,3 prosenttiyksikköä 76,5 %:iin.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste laski viime vuoden lokakuusta 1,2 prosenttiyksikköä 71,7 %:iin.

Työttömyysaste nousi sekä miehillä että naisilla

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2023 lokakuussa 190 000 (virhemarginaali ±20 000), mikä oli 28 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 101 000 ja työttömiä naisia 89 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli lokakuussa 6,8 %, mikä oli 1,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Miesten työttömyysaste oli 6,9 % ja naisten työttömyysaste 6,6 %, mitkä olivat molemmat 1,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli lokakuussa 16,7 %, mikä oli 6,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 17,6 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 7,7 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 lokakuussa 1 343 000, mikä oli 21 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)