Työllisyysaste laski vuoden takaiseen verrattuna

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2023 marraskuussa 2 602 000 (virhemarginaali ±30 000), mikä oli 22 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 43 000 vähemmän ja työllisiä naisia 21 000 enemmän edellisvuoden marraskuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli marraskuussa 76,9 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 78,5 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 2,6 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 75,9 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 0,5 prosenttiyksikköä 78,0 %:iin.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste laski viime vuoden marraskuusta 1,4 prosenttiyksikköä 71,1 %:iin.

Miesten työttömyys kasvoi, naisten työttömyys lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2023 marraskuussa 190 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 26 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 112 000 ja työttömiä naisia 78 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli marraskuussa 6,8 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Miesten työttömyysaste oli 7,9 %, mikä oli 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Naisten työttömyysaste oli 5,6 %, mikä oli lähes sama kuin vuosi sitten.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli marraskuussa 13,4 %, mikä oli 2,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 17,6 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 6,3 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 marraskuussa 1 350 000, mikä oli 17 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 32 000 enemmän ja naisia 14 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)