Puolueiden kannatus

Puolueiden kannatusta ja sen muutosta tarkastellaan eri taustamuuttujien mukaan luokiteltujen alueiden avulla. Muutoksia puolueiden kannatuksessa tarkastellaan suhteessa edellisen eduskuntavaalin tulokseen. Aineistona käytetään sellaisia äänestysalueita, joiden rajat ovat muuttuneet edellisistä vaaleista mahdollisimman vähän. Analyysi pohjautuu noin 1 400 edellisiin vaaleihin vertailukelpoiseen alueeseen.

Koko maan tasolla Kokoomus lisäsi 2023 vaaleissa suhteellisesti eniten kannatustaan alueilla, joilla RKP:n (+4,3 %) ja Vihreiden (+4,1 %) kannatus oli vahvaa. Vastaavasti SDP:n kannatus lisääntyi eniten Vihreiden (+5,0 %) ja vähemmässä määrin Vasemmistoliiton (+3,8 %) vahvoilla kannatusalueilla. Perussuomalaisten kannatukseen suurin lisäys tuli puolestaan Keskustan (+5,5 %) vahvoilta kannatusalueilta.

Kokoomuksen kannatus oli suurinta korkean tulotason ja matalan työttömyyden alueilla. Perussuomalaiset ja SDP saivat suurimman kannatuksen keskimääräisen tulotason alueilta. Työllisyysasteen mukaan PS:n kannatus painottui keskimääräisen ja suuren työttömyyden, SDP:n suuren työttömyyden alueille. Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto menettivät melko tasaisesti kannatustaan kaikilla työllisyysasteen mukaan rajatuilla alueilla.

Kokoomuksen, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannatus painottui selvimmin kaupunkeihin, Perussuomalaisten asutuskeskuksiin ja haja-asutusalueille, SDP:n asutuskeskuksiin ja kaupunkeihin. Keskustan kannatus oli selvästi suurinta haja-asutusalueilla. Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan eniten haja-asutusalueilla, SDP puolestaan kaupungeissa.

Kokoomus ja Vihreät saivat suurimman kannatuksen alueilla, joilla eläkeläisten määrä oli keskimääräistä pienempää. Perussuomalaisten ja Keskustan kannatus sen sijaan painottui alueille, joilla eläkeläisiä oli keskimääräistä enemmän, SDP:n ja vähemmässä määrin myös Vasemmistoliiton kannatus oli tasaista kaikilla eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla. Kokoomuksen ja SDP:n kannatus nousi selvimmin alueilla, joilla eläkeläisten osuus oli pientä, Perussuomalaisten sen sijaan alueilla, joilla eläkeläisiä oli keskimääräistä enemmän.

Äänestysaktiivisuus edellisten vaalien tasolla

Äänestysaktiivisuus ei käytännössä muuttunut edellisistä eduskuntavaaleista. Vuoden 2023 vaaleissa Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 72,0, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2019 vaaleissa. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin 2023 vaaleissa. Suomessa asuvien naisten äänestysprosentti oli 72,9, mikä oli 2,0 prosenttiyksikköä suurempi kuin miehillä. Ennakkoäänestyksen suosio kasvoi edelleen. Suomessa asuvista äänestäneistä 56,2 % antoi äänensä ennakkoon. Ulkomailla asuneiden äänioikeutettujen äänestysprosentti oli 12,2.

Sisältöä ladataan