Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys suomalaistaustaisia korkeampaa

Suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,29 ja ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku 1,56 vuonna 2022. Kun tarkastellaan kaikkia ulkomaalaistaustaisia, mukaan lukien Suomessa syntyneet, oli kokonaishedelmällisyysluku hieman matalampi, 1,51 lasta naista kohden. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Koko väestön kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2022 tilastointihistorian matalin, 1,32 lasta naista kohden. Nykyään väestön uusiutumisen rajana pidetään keskimääräistä noin 2,1 lapsilukua naista kohden.

Syntyvyys korkeampaa kouluttautuneemmilla naisilla

Suomessa syntyneiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,45 vuonna 2022, kun vuonna 2021 se oli 1,60. Koulutusryhmään lukeutuvat alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tohtoritutkinnon suorittaneet. Suomessa syntyneiden toisen asteen tutkinnon (ml. erikoisammattitutkinnot) suorittaneiden naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,10 vuonna 2022, edellisvuonna 1,23. Vastaavasti naisten, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, kokonaishedelmällisyysluku oli 0,98, edellisvuonna 1,10.