Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, joista pääoman kuluminen on poistettu. Kotitaloudet-sektori ei sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.  

Kotitaloudet  

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste laski hieman edellisen neljänneksen tiedosta, ja oli loka-joulukuussa –3,5 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on pienempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä sekä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo että kulutusmenot kasvoivat edelliseen neljännekseen verrattuna. Koska kulutusmenot kasvoivat selvästi enemmän, säästö jäi negatiiviseksi ja säästämisaste pieneni edelliseen neljännekseen verrattuna. 

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 14,5 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit pienenivät hieman, ja käytettävissä oleva tulo kasvoi, niin investointiaste pieneni, joskaan ei mitenkään merkittävästi. 

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lähes miljardilla eurolla vuoden 2022 neljännellä vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä saadut palkat kasvoivat 1,4 miljardilla eurolla, saadut omaisuustulot pienenivät arviolta 0,5 miljardilla eurolla, yrittäjätulot pienenivät noin 0,2 miljardilla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,2 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot pienenivät 0,2 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut pysyivät samalla tasolla euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. 

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2022 neljännellä vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 3,4 % ja hintamuutoksista puhdistettuna se pieneni 2,0 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy alla olevasta kuviosta.

Sisältöä ladataan

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat 4,1 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Sekä urheilun että kulttuurin saralla monien yhdistysten toiminta on näyttää vähitellen palautuvan pandemiaa edeltävälle tasolle.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten voittoaste kasvoi vuoden neljännellä neljänneksellä

Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi 1,8 prosenttiyksikköä 31,2 %. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Toimintaylijäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyksestä maksetut palkansaajakorvaukset ja muut tuotantoverot ja lisäämällä saadut tuotantotukipalkkiot. Loka-joulukuussa muissa tuotantoveroissa sekä tuotantotukipalkkioissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi palkansaajakorvauksia selvästi voimakkaammin, minkä vuoksi voittoaste parani.

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, parani hieman vuoden loppua kohti ollen 29,8 % vuoden neljännellä neljänneksellä. Kausitasoitetut investoinnit kasvoivat 3,6 % edelliseen neljännekseen verrattuna, kun taas arvonlisäys kasvoi 2,7 %.

Vuodentakaiseen verrattuna yrityssektorin tuotos kasvoi 8,9 % ja välituotekäyttö 10,7 %. Loka-joulukuussa nettoarvonlisäys kasvoi 5,0 %. Palkkojen kasvu oli 6,6 %. Korkojen nousu alkoi näkyä yrityssektorin omaisuusmenoissa jo heinä-syyskuussa. Maksetut korot kasvoivat selvästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna maksetut korot kasvoivat 1,3 miljardi euroa. Yritysten maksamat tulo- ja varallisuusverot kasvoivat pitkin vuotta. Vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä yritykset maksoivat veroa noin 400 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten. Yrityssektorin nettoluotonanto oli loka-joulukuussa 4,8 miljardia euroa positiivinen, mutta laski vuodentakaisesta neljänneksestä 1,6 miljardia euroa.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi vuoden neljännellä neljänneksellä 1,5 %. Kausitasoitettu tuotos kasvoi 0,3 % mutta välituotekäyttö väheni 0,7 % verrattuna edelliseen neljännekseen. Sektorin voittoja kuvaava kausitasoitettu toimintaylijäämä oli 0,7 miljardia euroa, ja se kasvoi neljännellä neljänneksellä 2,1 % prosenttia. Maksetut palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat 1,4 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin omaisuustulot kasvoivat runsaasti, ja omaisuusmenot laskivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuustulot kasvoivat 43,5 %. Omaisuusmenoja oli 34,1 %, eli noin 1,7 miljardia euroa, vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana neljänneksenä. Omaisuuserät pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Omaisuustulojen kasvua selittää korkojen nousu kun taas omaisuusmenojen laskua poikkeuksellinen vertailukausi, jolloin pankit maksoivat vuosien 2019 ja 2020 pidätettyjä osinkoja.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema vuoden takaisella tasolla, heikkeni edellisestä neljänneksestä

Julkisyhteisöiden sulautetut kokonaistulot ja menot kasvoivat käyvin hinnoin 0,7 miljardia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,5 miljardia euroa. Edellisestä neljänneksestä julkisyhteisöjen kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu rahoitusasema heikkeni.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html.

Ulkomaankaupan arvo kasvoi vuodentakaisesta vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä

Tavaroiden viennin käypähintainen arvo Suomesta ulkomaille oli 23 miljardia vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä, mikä oli 11,7 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Palveluiden viennin arvo kasvoi vain 1,8 % vuodentakaisesta 9,6 miljardiin euroon. Tavaroiden tuonti Suomeen kasvoi 11,3 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 22,1 miljardia euroa. Palveluiden tuonnin arvo oli 10,7 miljardia, mikä oli 14,7 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,2 miljardia alijäämäinen vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä.

Ulkomailta loka-joulukuussa saadut omaisuustulot olivat 0,8 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat 0,7 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomailta saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli lievästi alijäämäinen vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä.  

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 3.3.2023 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2021 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.