Työllisiä miehiä enemmän ja naisia vähemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2023 joulukuussa 2 610 000 (virhemarginaali ±30 000), mikä oli 5 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 17 000 enemmän ja työllisiä naisia 12 000 vähemmän edellisvuoden joulukuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli joulukuussa 77,1 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 77,9 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 1,0 prosenttiyksikköä 76,5 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 0,7 prosenttiyksikköä 77,6 %:iin vuoden takaisesta.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste laski viime vuoden joulukuusta 0,4 prosenttiyksikköä 71,5 %:iin.

Työttömyys lisääntyi

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2023 joulukuussa 199 000 (virhemarginaali ±21 000), mikä oli 12 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 116 000 ja työttömiä naisia 83 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli joulukuussa 7,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,7 %. Miesten työttömyysaste oli 8,0 %, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Naisten työttömyysaste oli 6,1 %, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli joulukuussa 12,5 %, mikä oli 3,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 16,7 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 5,8 %.

Työvoiman ulkopuolella olevia joulukuussa 2023 lähes sama verran kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 joulukuussa 1 335 000, mikä oli 5 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 11 000 vähemmän ja naisia 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)