Työllisiä oli lähes saman verran kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 tammikuussa 2 561 000 (virhemarginaali ±29 000) eli lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten. Sekä työllisiä miehiä että työllisiä naisia oli lähes saman verran edellisvuoden tammikuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli tammikuussa 76,5 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 76,6 %. 20–64-vuotiaiden miesten ja naisten työllisyysaste pysyi lähes ennallaan edellisvuoden tammikuuhun verrattuna.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 70,5 % eli se oli lähes sama kuin vuosi sitten tammikuussa.

Työttömien määrä kasvoi

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2024 tammikuussa 231 000 (virhemarginaali ±21 000), mikä oli 20 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 127 000 ja työttömiä naisia 103 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli tammikuussa 8,3 %, kun se vuotta aiemmin oli 7,6 %. Miesten työttömyysaste oli 8,8 %, mikä oli 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Naisten työttömyysaste oli 7,7 %, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli tammikuussa 20,4 %, mikä oli 4,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 17,4 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 9,1 %.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä pysyi ennallaan

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2024 tammikuussa 1 354 000, mikä oli lähes saman verran kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 6 000 vähemmän ja naisia 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)