Usein kysytyt kysymykset

Siirry suoraan Henkilötiedonkeruut , Yritystiedonkeruut

Henkilötiedonkeruut

Miksi minut on valittu tutkimukseen?

Henkilötiedonkeruita tarvitaan, jotta Suomen asukkaista ja heidän elämäntilanteistaan voidaan tuottaa luotettavaa tilastotietoa.

Olet tullut valituksi, kun Suomessa asuvista on satunnaisesti valittu joukko ihmisiä osallistumaan tutkimukseen. Valinta on tehty tilastotieteellisellä menetelmällä. Edustat tutkimuksessa muita ikäisiäsi ja alueellasi asuvia henkilöitä.

Mihin vastauksiani tarvitaan?

Olemme kiinnostuneita kokemuksistasi ja mielipiteistäsi, sillä olet alueesi ja ikäryhmäsi edustaja tutkimuksessa. Haluamme varmistua, että kaikki väestöryhmät tulevat kuulluksi tutkimuksessa.

Jokainen vastaus parantaa keräämiemme tietojen luotettavuutta. Näin varmistamme, että tutkimusten tulokset ja niistä laaditut tilastot ovat korkealuokkaisia ja antavat oikean kuvan tutkittavasta aiheesta.

Osallistumalla tutkimukseen voit vaikuttaa siihen, millaisen kuvan tutkijat ja päättäjät saavat Suomessa asuvien tilanteesta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Vastaamalla kyselyyn voit varmistaa, että sinä ja muut vastaavassa elämäntilanteessa olevat ihmiset tulevat huomioiduksi päätöksenteossa, sillä tutkimuksesta riippuen saatat edustaa jopa 4 000:ta muuta Suomessa asuvaa henkilöä.

Voitteko valita jonkun muun vastaamaan minun sijastani?

Emme voi. Tilastollisista syistä johtuen emme voi korvata sinua toisella henkilöllä. Vastaajat poimitaan Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta mahdollisimman kattavasti, siten, että vastaajat edustavat tasaisesti eri alueita, ikäryhmiä tai sukupuolia. Vastaajan vaihtaminen ei ole mahdollista, vaan vastaamisesta kieltäytyneet yksinkertaisesti jäävät tutkimuksen aineistosta pois. Tämä heikentää tulosten tarkkuutta ja luotettavuutta erityisesti niissä väestöryhmissä, joita vastaajana edustat. Tämän takia jokainen vastaus on tärkeä eikä ole mitenkään korvattavissa.

Kyselyn aihe ei koske minua, tarvitseeko minun vastata?

Vastauksesi ovat tärkeitä, vaikka sinulla ei olisi kokemuksia tutkittavasta aiheesta.

Esimerkiksi työvoimatutkimuksessa on tärkeää saada tietoa sekä työssä olevista, työttömistä että työvoiman ulkopuolella olevista. Vastaavasti aikuiskoulutustutkimuksessa on tärkeää tietää myös, kuinka moni ei ole osallistunut aikuiskoulutukseen.

Onko tutkimukseen osallistuminen pakollista?

Osallistuminen on vapaaehtoista. Tietojen oikeellisuuden takaamiseksi osallistumisesi on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

Mistä Tilastokeskus on saanut yhteystietoni?

Tilastokeskus saa tutkimukseen valittujen henkilöiden osoitetiedot väestötietojärjestelmään perustuvasta Tilastokeskuksen tietokannasta. Muut yhteystiedot, kuten sinulle ja kotitaloutesi jäsenille merkityt henkilökohtaiset puhelinnumerot ovat peräisin julkisesti saatavilla olevista lähteistä, kuten operaattoreilta.

Tilastokeskus on valtion viranomainen, jota eivät koske samat suoramarkkinointikiellot kuin esimerkiksi kaupallisia tutkimuslaitoksia. Tilastokeskuksella on oikeus saada kyselytutkimuksia varten myös niiden henkilöiden yhteystiedot, jotka ovat kieltäneet tietojensa luovuttamisen suoramarkkinointitarkoituksiin.

Saatamme tavoitella vastaajaa myös kotitalouden muiden täysi-ikäisten jäsenten kautta. Lisätietoa sivulta Miten haastateltavat valitaan.

Luovuttaako Tilastokeskus yhteystietoni eteenpäin?

Yhteystietojasi ei koskaan luovuteta eikä myydä Tilastokeskuksen ulkopuolelle.

Nauhoittaako Tilastokeskus puheluita/haastatteluita?

Tilastokeskus ei nauhoita puheluita eikä haastatteluita.

Kuka näkee tietoni/vastaukseni?

Tietoja käsittelevät Tilastokeskuksessa vain ne henkilöt, jotka tarvitsevat niitä työssään. Jokainen Tilastokeskuksen palveluksessa oleva on allekirjoittanut salassapitositoumuksen.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista, ja tiedonkeruussa selvitettyjä tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Lomakkeella ja haastattelussa kysytään vain tutkimuksen kannalta välttämättömiä tietoja ja aina mahdollisimman yleisellä tasolla.

Mistä tiedän, että vastaukseni säilyvät luottamuksellisina?

Tilastokeskuksen kyselyihin vastaaminen ja tietojen antaminen on turvallista. Käsittelemme tietojasi aina tietosuojastasi huolehtien. Kaikki tutkimuksessa antamasi tiedot ovat luottamuksellisia. Tiedonantajien tiedot ovat tilastotuotannon kaikissa vaiheissa asianmukaisesti suojattuja. Tulokset julkaistaan taulukoina ja kuvioina, joista ei voi erottaa yksittäisen henkilön antamia vastauksia. Lisätietoa luottamuksellisuudesta.

Jokainen Tilastokeskuksen palveluksessa oleva on allekirjoittanut salassapitositoumuksen. Yksittäisten vastaajien antamia tietoja käsittelevät vain tilaston tekemiseen osallistuvat henkilöt Tilastokeskuksessa.

Lomakkeella ja haastattelussa kysytään vain tutkimuksen kannalta välttämättömiä tietoja ja aina mahdollisimman yleisellä tasolla. Vastaamisen helpottamiseksi kerättyä aineistoa täydennetään rekisteritiedoilla. Liitettäviä tietoja saattavat olla sukupuoli, ikä, koulutus, kieli, kansallisuus ja asuinkunta. Tiedot käsitellään niin, että sinua ei voi tunnistaa valmiista tilastoaineistosta.

Voidaanko tietojani luovuttaa tutkintaan tai valvontaan?

Tilastotarkoituksiin kerättyjä tietoja ei koskaan luovuteta hallinnolliseen päätöksentekoon, tutkintaan, valvontaan, oikeudenkäyntiin tai vastaavaan tarkoitukseen. Tilastokeskus ei saa luovuttaa tietojasi esimerkiksi verottajalle tai Kansaneläkelaitokselle. Tilastotarkoituksiin kerättävät yksikkötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Miten tietoja käytetään tutkimustarkoituksiin?

Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskusta edistämään tilastotarkoituksia varten kerättyjen tietojen käyttöä tieteellisissä tutkimuksissa ja yhteiskuntaoloja koskevissa tilastollisissa selvityksissä.

Tilastotarkoituksiin kerättyjä tietoja voidaan antaa tieteellisten tutkimusten ja tilastollisten selvitysten tekoon. Käyttöoikeus annetaan vain sellaisiin tietoihin, joista vastaajia ei voi suoraan tunnistaa.

Tutkija käsittelee tietoja pääsääntöisesti Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmässä, jolloin aineisto on Tilastokeskuksen hallinnassa. Tilastokeskuksen aineistoja käsittelevät tutkijat allekirjoittavat aina salassapitositoumuksen.

Lisää tietoa tietojen tutkimuskäytöstä löytyy tutkijapalveluiden mikroaineistot-sivuilta.

Onko vastaaminen turvallista?

Tilastokeskuksen kyselyihin vastaaminen ja tietojen luovuttaminen on turvallista. Käsittelemme tietojasi aina tietosuojasta huolehtien.

Tilastokeskuksella on laissa säädetty velvollisuus suojata tilastointitarkoitukseen luovutettuja henkilötietoja ja yritysten tietoja. Käytämme menetelmiä, joiden avulla pystymme suojaamaan salassa pidettävät tiedot. Tietoja käytetään tilastotarkoituksiin tilastolain mukaisesti. Huolehdimme tietosuojasta jokaisessa työvaiheessa.

Onko verkkovastaaminen turvallista?

Vastaaja kirjautuu Tilastokeskuksen tiedonkeruulomakkeille käyttäjätunnuksella ja salasanalla, jotka toimitetaan saatekirjeessä. Osassa keruita on lisäksi käytössä Suomi.fi-tunnistus, julkishallinnon asiointipalveluiden yhteinen tunnistuspalvelu, joka mahdollistaa turvallisen sähköisen tunnistamisen. Suomi.fi-tunnistuksesta vastaa Digi- ja väestötietovirasto (DVV).

Mikäli henkilö- ja kotitaloustiedonkeruun lomakkeella on valmiiksi vastaajan tai hänen kotitaloutensa tietoja, lomakkeelle pääsee kirjautumaan vain Suomi.fi-tunnistautumisella.

Mistä tiedän, että tiedonkeruu on Tilastokeskuksen tekemä? Mistä tiedän, onko saamani viesti Tilastokeskukselta?

Tilastokeskus lähettää tutkimukseen valituille etukäteen kirjeen, jossa kerrotaan, mitä tietoja kerätään, miten niitä kerätään ja mihin tietoja käytetään. Samalla kerrotaan henkilötietojesi tietosuojasta.

Keruun käynnistyttyä sinuun voidaan myöhemmin olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostilla tai tekstiviestein. Yhteystietosi saamme joko Väestötietojärjestelmään perustuvasta Tilastokeskuksen tietokannasta tai teleoperaattoreilta.

Voit varmistaa saamasi kirjeen tai viestin asianmukaisuuden, sillä löydät kaikki Tilastokeskuksen tekemät kyselyt tiedonkeruusivuilta https://www.stat.fi/keruu. Tilastokeskus ei koskaan kysy henkilötietojasi tai muita tietojasi sähköpostitse eikä tekstiviestillä.

Haastattelututkimuksissa tilastohaastattelija ottaa kirjeen lähettämisen jälkeen sinuun yhteyttä tehdäkseen haastattelun tai sopiakseen haastatteluajasta. Hän esittelee itsensä sekä tutkimuksen, jota haastattelu koskee. Jos kyseessä on kasvokkain tehtävä haastattelu, tunnistat haastattelijan Tilastokeskuksen henkilökortista. Voit tarkistaa haastattelijan henkilöllisyyden myös hänen esihenkilöltään puhelimitse. Tarkemmat tiedot löydät sivulta https://stat.fi/keruu/haastattelijat.html

Tilastokeskus tekee myös tilauskyselyjä muiden tutkimuslaitosten toimeksiannosta, mutta näissäkin tapauksissa tiedonkeruukirjeistä löytyy sekä Tilastokeskuksen että tutkimuksen tilanneen tahon yhteystiedot.

Miten vastaan haastattelututkimuksessa?

Useimmissa tutkimuksissa haastatteluun ei tarvitse valmistautua ennakkoon, eikä osallistuminen edellytä mitään erityisiä tietoja tai taitoja.

Haastattelussa haastattelija esittää sinulle kysymyksiä, ja usein voit valita vastauksen valmiista vaihtoehdoista. Ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia.

Voiko haastattelun tehdä jossain muualla kuin kotonani?

Kyllä voi. Haastattelu voidaan tehdä jossain muussa rauhallisessa paikassa, esimerkiksi kirjastossa tai kahvilassa.

Mistä saan lisätietoa tiedonkeruusta tai tutkimuksesta?

Lisätietoa saat tilaston tai tutkimuksen yhteyshenkilöiltä. Saamasi kirjeen lopussa on heidän yhteystietonsa. Lisätietoja löydät myös tiedonkeruuta koskevalta verkkosivulta.

Miksi kyselytutkimuksia tehdään?

Tilastokeskus kerää tietoa tilastojen ja yhteiskuntaa koskevien tutkimusten laatimista varten.

Ihmisiltä kysytään tietoja ja mielipiteitä sellaisista aiheista, joista ei ole saatavissa tietoja hallinnollisista aineistoista ja rekistereistä. Tällaisia aihealueita ovat muun muassa ajankäyttö, työolot ja kotitalouksien kulutus.

Miten Tilastokeskus kerää tietoa?

Tilastokeskus kerää tietoa posti- ja verkkokyselyillä sekä haastattelemalla ihmisiä kasvokkain tai puhelimitse. Tietoa kerätään myös verkkoharavoinnilla eli ohjelmallisesti internetsivuilta. Lisätietoa verkkoharavoinnin perusteista.

Tiedonkeruutapa vaihtelee tilastosta ja tutkimuksen aiheesta riippuen. Joissakin tiedonkeruissa vastaaja voi valita itselleen parhaiten sopivan vastaamistavan, esimerkiksi puhelinhaastattelun tai verkossa vastaamisen. Lisätietoa tiedonkeruumenetelmistä.

Mihin antamiani tietoja käytetään?

Kerätyn tiedon perusteella laaditaan tilastoja ja tutkimuksia, joita hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi kunnissa tilastotietoja käytetään silloin, kun suunnitellaan päiväkotien, koulujen tai terveyspalvelujen sijoittumista eri asuinalueille. Tietoja tarvitaan myös tehtyjen päätösten vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa. Myös yritykset ja yksityiset henkilöt tekevät päätöksiä tilastotiedon perusteella.

Tilastoja ja tutkimuksia hyödyntävät hallinto, talouselämä, tutkijat, tiedotusvälineet, yritykset ja yhteisöt sekä yksityiset henkilöt.

Yritystiedonkeruut

Onko kysely lakisääteinen ja pakollinen? Kenellä on tiedonantovelvollisuus?

Yrityksillä on velvollisuus antaa tietoa tilastolaissa erikseen määritellyissä asioissa. Kyselyn lakisääteisyys käy ilmi saatekirjeestä. Luotettavan kokonaiskuvan saamiseksi kaikkien yritysten tiedot ovat tärkeitä. Vapautusta vastaamisesta on haettava kirjallisesti. Hakemus on osoitettava Tilastokeskuksen kirjaamoon.

Miksi laki velvoittaa vastaamaan?

Tilastolain vastaamisvelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa luotettavan tilastotiedon saanti.

Tilastolain tarkoituksena on luoda edellytykset tehokkaalle ja yhtenäiselle tilastotoimelle, joka ottaa huomioon niin kansalliset kuin kansainväliset tietotarpeet. EU:n tilastosäädöksien mukaan Tilastokeskus on velvollinen tuottamaan tilastotietoja Suomesta yhteiskunnallista päätöksentekoa ja suunnittelua varten sekä kansainväliseen tilastoyhteistyöhön liittyvien velvoitteiden toteuttamiseksi.

Kerättävät tiedot ovat luottamuksellisia. Voitteko taata tietojen salassa pysymisen?

Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Kerättyjä tietoja käytetään tilastojen tuottamiseen. Julkaistavissa tilastoissa yksittäisen tiedonantajan tiedot eivät ole tunnistettavissa. Yksittäisen tiedonantajan tietoja ei luovuteta muille viranomaisille, mutta aineistoja voidaan käyttää tutkimustyössä. Tällöinkin aineistot on muokattu siten, että yksittäinen tiedonantaja ei ole tunnistettavissa.

Mitä vastaaja saa palautteena? Mitä suoraa hyötyä minulle on osallistumisesta ja tilastoista?

Tiedonantovelvolliset vastaajat saavat palautetietoa kerätyistä tilastotiedoista. Palautetietona on esimerkiksi vertailutietoa oman yrityksen tuloksista suhteessa muihin toimialan tai alueen yrityksiin. Kerätyistä tiedoista muodostettavat tilastot palvelevat myös tiedonantajien omia tietotarpeita. Mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tarkasti annetut tiedot ovat siis kaikkien etu.

Millaista tietoa kysytään?

Kysyttävät tiedot ovat tilastojen laatimisen kannalta välttämättömiä tietoja, joita ei ole saatavissa valmiina hallinnollisista rekistereistä tai muista lähteistä.

Mitä teette kerättävällä tiedolla? Mihin vastauksia käytetään?

Kerättävät tiedot muodostavat tilastotuotannon perusaineiston. Kerätyistä tiedoista muodostettavat tilastot palvelevat päätöksentekoa, luovat edellytyksiä tutkimukselle sekä auttavat muodostamaan luotettavan kuvan yhteiskunnasta. Yhdellä tiedonkeruulla voidaan tuottaa tietoa useaan eri tilastoon.

Missä tulokset julkaistaan?

Tiedonkeruun tuloksiin pääsee tutustumaan suoraan kunkin yksittäisen tiedonkeruun sivulta. Tilastot julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla Tilastot-osiossa. Lisäksi Tilastokeskus tarjoaa räätälöityjä selvityksiä, tilastoaineistoja ja tutkimuspalveluja, joista lisätietoja löytyy verkkopalvelun Tuotteet ja palvelut -osiosta.

Toimitan muille viranomaisille vastaavia tietoja. Miksi ette voi käyttää niitä?

Tilastojen laadinnassa käytetään aina ensi sijassa hyväksi jo muussa yhteydessä kerättyjä tietoja. Suoralla tiedonkeruulla kerätään tilastojen laatimisen kannalta ainoastaan sellaiset välttämättömät tiedot, joita ei ole muuta kautta saatavissa. Jos olette varma, että toimitatte muille viranomaiselle aivan vastaavia tietoja vastaavalla aikataululla, niin toivomme, että ottaisitte yhteyttä tiedonkeruun yhteyshenkilöihin.

Miksi olemme mukana monessa tutkimuksessa?

Tutkimuksessa mukana olevat kohderyhmät määräytyvät tutkimuksen tavoitteiden pohjalta. Esimerkiksi toimialojensa isoimmat yritykset ovat usein mukana monessa tutkimuksessa, jotta toimialoittainen kattavuus on riittävä. Samoin kunnat ja oppilaitokset ovat mukana monissa erilaisissa tutkimuksissa.

Mitä, jos minulla ei ole aikaa vastata?

Kyselytutkimuksissa vastaaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jolloin tarvittaessa kyselylomaketta voi täydentää ennen tietojen lopullista lähettämistä. Vastaamiseen kuluvaa aikaa voi lyhentää tutustumalla huolellisesti lähetettyyn ohjeistukseen. Tiedonkeruun aikataulu löytyy tiedonkeruun omilta sivuilta.

Voimmeko saada lisäaikaa, koska tiedonantaja on lomalla tai muuten estynyt vastaamaan?

Kannattaa ottaa yhteyttä Tilastokeskukseen ja neuvotella tapauskohtaisesti, onko lisäaikaa mahdollista saada.

Miten löydän lisätietoa tekemistänne kyselyistä ja haastatteluista?

Tilastokeskuksen tiedonkeruut on koottu tälle sivustolle. Tiedonkeruista kerrotaan sivustolla yleisesti, ja lisäksi jokaisella tiedonkeruulla on omat sivunsa, joista löytyy tiedonkeruun kuvaus, tarkemmat ohjeet vastaamiseen, yhteystiedot sekä tarvittavaa muuta lisämateriaalia. Tiedonkeruita voi valita aakkosellisen listan lisäksi vastaajan, aihealueen ja ajankohdan mukaan. Lisätietoja saa myös saatekirjeessä ja tiedonkeruun sivuilla mainituilta yhteyshenkilöiltä.

Kuinka mukana olevat yritykset valitaan? Voitteko kysyä joltain toiselta yritykseltä?

Useimmissa menetelmissä tiedonantajan vaihtaminen kesken tutkimuksen ei käytännössä ole mahdollista.

Tilastotutkimuksen tavoitteet määräävät, mistä kohderyhmästä ollaan kiinnostuneita. Yleensä käytetään otantaa kokonaistutkimuksen asemasta kustannusten säästämiseksi ja vastausrasitteen vähentämiseksi. Otantatutkimuksissa vastaajat poimitaan useimmiten satunnaisesti, mutta poimintatodennäköisyys voi vaihdella. Yritystilastoissa isoimpien yritysten todennäköisyys päätyä vastaajaksi on yleensä suurempi kuin pienten yritysten. Käytettävän otantamenetelmän valintaan vaikuttavat mm. tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa ja kustannukset.

Kuinka voin varmistua, että tietojen kerääjänä on nimenomaan Tilastokeskus eikä esimerkiksi jokin kaupallinen yritys?

Tilastokeskuksen tekemissä tiedonkeruissa kuhunkin vastaajaan otetaan aina yhteyttä kirjallisesti tutkimuksen ohjeistamiseksi. Vastaajille selostetaan mm. kerättävien tietojen käyttötarkoitus, käytettävät menettelytavat, tiedonantovelvollisuus perusteluineen sekä muut tarpeelliset tietojen antamiseen vaikuttavat seikat.

Haluaisin vastata kyselyihinne internetissä, onko tämä mahdollista?

Suureen osaan tiedonkeruista on mahdollista vastata internetissä. Vastausmahdollisuuksista kerrotaan tiedonkeruun kotisivulla.

Yritykseni pitäisi vastata kyselyynne, mutta olen hukannut vastauslomakkeen. Kuinka löydän lomakkeet ja ohjeet?

Kunkin tiedonkeruun kotisivulle on koottu ohjeet vastaamiseen sekä mahdollista muuta tukiaineistoa. Tarvittaessa keruun yhteyshenkilöt auttavat ongelmissa.

Mistä saan tietää, missä tiedonkeruissa yritykseni on mukana?

Tilastokeskus tarjoaa yrityksille palvelua (linkki Lisäpalvelut yrityksille -sivulle), josta voi tarkistaa, missä Tilastokeskuksen tiedonkeruissa yritys on mukana.

Palvelussa kerrotaan muun muassa tulevista tiedonkeruista ja niiden ajankohdista. Tiedottamalla yrityksille mahdollisimman nopeasti etukäteen tiedonkeruista ja niissä tapahtuvista muutoksista pyritään helpottamaan tiedonkeruisiin valmistautumista ja vastaamista. Palveluun voi tilata käyttäjätunnukset.

Voitteko poistaa yritykseni tutkimuksesta?

Tiedonantovelvollisuudesta vapauttamisesta on säädetty tilastolain 8. pykälässä (Finlex). Vapautusta tiedonantovelvollisuudesta tulee hakea kirjallisesti.

Tiedonantovelvollinen voidaan vapauttaa tiedonantovelvollisuudestaan joko kokonaan tai osittain. Vapauttamista harkittaessa on otettava huomioon sekä tiedonantajan mahdollisuudet antaa kyseiset tiedot että tietojen merkitys tilastojen laadinnassa ja hyödyntämisessä. Tiedonantajalle aiheutuva kohtuuton haitta tarkoittaa tiedonantajan poikkeavaa asemaa suhteessa muihin tiedonantajiin. Vapauttamisen perusteena voi esimerkiksi olla konkurssi, kirjanpitoaineiston tuhoutuminen tai se, että yrittäjä on juuri aloittanut toimintansa.

Saamme teiltä aika ajoin postia henkilölle, joka ei ole enää organisaatiomme palveluksessa. Kuinka voimme ilmoittaa muuttuneet tiedot?

Tutkimusten ja kyselyiden osalta helpoiten muuttuneiden tietojen ilmoittaminen onnistuu ottamalla yhteyttä tiedonkeruun yhteyshenkilöihin, joiden tiedot löytyvät saatekirjeestä ja tiedonkeruun omilta sivuilta. Mikäli muuttuneet tiedot koskevat Tilastokeskuksen julkaisuja tai muita tuotteita, onnistuu osoite- ja muiden asiakastietojen muuttaminen myös verkossa olevalla lomakkeella.

Tilikauteni päättyy vasta tietojen toimittamisen eräpäivän jälkeen. Kuinka tämä vaikuttaa?

Tiedonkeruun ohjeissa on kerrottu, miten tulisi toimia tilikauden päättyessä tietojen toimittamisen eräpäivän jälkeen. Useissa kyselyissä tietoja kysytään siltä tilikaudelta, joka päättyy lomakkeella mainitun tilastovuoden aikana. Toisinaan tiedot kerätään kalenterivuodelta eikä tilikaudelta. Varmimmin asia selviää ottamalla yhteyttä kyseisen tiedonkeruun yhteyshenkilöön.