Tiedustelussa kerättäviä palkkatietoja käytetään alakohtaisten palkkatilastojen, palkkarakennetilaston sekä ansiotasoindeksin tuottamiseen.
⁠
⁠Toimipaikkojen tietoja käytetään myös Työssäkäyntitilastossa sekä Tilastokeskuksen Yritysrekisterissä.

Tiedustelun tuloksista laaditaan kuntasektorin palkkatilastoja, joilla seurataan muun muassa toteutunutta ansiokehitystä kunta-alalla. Työmarkkinajärjestöt käyttävät tiedustelun tuloksia virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa sekä muussa edunvalvonnassa. Tuloksia käytetään myös kuntasuunnittelussa.

Tiedonkeruun aineistoa käytetään muun muassa seuraavissa tilastoissa:

• Alueellinen yritystoimintatilasto
• Ansiotasoindeksi
• Kuntasektorin palkat
• Palkkarakenne
• Työssäkäynti

Toimipaikkojen tiedot voi lähettää listamuodossa tiedostosiirtona. Tiedostosiirto on tarkoitettu erityisesti tilanteisiin, jolloin kunnan tai kuntayhtymän koko toimipaikkarakenne uudistuu esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä. Toimipaikkalista tulee muodostaa annetun mallin mukaiseksi, ja sen tulee olla tallennettu csv-muotoon.

Yksittäiset uudet toimipaikat ilmoitetaan verkkolomakkeella, joka löytyy palkkatiedustelun lomakkeelta Toimipaikkojen hallinta -osiosta. Täällä tapahtuu myös olemassa olevien toimipaikkojen tietojen muokkaaminen.

Toimipaikka on yhdessä osoitteessa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia palveluja tai tuotteita tuottava yksikkö. Mikäli samassa osoitteessa on useaa erilaista toimintaa (esimerkiksi ala- ja yläaste), muodostavat ne erilliset toimipaikat. Erottelu tehdään toimialaluokituksen
(tol2008) mukaisesti. 

Henkilötyövuosi kuvaa palkansaajan kokoaikaiseksi muunnettua työpanosta. Palkansaajaksi lasketaan vakituisesti tai tilapäisesti työskennellyt henkilö, jolle työpanos korvataan palkkatulona. 

Vuoden kokopäiväisenä työskennellyt palkansaaja vastaa 1 henkilötyövuotta. Osa-aikaiset ilmoitetaan kokoaikaisiksi muunnettuina. Esimerkiksi:

• kuuden kuukauden kokoaikainen työskentely tai koko vuoden kestänyt puolipäiväinen työskentely vastaa 0,5 henkilötyövuotta  
• kahdeksan kuukauden 60 % työskentely vastaa 0,4 henkilötyövuotta (0,6 * 8kk/12kk = 0,4)  

Vuoden aikana lomautettuina tai palkattomalla vapaalla olleiden palkansaajien työpanos ilmoitetaan siltä ajalta, jolta heille on maksettu palkkaa.  

Osa-aikainen työ perustuu aina sopimukseen (KOKOTIED = 2, 4, 5 tai 6). Osa-aikaisella palkansaajalla on osa-aikaprosentin mukaiset viikkotyötunnit ja palkka. Osa-aikaprosentti lasketaan sovitun työajan perusteella.

Esimerkki: Henkilö on osittaisella hoitovapaalla ja työskentelee tästä johtuen osa-aikaisena täydestä 38,25 tunnin viikkotyöajasta 30 tuntia viikossa. Osa-aikaprosentti on 78,43 % (30/38,28 =0,7843).

Kun palkansaaja saa tiedustelukuukauden kuukausipalkan täysimääräisenä, viikkotyötuntien tulee vastata kokoaikaisen palkansaajan tunteja ja palkan täysimääräisyys ilmoitetaan (VPMJ = 1,  palkka maksettu täysimääräisenä).

Kun palkansaaja saa tiedustelukuukauden kuukausipalkan vähennettynä, viikkotyötunnit ilmoitetaan vähennettynä ja palkan täysimääräisyys ilmoitetaan (VPMJ = 2,  palkka on maksettu osalta kuuta tai vähennettynä). Lisäksi ilmoitetaan palkanpidätyksen syykoodi PALPI.

Tarkista, että syykoodia ei ole palkansaajilla, joille maksetaan täysimääräistä palkkaa. Jos esimerkiksi lomautustiedot jäävät roikkumaan, näyttää tilasto työnantajalle aiheettomia lomautuksia.

Osa-aikaiseksi ilmoitetaan vain aidot osa-aikaiset, ja heillä tulee olla osa-aikaprosentti. Kokoaikaiselle tiedustelukuukaudelta jostain syystä vähennettyä palkkaa saavalle ei ilmoiteta osa-aikaprosenttia (esimerkiksi kesken kuukauden töihin tulleet, lomautetut).

Esimerkki: henkilölle maksetaan iltatyökorvausta 300 euroa 6 viikon maksujaksolla. Kerrottuna (0,73*300 €) kuukausitasolle lisä on 219 euroa.

Lomaraha, tulospalkkio, kertapalkkio (myös kuukausittain maksettava) ja näyttelijöiden näytöspalkkio ilmoitetaan koko vuodelta tai edeltävältä 12 kuukaudelta. Vaikka näitä palkkioita maksettaisiin esim. säännöllisesti kuukausittain tai muutaman kerran vuodessa, ilmoitetaan niiden määrä koko vuodelta.

Kaikkien palkanlisien ja palkkioiden yhteydessä tulee ilmoittaa maksujaksotieto. Maksujaksotiedot vaikuttavat tuloksiin merkittävästi, sillä Tilastokeskus muuntaa maksujaksotiedon perusteella ilmoitetut eurot kertoimella kuukausitasolle.

Kertoimet perustuvat siihen, että kalenterikuukauden keskimääräinen pituus on 4,35 viikkoa (365/7/12=4,35). Esimerkiksi kuuden viikon kerroin saadaan 4,35 / 6 = 0,73.

Esimerkki: Palkansaajalle sattuu tiedustelukuukaudelle kaksi kolmen viikon palkanmaksujaksoa. Jos palkanlisän eurot ja tunnit sisältävät molempien maksujaksojen tiedot, ilmoitetaan maksujaksoksi 6. Jos eurot ja tunnit sisältävät vain yhden maksujakson, niin tiedot ilmoitetaan maksujaksolla 3.

Jos esimerkin iltatyökorvausta olisi maksettu kahdelta 3 viikon maksujaksolta 600 euroa, mutta virheellisesti maksujaksoksi olisi ilmoitettu 3 kuuden sijaan, olisi lisän suuruus kerrottuna kuukausitasolle (1,45*600 €) 870 euroa.

Tällöin virheellinen maksujaksotieto esimerkiksi työaikalisissä, voi nostaa tai laskea kunnassa koko sopimusalan palkkatasoa.

Jos tiedustelukuukautena ansaittuja lisiä tai palkkioita (esim. lääkärien toimenpidepalkkioita) maksetaan myöhempänä ajankohtana, tulee ne silti ilmoittaa. Palkkatiedot voi toimittaa vasta sitten, kun kaikki tiedustelukuukauden lisät on maksettu.