XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Käsitteet ja määritelmät

Ammatti

Palkkatilastoissa käytetään palkansaajan ammatin kuvaamisessa alakohtaista ammatti-, virka- ja tehtävänimikettä sekä Tilastokeskuksen ammattiluokitusta (Ammattiluokitus 2010). Alakohtaisia ammattinimikkeitä on käytössä noin 18 000. Kuntasektorin ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kevan luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön.

Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastossa  ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala.

Henkilötyövuosi

Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi).

Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100)

Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä 1.3.–31.5. = 92 / 365 =0,25 henkilötyövuotta).

Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon.

Kokoaikainen

Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan tiedustelun yhteydessä.

Vrt. osa-aikainen.

Kokonaisansio

Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa.

Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta:

  • peruspalkka
  • tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
  • työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
  • työaikalisät
  • toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
  • luontoisetujen verotusarvo
  • lisä- ja ylityön ansio
  • osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset
  • muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät

Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa on myös käsite kokonaisansio tulospalkkioiden kanssa.

Vrt. Säännöllisen työajan ansio.

Kuukausipalkkainen

Kuukausipalkkainen palkansaaja saa korvauksen suorittamastaan työstä kuukausittain. Ansion perusteena oleva työaika on yleensä yksi kuukausi, ja ansio on pääasiassa saman suuruinen kuukaudesta toiseen. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Osa-aikainen

Palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan.

Vrt. kokoaikainen.

Palkansaaja

Palkansaaja on henkilö, joka on työsuhteessa työnantajaan ja joka saa sovittua korvausta tekemästään työstä. Palkansaajat ovat joko toimihenkilö- tai työntekijäasemassa työnantajalla.

Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina.

Palvelussuhteen luonne

Palvelussuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa palvelussuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi palvelussuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu.

Peruspalkka

Peruspalkka perustuu tehtäväkohtaiseen vähimmäispalkkaan, jossa huomioidaan tehtävään liittyvä lisävastuu, työpaikan sijaintiin perustuva kalleusluokka tai mahdollinen henkilön epäpätevyysalennus. Peruspalkkaan ei sisälly henkilökohtaista lisää, määrävuosilisää tai muita vastaavia vuosisidonnaisia palkanosia. Peruspalkka määräytyy viranhaltijan tai työntekijän tehtävien ja työehtosopimuksissa mainittujen edellytysten perusteella. Usein peruspalkan määräytymisperusteena on viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus.

Sopimusala

Sopimusala määräytyy palvelussuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kuntasektorilla sopimusalat määritellään  KT Kuntatyönantajien ja työntekijäjärjestöjen välisessä pääsopimuksessa. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajajärjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla tulee noudattaa.

Säännöllinen viikkotyöaika

Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin, ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen. Joskus säännöllisestä viikkotyöajasta voidaan sopia erikseen, ja se voi poiketa kyseisen alan normaalista työajasta. Opettajilla säännöllinen viikkotyöaika on viikoittainen palkanmaksun perusteena oleva tuntimäärä.

Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio.

Säännöllisen työajan ansio

Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta:

  • peruspalkka
  • tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
  • työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
  • työaikalisät
  • toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
  • luontoisetujen verotusarvo

Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa käytetään myös käsitettä säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa.

Vrt. kokonaisansio.

Tehdyt työtunnit

Palkkatilastojen tuntipalkka-aloilla ansiot tilastoidaan tehtyä työaikaa kohden. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Työtunnit pohjautuvat työaikalakiin.

Toimipaikka

Tilastollinen toimipaikka on yhdessä osoitteessa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia palveluja tai tuotteita tuottava yksikkö.

Erottelu tehdään toimialaluokituksen mukaisesti. Jotta eri toimintoja voidaan yhdistää samaksi toimipaikaksi, on niiden siis lähtökohtaisesti sijaittava samassa osoitteessa ja oltava riittävän samanlaisia toimialan osalta. Toisaalta samassa osoitteessa sijaitsevia saman toimialan toimintoja ei ole tarpeen erottaa erillisiksi toimipaikoiksi.

Pääsääntöisesti alle kolme henkilötyövuotta työllistävistä yksiköistä ei muodosteta omia toimipaikkoja, vaan myös nämä ilmoitetaan kootusti lähimmän työnohjauksen osoitteeseen. Mikäli toimialalla ei ole työnohjaukselle omaa osoitetta, toimipaikan voi tällöin muodostaa alle kolme henkilötyövuotta työllistävistä yksiköistä.

Näin ollen kunnan toimipaikka voi olla esimerkiksi yhdessä osoitteessa sijaitseva terveyskeskus, kirjasto, päiväkoti tai rakennuspalvelun työnjohtotoimisto.

Tuntipalkkainen

Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus tehdystä ja ei-tehdystä työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Tuntipalkkainen palkansaaja on yleensä työntekijä. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.