XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Usein kysytyt kysymykset

Miksi olemme saaneet tällaisen kyselyn, vaikka emme harjoita ulkomaankauppaa?

Rekistereistä ei voi luotettavasti saada tietoa, harjoittaako yritys ulkomaankauppaa. Tämän vuoksi joskus käy niin, ettei tiedusteluun valittu todellisuudessa kuuluisi mukaan. Jos näin käy, olkaa meihin yhteydessä (globalisaatio.tilastot@stat.fi) ja käymme tilanteenne läpi.

Tästäkin huolimatta suosittelemme, että tutustutte muihin usein kysyttyihin kysymyksiin sekä tiedusteluohjeeseen. Valtaosa yrityksistä, jotka vastaavat kyselyssä, ettei yrityksellä ole palveluiden ulkomaankauppaa, on kuitenkin ilmoittanut OmaVerossa (kausiveroaineisto) palvelukauppaa ulkomaisen yrityksen kanssa. Tällainen palvelukauppa taas kuuluu pääsääntöisesti tiedustelun piiriin.   

Miksi olemme taas mukana tiedustelussa, vaikka olemme aiemmin ilmoittaneet, ettei meillä ole ulkomaankauppaa?

Ajantasaisen tiedon saamme vain kysymällä yritykseltä itseltään. Jos tilanne on edelleen sama, vastaaminen on hoidettu ilmoittamalla meille, ettei kyselyä koskevana ajanjaksona ole yrityksellä ollut palveluiden ulkomaankauppaa, eikä ulkomaisia tavaravirtoja.  

Onko kysely lakisääteinen?

Kysely on lakisääteinen (Tilastolaki 280/2004). Tilaston tuottamisesta säädetään Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksessa (184/2005), jota on muutettu Komission asetuksessa (555/2012). Kyselyyn vastataan pääsääntöisesti hyvin, eikä Tilastokeskuksen ole tarvinnut hakea sanktioita vastausten saamiseksi. Voitte olla yhteydessä meihin, mikäli tiedusteluun vastaaminen tuottaa haasteita. Tarkkojen lukujen lisäksi hyväksymme vastauksissa hyvät arviot.

Liikevaihtomme on pieni ja ulkomaankauppamme vähäistä, voitteko poistaa meidät vastaajista?

Olette täyttäneet asetetut ehdot otokseen mukaan pääsemiseksi. Myös vähäistä ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä tarvitaan tiedusteluun mukaan tilaston laadun varmistamiseksi.

Yrityksellä ei ole enää toimintaa (esim. lopettanut, konkurssi, fuusioituminen, jne.), täytyykö kyselyyn vastata?

Voitte ilmoittaa toiminnan loppumisesta meille sähköpostitse tai puhelimitse. Tarkemmat tiedot, kuten lopetuspäivämäärä ja fuusion osapuolet tulisi kuitenkin liittää mukaan viestiin, jotta voimme viedä tiedot eteenpäin yritysrekisteriimme. Luvut ajalta ennen toiminnan muutosta tulisi kuitenkin raportoida mahdollisuuksien mukaan.  

Voimmeko saada vapautuksen, sillä tiedustelu veisi yritykseltä liikaa resursseja?

Vapautuksen saaminen vaatii poikkeukselliset olosuhteet. Mikäli resurssipulan tai järjestelmäuudistuksen vuoksi myöntäisimme vapautuksia, olisi tilaston tuottaminen vaarassa. Käytännössä siis vain konkurssin tai toiminnan loppumisen vuoksi voidaan myöntää vapautus. Tiedusteluun vastaamiseen saa meiltä apua ja hyvät arviotkin ovat tervetulleita.     

Voimmeko saada lisäaikaa vastaamiseen?

Lisäaikaa myönnetään tiukkojen rajojen puitteissa. Tarvitsemme aikaa myös aineiston läpikäymiseen ja analysointiin, joten tiedot tulisi toimittaa mahdollisimman pian. Lisäaikaa voitte hakea kyselyn verkkolomakkeelta, jonne kirjaudutaan saatekirjeessä toimitetuilla tunnuksilla.

Emme löydä tunnuksia vastauslomakkeelle, mistä saamme uudet?

Tunnukset ovat aina vuosikohtaisia ja yritykselle on luotu vain yhdet tunnukset yhdelle vuodelle. Saatte ne uudelleen lähettämällä meille sähköpostia osoitteeseen globalisaatio.tilastot@stat.fi. Muistattehan liittää yrityksen y-tunnuksen mukaan viestiin.

Mikä on palveluiden ulkomaankauppaa?

Palveluiden ulkomaankaupassa kotimainen yritys maksaa rahaa ulkomaiselle yritykselle tai saa rahaa ulkomaiselta yritykseltä palvelusta. Palvelu tulkitaan tässä käsitteenä laajasti – palvelukaupassa yritys saa tai maksaa rahaa mistä tahansa, mikä ei ole tavaraa. Palveluita ovat siten esimerkiksi kuljetus, kirjanpito, hallinto, konsultointi, markkinointi, lisenssien ja rojaltien maksut, huollot ja korjaukset, rakentaminen ja projektitoimitukset sekä tutkimus ja kehitys. Ulkomaankaupan määritelmä puolestaan toteutuu silloin, kun raha vaihtaa omistajaa kotimaisen ja ulkomaisen yrityksen välillä: kun suomalainen yritys ostaa ulkomaiselta yritykseltä tai myy ulkomaiselle yritykselle. Toisin sanoen kauppakumppanin kotimaa eikä esimerkiksi se, missä palvelu tuotetaan määrittää sen, onko kyseessä palveluiden ulkomaankauppaa.

Käytämme ulkomaista palvelua vain ulkomailla tai tuotamme palvelun ulkomaiselle yritykselle kotimaassa, raportoidaanko tätä?

Raportoidaan. Palveluiden ulkomaankaupassa ei ole merkitystä sillä, missä palvelu tuotetaan tai ylittääkö palvelu Suomen rajoja. Palveluiden ulkomaankaupassa keskeistä on, että raha vaihtaa omistajaa kotimaisen ja ulkomaisen yrityksen välillä: kotimainen yritys maksaa rahaa ulkomaiselle yritykselle tai saa rahaa ulkomaiselta yritykseltä palvelusta. Tästä syystä kotimaassa ulkomaiselle yritykselle tuotettu palvelu tai ulkomailla ulkomaiselta yritykseltä ostettu palvelu ovat molemmat palveluiden ulkomaankauppaa. Tuonti tai vienti määräytyy rahavirran mukaan: jos suomalainen yritys saa rahaa ulkomaiselta yritykseltä, kyseessä on palveluvienti; jos suomalainen yritys maksaa rahaa ulkomaiselle yritykselle, kyseessä on palvelutuonti. 

Raportoidaanko kaikenlainen palveluiden osto ja myynti?

Kysely kattaa lähes kaikki palvelut, joissa raha vaihtaa omistajaa suomalaisen ja ulkomaisen yrityksen välillä. Tämä kattaa paitsi liiketoiminnan toisten ulkomaisten yritysten kanssa, myös samaan konserniin kuuluvien yritysten väliset palvelumyynnit ja -ostot. Raportoitavia palveluita ovat esimerkiksi kuljetus-, kirjanpito-, konsultointi- tai markkinointipalvelujen, lisenssien, it-palvelujen, T&K-palvelujen, rakentamisen tai projektitoimitusten ostot ulkomaiselta yritykseltä ja myynnit ulkomaiselle yritykselle. Poikkeuksia ovat matkustus sekä vakuutukset, joita ei raportoida palveluiden ulkomaankauppatiedustelussa. Myöskään palkat (pois lukien rakentamis- ja projektitoimitusten yhteydessä maksetut palkat) eivät kuulu tiedustelun piiriin.

Palveluiden lisäksi tiedustelussa raportoidaan sellaiset tavaravirrat, joita ei tuoda Suomeen eikä viedä Suomesta, vaan joilla käydään kauppaa ulkomailla. Tällaisia ovat esimerkiksi välityskauppa ja jalostustoiminta ulkomailla. Suomen rajat ylittävistä tavaroista tiedusteluun kuuluvat ainoastaan rakentamispalveluiden viennin yhteydessä rakentamista varten Suomesta viedyt tavarat.

Tarkat ohjeet palvelujen ja ulkomaisten tavaravirtojen raportoinnista voit lukea tästä.

Miten valitsemme sopivan palveluerän?

Tiedustelussa on käytössä noin 70 eri palveluerää lähes kaikilta liiketoiminnan osa-alueilta. Tarkemmat tiedot löytyvät vastauslomakkeelta ja ohjeesta. Kyselyn ulkopuolelle on jätetty esimerkiksi vakuutukset ja matkailu. Jos tarvitsette apua sopivien palveluerien löytämisessä, ottakaa yhteyttä globalisaatio.tilastot@stat.fi.

Millä perusteella palvelun myynti- tai ostomaa määritellään, laskutusmaan vai toimitusmaan mukaan?

Palvelun myynti- tai ostomaa määräytyy sen perusteella, minkä maalaiselta yritykseltä suomalainen yritys saa rahaa tai minkä maalaiselle yritykselle suomalainen yritys maksaa rahaa palvelusta. Jos esimerkiksi suomalainen yritys maksaa espanjalaiselle yritykselle siitä, että tavaraa toimitetaan Ranskasta Saksaan, suomalainen yritys ostaa eli tuo rahtipalvelua Espanjasta. Kuljetuspalvelun hinta kirjataan tällöin palvelutuonniksi Espanjasta.

Yrityksemme myy tavaraa ulkomaille ja maksaa ulkomaiselle kuljetusliikkeelle tavaran kuljetuksesta. Ovatko rahtimaksut tuontia vai vientiä?

Maksetut rahtimaksut ovat tuontia, sillä kotimaiselle yritykselle syntyy kuluja ulkomaisesta palvelusta eli kotimainen yritys maksaa rahaa ulkomaille vastineeksi ulkomaisen yrityksen tarjoamasta palvelusta. Vienti ja tuonti määräytyvät rahaliikenteen suunnan mukaisesti: rahan saanti on vientiä ja rahan maksaminen tuontia.