XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Käsitteet ja määritelmät

Korjausrakentaminen

Korjausrakentamisella tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea sitä toimintaa, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään olemassaolevan rakennuksen tai sen osien kuntoa.

Tilastokeskuksen eri tilastoissa korjausrakentaminen jaetaan perusparantamiseen ja kunnostukseen. Kunnostuksesta käytetty termi vaihtelee eri tilastoissa. Esim. kulutustutkimuksessa käytetään tästä käsitettä ylläpitokorjaukset.

Kansantalouden tilinpidossa rakennuksen perusparantaminen luetaan kiinteän pääoman muodostukseen ja tarkoittaa rakennuksen perustavaa laatua olevaa parantamista. Rakennuksen arvo nousee perusparannuksen jälkeen uuden veroiseksi.

Kunnostus on vähäisempi toimenpide kuin perusparannus. Kunnostusta ovat talojen tai niiden osien säännöllinen korjaus- ja kunnossapito (joita kutsutaan mm. vuosikorjauksiksi).

Rakennusten laajennukset lasketaan uudisrakentamiseen.

Korjaustoimenpide

Korjaustoimenpiteellä tarkoitetaan yksittäistä rakennetta, rakennusosaa tai järjestelmää muuttavaa tai kokonaan vaihtavaa toimenpidettä.

Kunnossapito

Kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu.

Peruskorjaus

Peruskorjaus tarkoittaa sitä, että rakennus tai rakennuksen tila korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena. Esimerkiksi huoneistojen jakamiset, seinien tiivistämiset, lattiarakenteiden uusimiset ja keittiöiden ja kylpyhuoneiden saneeraukset ovat peruskorjausta.

Perusparannus

Perusparannuksella tarkoitetaan kiinteistön laatutason muuttamista olennaisesti alkuperäistä tasoa paremmaksi. Tyypillisiä perusparannushankkeita ovat esimerkiksi hissin rakentaminen hissittömään rakennukseen tai koneellisen ilmanvaihdon rakentaminen painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle.

Vuosikorjaus

Vuosikorjauksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiön tuloslaskelmaan kuluiksi kirjattuja kustannuksia.

Laskentamenetelmä

Aineisto tarkistetaan ja tarvittavat taustatiedot (taustamuuttujat) rakennusyrityksistä saadaan yritysten tilinpäätöstilastosta. Myös osa puuttuvista tiedoista saadaan rakennetilastojen tilinpäätöstilastosta.

Tiedot perustuvat otantatutkimukseen, jonka vuosittaiset katoprosentit ovat 20 - 30 prosentin välillä. Yli 250 henkilön rakennusyritysten osalta vastausprosentti on hyvä. Kato kohdistuu enimmäkseen pienempiin alle 50 henkilön rakennusyrityksiin. Tarkistetusta aineistosta lasketaan haluttuja summatietoja eri luokituksilla. Tiedot korotetaan perusjoukon tasolle ja kadon vaikutusta oikaistaan käyttämällä yritysten liikevaihtotietoa painojen kalibroinnissa.

Maa- ja vesirakentamisen korjausrakentamisen käsite on vielä vakiintumaton ja tietojen antajat ovat määritelleet itse vaihtelevasti korjausrakentamisensa. Tästä syystä tietoja maa- ja vesirakentamisen korjauksista ei voida vielä julkaista.

Pienet alle 5 henkilön yritykset eivät kuulu tilaston piiriin. Pienet rakennusalan yritykset ovat usein keskittäneet toimintansa nimenomaan korjausrakentamiseen, esimerkiksi rakennusalan asennuksiin ja viimeistelyyn liittyvät yritykset ovat juuri tällaisia.

Käytetyt luokitukset

Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilastossa noudatetaan tilastovuodesta 2009 lähtien Toimialaluokitus 2008 -luokitusstandardia. Tässä tilastossa talonrakentaminen sisältää yritykset, jotka toimivat toimialoilla talonrakentaminen (TOL 41) ja erikoistunut rakennustoiminta (TOL43). Toimialaluokituksesta löytyy lisätietoja Tilastokeskuksen verkkosivujen kohdasta luokitukset.

Korjausrakentamisen kohteet eli rakennukset luokitellaan kahteen luokkaan asuinrakennuksiin ja muihin rakennuksiin. Luokitus pohjautuu rakennusluokituksen käyttötarkoituksen mukaisiin luokkiin http://tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/index.html.