Hakutulokset: (161 kpl)

Alipeitto

www.stat.fi/meta/kas/alipeitto.html

Alipeitto liittyy tutkimuksessa käytettyyn perusjoukkoon. Perusjoukosta täytyy olla käytettävissä kehikko eli luettelo kohteista, joita koskevia tietoja halutaan otantatutkimuksella kerätä. Alipeit...

Aritmeettinen keskiarvo

www.stat.fi/meta/kas/aritmeet_ka.html

Aritmeettinen keskiarvo on tilastotieteen käytetyin keskiluku. Tavallisesti puhutaan vain keskiarvosta, mutta pidempi nimi erottaa käsitteen geometrisesta tai harmonisesta keskiarvosta. Kyseessä on...

Arvon haku tai muodostus, arvon sijoitus

www.stat.fi/meta/kas/arvon_haku_tai.html

Arvon haun tai muodostuksen vaihtoehtoja ovat ei-prosessoiva arvon haku (esim. yhteys tiedontuottajaan), ei-prosessoiva arvon muodostus (esim. arvio), määritelty arvon haku (esim. ohjelmallinen arv...

Binomijakauma

www.stat.fi/meta/kas/binomijakauma.html

Binomijakauma on tilastotieteen keskeisiä teoreettisia jakaumia, jota käytetään erilaisten todennäköisyyksien laskemiseen nopan- tai lantinheitossa tms. Esim. perheen lasten jakautuminen tyttöihin ...

Desiili

www.stat.fi/meta/kas/desiili.html

Desiilien avulla jakauma jaetaan kymmeneen yhtä paljon tapauksia (esim. henkilöitä tai kotitalouksia) sisältävään kvantiiliin. Desiilistä käytetään joskus myös nimitystä kymmenespiste, koska se ilm...

Desiili

www.stat.fi/meta/kas/desiili.html

Desiilien avulla jakauma jaetaan kymmeneen yhtä paljon tapauksia (esim. henkilöitä tai kotitalouksia) sisältävään "viipaleeseen". Desiilistä käytetään joskus myös nimitystä kymmenespiste,...

Diskreetti jakauma

www.stat.fi/meta/kas/diskree_jakauma.html

Sellaisen muuttujan jakauma, joka saa vain tiettyjä arvoja, tavallisimmin kokonaislukuja, esim. lukumääriä.





Diskreetti jakauma

www.stat.fi/meta/kas/diskree_jakauma.html

Diskreettiä jakaumaa noudattava muuttuja saa vain tiettyjä arvoja, esim. lukumääriä tai luokka-arvoja.





Dummy-muuttuja

www.stat.fi/meta/kas/dummy.html

Perinteinen lineaarinen (=suoraviivainen) regressioanalyysi perustuu kvantitatiivisille muuttujille. Dummy-muuttujia käytetään regressioanalyysissa kvalitatiivisten tai luokiteltujen muuttujien (es...

Dummy-muuttuja

www.stat.fi/meta/kas/dummy.html

Dummy- eli tekomuuttuja. Perinteinen lineaarinen (=suoraviivainen) regressioanalyysi perustuu kvantitatiivisille muuttujille. Dummy-muuttujia käytetään regressioanalyysissa kvalitatiivisten tai luo...

Estimaatti

www.stat.fi/meta/kas/estimaatti.html

Estimaatti on parametriarvo, joka saadaan käyttämällä havaintoaineistoon sovitettua estimaattoria. Estimaatit jaetaan usein piste-estimaatteihin (kokonaismäärä, keskiarvo, mediaani, keskivirhe ym.)...

Estimaattori

www.stat.fi/meta/kas/estimaattori.html

Estimaattori on sääntö tai menetelmä, jolla tutkittavan parametrin arvo johdetaan perusjoukolle. Estimaattori määritellään havaintojen funktiona, joten estimaattorin jakaumalla on suuri merkitys ku...

Estimointi

www.stat.fi/meta/kas/estimointi.html

Otantatutkimuksessa tutkitaan vain pieni osa tutkimuksen kohdejoukosta, mutta siitä huolimatta otoksenkin perusteella voidaan tilastotieteellisiä menetelmiä hyväksikäyttäen estimoida eli arvioida a...

Estimointi

www.stat.fi/meta/kas/estimointi.html

Estimoinnilla tarkoitetaan menetelmiä, jossa epätäydellisestä aineistosta (kuten otoksesta) johdetaan arvot tutkittaville parametreille esimeriksi koko perusjoukon tasolle. Estimointiin kuuluu myös...

Forward search -algoritmi

www.stat.fi/meta/kas/forward_search.html

Iteratiivinen poikkeavien havaintojen tunnistamisen menetelmä. Aluksi valitaan aineistosta osajoukko, joka ei sisällä poikkeavia havaintoja, ja sen perusteella estimoidaan malli kiinnostaville muut...

Fraktiilit

www.stat.fi/meta/kas/fraktiilit.html

Fraktiilit ovat muuttujan jakauman kohtia, joiden alapuolelle jää tietty osa havainnoista. Esim. 1. desiilin alapuolelle jää 10 % jakauman havainnoista, 85. persentiilin alapuolelle 85 % tapauksist...

Frekvenssi

www.stat.fi/meta/kas/frekvenssis.html

Frekvenssi tarkoittaa tutkittavan ilmiön lukumäärää, kuten väestön määrää sukupuolen mukaan tai yritysten lukumäärää toimialoittain.

Frekvenssijakauma

www.stat.fi/meta/kas/frekvenssi.html

Frekvenssijakauma tarkoittaa sitä, että muuttujan vaihteluväli on jaettu luokkiin, ja kuhunkin luokkaan tulevien havaintojen lukumäärä ilmoitetaan. Frekvenssijakaumia on useita: absoluuttinen jakau...

F-testi

www.stat.fi/meta/kas/f_testi.html

F-testi perustuu tilastotieteen huomattavan kehittäjän R.A. Fisherin mukaan nimettyyn teoreettiseen jakaumaan. Kahden satunnaismuuttujan varianssien suhdetta eli F-suhdetta käytetään testisuureena ...

F-testi

www.stat.fi/meta/kas/f_testi.html

F-testi perustuu tilastotieteen huomattavan kehittäjän R.A.Fisherin mukaan nimettyyn teoreettiseen jakaumaan. F-suhdetta käytetään testisuureena mm. varianssianalyysissa.



Geometrinen keskiarvo

www.stat.fi/meta/kas/geometrinen.html

Geometrinen keskiarvo on yksi keskiluvuista, joka lasketaan n:n arvoltaan positiivisen havainnon tapauksessa n:ntenä juurena havaintojen tulosta. Sitä käytetään yleisesti indeksien muutosta arvioit...

Hajontakuvio

www.stat.fi/meta/kas/hajontakuvio.html

Hajontakuviolla viitataan pistepilveen joka syntyy, kun havaintoyksiköt sijoitetaan kahden muuttujan muodostamaan koordinaatistoon. Se antaa silmämääräisen käsityksen muuttujien välisen yhteyden vo...

Hajontaluvut

www.stat.fi/meta/kas/hajontaluvut.html

Hajontaluvut kuvaavat havaintoarvojen keskittymistä tai hajaantumista jakauman keskikohdan ympärille. Hajontalukuja ovat keskihajonta, varianssi, vaihteluväli, kvartiilipoikkeama ja variaatiokerroi...

Harkinnanvarainen näyte

www.stat.fi/meta/kas/hark_var_nayte.html

Harkinnanvaraisessa poiminnassa tutkija valitsee tutkimuskohteet, alueet, kotitaloudet, yksilöt jne., oman harkintansa mukaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Kohteiden valintaa ei tässä tapauksessa...

Havaintoaineisto

www.stat.fi/meta/kas/havaintoaineist.html

Havaintoaineisto on aineistonkeruun lopputuloksena syntynyt ja ns. havaintomatriisin muotoon järjestetty aineistomassa. Havaintomatriisissa kukin sarake edustaa yhtä muuttujaa ja kukin rivi yhden h...

Hidiroglou-Berthelot -menetelmä

www.stat.fi/meta/kas/hidiroglou_bert.html

Makroeditoinnin menetelmä, jossa käyvän alueen rajat lasketaan suoraan aineistosta ilman apumuuttujien muodostamista. Se käyttää robusteja tunnuslukuja, kuten mediaania ja kvartiileja keskiarvon ja...

Hypoteesi

www.stat.fi/meta/kas/hypoteesi.html

Tieteellinen hypoteesi on tavallisesti teoriasta johdettu olettamus ilmiön toimintamekanismista, jota testataan empiirisellä aineistolla. Edellisestä on erotettava tilastollinen hypoteesi, joka on ...

Hypoteesi

www.stat.fi/meta/kas/hypoteesi.html

Tieteellinen hypoteesi on tavallisesti teoriasta johdettu olettamus ilmiön toimintamekanismista, jota testataan empiirisellä aineistolla. Edellisestä on erotettava tilastollinen hypoteesi, joka on ...

Imputointi

www.stat.fi/meta/kas/imputointi.html

Imputointi eli paikkaus tarkoittaa havaintoaineistossa olevan puutteen tai poikkeavan havainnon korvaamista jollain imputointimenetelmällä. Imputointimenetelmät jaetaan kahteen päätyyppiin imputoin...

Iterointi

www.stat.fi/meta/kas/iterointi.html

Yleinen nimitys menetelmille, joissa samoja työvaiheita toistetaan, kunnes haluttu tulos on saavutettu. Iteroinnissa työstettävää työvaihetta kutsutaan iteraatioksi tai iterointiaskeleeksi. Matemat...

Jakauma

www.stat.fi/meta/kas/jakauma.html

Tutkimuskohteissa esiintyvä vaihtelu mitattavan ominaisuuden suhteen (esim. pituus, ÄO , poliittinen kanta) tuottaa mittauksissa erilaisia arvoja. Kun nämä arvot asetaan suuruusjärjestykseen ja luo...

Jakauma

www.stat.fi/meta/kas/jakauma.html

Teoreettisessa tai empiirisessä satunnaismuuttujassa esiintyvä vaihtelu (mitattavan ominaisuuden suhteen esim. pituus, ÄO, poliittinen kanta) tuottaa mittauksissa erilaisia arvoja. Kun nämä arvot a...

Jatkuva muuttuja

www.stat.fi/meta/kas/jatkuva.html

Satunnaismuuttujan katsotaan noudattavan jatkuvaa jakaumaa, jos kaikki vaihteluvälin pisteet kuuluvan jakauman arvojoukkoon. Tiukan matemaattisen määritelmän mukaan jatkuvan jakauman arvoja voidaan...

Johdettu muuttuja

www.stat.fi/meta/kas/johdetut.html

Johdettu muuttuja tarkoittaa uutta muuttujaa, joka johdetaan olemassa olevan havaintoaineiston avulla, mutta jota ei voida havaita suoraan.

Esimerkkeinä tulonjaon tutkimuksessa johdetaa...

Järjestys- eli ordinaaliasteikko

www.stat.fi/meta/kas/ordinaaliasteik.html

Järjestys- eli ordinaaliasteikko edustaa yhteiskuntatieteille tyypillistä, vaikkakin melko summittaista mittaamisen tasoa. Kustakin mitattavasta kohteesta voi ainoastaan sanoa, onko sillä mitattava...

Kato

www.stat.fi/meta/kas/kato.html

Kadolla tarkoitetaan joko kokonaisten otosyksiköiden (henkilöiden tai kotitalouksien) puuttumista tutkimusaineistosta tai puuttuvia tietoja, "reikiä" joidenkin havaintoyksiköiden tiedoiss...

Kato

www.stat.fi/meta/kas/kato.html

Kadolla tarkoitetaan joko kokonaisten otosyksiköiden (henkilöiden tai kotitalouksien) puuttumista tutkimusaineistosta (yksikkökato) tai puuttuvia tietoja, "reikiä" joidenkin havaintoyksik...

Kausaalisuhde

www.stat.fi/meta/kas/kausaalisuhde.html

Kausaalisuhteet ovat muuttujien välisiä syy-seuraus -suhteita, joita pyritään todentamaan tilastollisin menetelmin empiirisissä tutkimuksissa.

Kahden muuttujan välinen korrelaatio l. li...

Kausaaliyhteys

www.stat.fi/meta/kas/kausaaliyhteys.html

Kausaaliyhteydet ovat muuttujien välisiä syy-seuraus -yhteyksiä, joita pyritään todentamaan tilastollisin menetelmin empiirisissä tutkimuksissa. Korrelaatio kahden muuttujan välillä poikkileikkaust...

Kausitasoitus

www.stat.fi/meta/kas/kausitasoitus.html

Kausitasoituksella tarkoitetaan kausivaihtelun estimoimista ja sen vaikutuksen poistamista aikasarjasta. Tämän seurauksena saadaan kausitasoitettu aikasarja. Aikasarjan tasoituksessa erotetaan ylee...

Kehikkoperusjoukko

www.stat.fi/meta/kas/kehikkoperusjou.html

Kehikkoperusjoukko viittaa käytettävissä olevaan otantakehikkoon, esim. väestörekisteri, puhelinluettelo, jäsenluettelo, jota käytetään otantatutkimuksen kohteiden valinnassa. Kehikkoperusjoukko on...

Keskiarvo

www.stat.fi/meta/kas/keskiarvo.html

Keskiarvo (ks. aritmeettinen keskiarvo) on ns. keskiluvuista kaikkein tavallisin. Se ilmoittaa, mihin kohtaan muuttujan jakauman keskikohta mitatulla ulottuvuudella sijoittuu.

Keskihajonta

www.stat.fi/meta/kas/keskihajonta.html

Keskihajonta on tärkein ns. hajontaluku eli luku, joka mittaa havaintoarvojen hajaantumista muuttujan jakauman keskikohdan ympärille. Keskihajonnan neliö on nimeltään varianssi.

Keskihajonta

www.stat.fi/meta/kas/keskihajonta.html

Keskihajonta on tärkein ns. hajontaa kuvaava parametri. Se mittaa havaintoarvojen sijoittumista muuttujan jakauman keskiarvon ympärille. Keskihajonta saadaan ottamalla varianssista neliöjuuri.

Keskiluvut

www.stat.fi/meta/kas/keskiluvut.html

Keskiluvut ovat tilastotieteen keskeisiä tunnuslukuja. Ne kuvaavat muuttujan jakauman keskikohtaa. Käytetystä keskiluvusta riippuen ne ilmoittavat muuttujan keskimääräisen, tyypillisen tai yleisimm...

Keskiluvut

www.stat.fi/meta/kas/keskiluvut.html

Keskiluvut ovat tilastotieteen keskeisiä tunnuslukuja. Ne kuvaavat muuttujan jakauman keskikohtaa. Käytetystä keskiluvusta riippuen ne ilmoittavat muuttujan keskimääräisen (keskiarvo, painotettu ke...

Keskivirhe

www.stat.fi/meta/kas/keskivirhe.html

Keskivirhe mittaa tilastollisen satunnaisvaihtelun suuruutta otantatutkimuksessa. Sen avulla lasketaan virhemarginaalit esim. poliittisten mielipidemittausten kannatusluvuille (ns. luottamusvälit)....

Keskivirhe

www.stat.fi/meta/kas/keskivirhe.html

Keskivirhe tarkoittaa keskimääräistä virhettä (hajonta/ (havaintojen lkm:n neliöjuuri)). Keskivirheitä estimoidaan otosten ja mallien parametriestimaateille, jotta voitaisiin laskea luottamusväli t...

Khiin neliö –testi

www.stat.fi/meta/kas/khiin.html

Khiin neliö -testiä käytetään yleisesti jakaumien erojen tai satunnaismuuttujien riippumattomuuden testauksessa luokitellusta frekvenssijakaumasta.

Khin neliö

www.stat.fi/meta/kas/khin_nelio.html

Khin neliö viittaa sekä tämän nimiseen teoreettiseen jakaumaan että siihen perustuvaan tilastolliseen testiin. Khin neliö -testiä käytetään paljon jakaumien erojen testauksessa laadullisten (luokit...

Kokonaistutkimus

www.stat.fi/meta/kas/kokonaistutkimu.html

Kokonaistutkimus käsittää kaikki tutkimuksen kohteena olevan perusjoukon alkiot. Se on tavallinen tilastotoimessa, jossa perusaineisto usein koostuu koko väestöstä, kaikista yritys- ja toimipaikkar...

Korotuskerroin

www.stat.fi/meta/kas/korotuskerroin.html

Korotuskerroin tarkoittaa havaintoon liittyvää painokerrointa, jonka avulla kokonaismääriä perusjoukossa arvioidaan otoksen perusteella. Esim. työttömien lukumäärää kunakin kuukautena tai maahan sa...

Korrelaatio

www.stat.fi/meta/kas/korrelaatio.html

Korrelaatio on kahden muuttujan välisen tilastollisen riippuvuuden mitta. Tavallisesti sanalla viitataan Pearsonin tulomomenttikertoimeen, joka on lineaarisen (suoraviivaisen) riippuvuuden mitta. P...

Korrelaatio

www.stat.fi/meta/kas/korrelaatio.html

Korrelaatio on kahden muuttujan välisen tilastollisen riippuvuuden mitta. Tavallisesti sanalla viitataan Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimeen, joka on lineaarisen (suoraviivaisen) riippuvuud...

Korrelaatiomatriisi

www.stat.fi/meta/kas/korrelaatiomatr.html

Korrelaatiomatriisi on korrelaatiokertoimista matriisin muotoon järjestetty lukujoukko, jossa on kaikkien muuttujien korrelaatiot kaikkiin muihin muuttujiin. Korrelaatiot on järjestetty neliönmuoto...

Kovarianssi

www.stat.fi/meta/kas/kovarianssi.html

Kovarianssilla tarkoitetaan kahden muuttujan yhteisvaihtelua. Käsitettä käytetään mm. tilastollisen riippumattomuuden määrittelyssä: jos kaksi satunnaismuuttujaa on toisistaan riippumattomia, sillo...

Kovarianssi

www.stat.fi/meta/kas/kovarianssi.html

Kovarianssilla tarkoitetaan kahden tai useamman muuttujan yhteisvaihtelua.

Käsitettä käytetään mm. tilastollisen riippumattomuuden määrittelyssä: jos kaksi satunnaismuuttujaa on toisist...

Kurtoottisuus

www.stat.fi/meta/kas/kurtoottisuus.html

Kurtoottisuus tarkoittaa jakauman häntien leveyttä. Sitä on aikaisemmin kutsuttu huipukkuudeksi. Kurtoottisuus saadaan jakauman neljäntenä momenttina.

Kvalitatiivinen tutkimus

www.stat.fi/meta/kas/kvalit_tutkimus.html

Kvalitatiivisessa yhteiskuntatutkimuksessa tutkijan etukäteen laatimien kysymysten asemasta tutkimushenkilöt saavat suhteellisen vapaamuotoisesti kertoa aihealueeseen liittyvistä kokemuksistaan ja ...

Kvantiili

www.stat.fi/meta/kas/kvantiili.html

Kvantiilit eli osuuspisteet (tai fraktiilit) ovat suuruusjärjestykseen lajitellun muuttujan jakauman kohtia, joiden ala- ja yläpuolella puolelle jää tietty osa havainnoista. Esim. 1. desiilin alapu...

Kvantitatiivinen tutkimus

www.stat.fi/meta/kas/kvanti_tutkimus.html

Kvantitatiivinen yhteiskuntatutkimus kuvaa ja tulkitsee yhteiskuntailmiöitä tieteen yleisen logiikan mukaisesti kehittämällä mahdollisimman tarkkoja mittausmenetelmiä, keräämällä tutkimusaineistot ...

Kvartiili

www.stat.fi/meta/kas/kvartiili.html

Kvartiilit jakavat suuruusjärjestykseen lajitellun muuttujan jakauma neljään yhtä suureen osaan. Näin ollen 1. kvartiili (alakvartiili) sisältää 25% havainnoista alusta alkaen, 2. kvartiili (mediaa...

Kvartiiliväli

www.stat.fi/meta/kas/kvartiilivali.html

Kvartiiliväli on yksi tilastotieteen käyttämistä hajontaluvuista. Kvartiilivälillä tarkoitetaan yläkvartiilin (75 % tapauksista jää sen alapuolelle) ja alakvartiilin (25 % tapauksista jää alapuolel...

Laatu- eli nominaaliasteikko

www.stat.fi/meta/kas/nominaaliasteik.html

Laatu- eli nominaaliasteikko edustaa alinta mittamisen tasoa. Kysymys on tapausten luokittelusta, minkä vuoksi mittaamisesta puhuminen saataa johtaa harhaan. Havainnot vain lajitellaan keskenään ta...

Lineaarinen

www.stat.fi/meta/kas/lineaarinen.html

Muuttujien väliset lineaariset eli suoraviivaiset yhteydet tarkoittavat, että yhteydet voidaan esittää ensimmäisen asteen yhtälöinä. Monissa yhteiskuntatieteiden analyyseissa tehdään laskutoimitust...

Liukuva keskiarvo

www.stat.fi/meta/kas/liukuva_keskiar.html

Liukuva keskiarvo on aikasarja-analyysin perusmenetelmiä, joilla tasoitetaan aikasarjan satunnaisvaihtelua. Keskiarvo lasketaan havaintopisteestä toiseen, mutta samalla menetetään yksi tai useampia...

Liukuva summa

www.stat.fi/meta/kas/liukuva_summa.html

Liukuva summa tarkoittaa mittausjaksojen yli laskettavaa summaa mittauskerrasta toiseen. 12 kk:n liukuva summa tarkoittaa viimeisen kahdentoista kuukauden havaintoarvojen summaa. Esimerkiksi maalis...

Luokiteltu aineisto

www.stat.fi/meta/kas/luok_aineisto.html

Taulukoiden koon rajoittaminen kohtuulliseksi sekä jakaumassa esiintyvien epäsäännöllisyyksien tasoittaminen edellyttää monissa tapauksissa aineiston luokittelua sekä diskreettien että jatkuvien mu...

Luottamusväli

www.stat.fi/meta/kas/luottamusvali.html

Luottamusvälit ilmaisevat satunnaisotoksesta laskettuihin lukuihin sisältyvän virhemarginaalin. Otoksesta arvioidun tunnusluvun, esim. keskiarvo tai prosenttiluku, molemmille puolille voidaan laske...

Luottamusväli

www.stat.fi/meta/kas/luottamusvali.html

Luottamusväli on parametriestimaatin luotettavuutta koskeva mitta, joka kuvaa perusjoukosta lasketun tuntemattoman parametriarvon sijaintia. Yleisin luottamusväli on 95 %:n luottamusväli, joka saad...

Maksimi

www.stat.fi/meta/kas/maksimi.html

Maksimi (max) on tutkittavan jakauman suurin arvo. Ks. myös ääriarvot.

Mediaani

www.stat.fi/meta/kas/mediaani.html

Mediaani on paljon käytetty keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon. Täsmällisemmin kyseessä on jakauman keskimmäinen havaintoarvo, kun havainnot on järjestetty suuruusjärjestykseen. J...

Mediaani

www.stat.fi/meta/kas/mediaani.html

Mediaani on paljon käytetty keskiluku, joka ilmoittaa suuruusjärjestykseen lajitellun jakauman keskimmäisen arvon.

Jos havaintoja on parillinen määrä, on valittava kaksi keskimmäistä ar...

Merkittävä virhe, vaikuttava virhe

www.stat.fi/meta/kas/merkittava_virh.html

Tutkittavassa muuttujassa oleva virhe, jolla on merkittävä vaikutus muuttujista laskettaviin tunnuslukuihin. Virheen merkittävyys saadaan laskemalla sen riski ja vaikuttavuus estimaattiin. Selektii...

Minimi

www.stat.fi/meta/kas/minimi.html

Minimi (min) on tutkittavan jakauma pienin arvo. Ks. myös ääriarvot.

Mitta-asteikko

www.stat.fi/meta/kas/mitta_asteikko.html

Kvantitatiivinen tutkimus perustuu eritasoisten mitta-asteikoiden käyttöön. Mittausten tuloksena muodostuu lukuja sisältävä havaintomatriisi. Mitta-asteikot jaetaan neljään luokkaan: laatu-, järjes...

Monimuuttujamenetelmä

www.stat.fi/meta/kas/monimuuttujamen.html

Monimuuttujamenetelmät koostuvat suuresta joukosta tilastollisia menetelmiä, joilla analysoidaan useita tutkittavia muuttujia havaintoaineistosta. Niitä ovat esim. varianssi-, faktori-, pääkomponen...

Moodi

www.stat.fi/meta/kas/moodi.html

Moodi eli tyyppiarvo on yksi tilastotieteen käyttämistä keskiluvuista, erityisesti luokitteluasteikolla. Moodi ilmoittaa, mikä on muuttujan jakauman huippukohta eli eniten tapauksia sisältävä luokka.

Moodi

www.stat.fi/meta/kas/moodi.html

Moodi on yksi tilastotieteen käyttämistä keskiluvuista. Moodi ilmoittaa, mikä on muuttujan jakauman huippukohta eli eniten tapauksia sisältävä luokka.

Muuttuja

www.stat.fi/meta/kas/muuttuja.html

Muuttuja on tilastotieteen keskeisiä käsitteitä, jolla viitataan johonkin mitattavan kohteen ominaisuuteen, joka vaihtelee yksiköstä tai mittauksesta toiseen, esim. pituus, paino, poliittinen kanta...

Muuttuja

www.stat.fi/meta/kas/muuttuja.html

Muuttuja on tilastotieteen keskeisiä käsitteitä, jolla viitataan johonkin mitattavan kohteen ominaisuuteen, esim. pituus, paino, poliittinen kanta. Muuttujien arvot syntyvät erilaisten mittausopera...

Nollahypoteesi

www.stat.fi/meta/kas/nollahypoteesi.html

Nollahypoteesi tarkoittaa tutkimuksessa tehtyä olettamusta, että tutkittavien ryhmien välillä ei ole perusjoukon tasolla eroa, ts. mahdollinen ryhmien välinen (pieni) ero johtuu pelkästään mittaami...

Nollahypoteesi

www.stat.fi/meta/kas/nollahypoteesi.html

Nollahypoteesi tarkoittaa tutkimuksessa tehtyä olettamusta, että tutkittavien ryhmien välillä ei ole perusjoukon tasolla eroa, ts. mahdollinen ryhmien välinen (pieni) ero johtuu pelkästään otantaan...

Normaalijakauma

www.stat.fi/meta/kas/normaalijakauma.html

Normaalijakauma on tilastotieteen tärkein teoreettinen jakauma, jota kutsutaan myös kellokäyräksi ennen vanhaan kaapin päällä pidetyn kellon mukaan tai Gaussin käyräksi sen kehittäjän mukaan. Norma...

Normeerattu arvo

www.stat.fi/meta/kas/normeerattu_arv.html

Arvojen normeeraaminen eli standardointi ns. z-arvoiksi tarkoittaa sitä, että havaintoarvojen jakauman keskiarvoksi tulee nolla ja hajonnaksi yksi. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on antaa käsitys...

Numeerinen havaintoaineisto

www.stat.fi/meta/kas/num_havaintoain.html

Numeerinen havaintoaineisto on kvantitatiivisen tilastokuvauksen ja -analyysin lähtökohta. Numeerinen aineisto koostuu muuttujien arvoista järjestettyinä matriisiksi, jossa pystysarakkeet ovat muut...

Näyte

www.stat.fi/meta/kas/nayte.html

Näyte on sellainen perusjoukon osajoukko, jonka poiminnassa ei ole käytetty todennäköisyysotannan menetelmiä. Tyypillisiä näytteitä syntyy vapaasti vastattavista nettikyselyistä (itsevalikointi), k...

Odotusarvo

www.stat.fi/meta/kas/odotusarvo.html

Odotusarvo on todennäköisyysjakauman ensimmäinen momentti ja se kuvaa satunnaismuuttujan odotettavissa olevaa arvoa. Odotusarvo on esimerkiksi normaalijakauman tapauksessa aritmeettinen keskiarvo.

Ositettu otanta

www.stat.fi/meta/kas/ositettu_otanta.html

Ositetun otannan avulla parannetaan otoksen edustavuutta ja tarkkuutta jakamalla perusjoukko ennen otoksen poimimista ositteisiin. Tämä edellyttää, että tutkijalla on käytettävissään perusjoukkoa k...

Ositettu otanta

www.stat.fi/meta/kas/ositettu_otanta.html

Ositetun otannan avulla parannetaan otoksen edustavuutta ja tarkkuutta jakamalla perusjoukko ennen otoksen poimimista ositteisiin. Tämä edellyttää, että tutkijalla on käytettävissään perusjoukkoa k...

Otanta

www.stat.fi/meta/kas/otanta.html

Otanta viittaa otosyksiköiden poimimiseen tutkimusta varten käyttäen hyväksi jotain otantatekniikkaa, jolla varmistetaan poiminnan satunnaisuus. Tavallisimpia tekniikoita ovat yksinkertainen satunn...

Otanta-asetelma

www.stat.fi/meta/kas/otanta_asetelma.html

Otanta-asetelma liittyy satunnaisotoksen poimintaan perusjoukosta tutkimusta varten. Se tarkoittaa erilaisia yleisesti hyväksyttyjä tekniikoita otosten valintaan. Alkiotason (eli yksiasteisia) aset...

Otanta-asetelma

www.stat.fi/meta/kas/otanta_asetelma.html

Otanta-asetelma liittyy satunnaisotoksen poimintaan perusjoukosta tutkimusta varten. Se tarkoittaa erilaisia yleisesti hyväksyttyjä tekniikoita otosten valintaan, esim. yksinkertainen satunnaisotos...

Otantavirhe

www.stat.fi/meta/kas/otantavirhe.html

Otantavirhe on otosten poiminnan satunnaisuudesta aiheutuva virhelähde. Sen mittarina käytetään otosvarianssia ja keskivirhettä.

Otos

www.stat.fi/meta/kas/otos.html

Otos on jollain satunnaismenetelmällä suuremmasta perusjoukosta valittu alkioiden joukko. Seitsemän lottonumeroa ja kolme lisänumeroa käsittävä otos valitaan noin 40 numeron perusjoukosta sekoittam...

Outlier-havainnointiajo

www.stat.fi/meta/kas/outlier_havainn.html

Tuottaa valituille jatkuville muuttujille merkintöjä poikkeavan havaintoarvon (outlier) epäilystä valitulla tarkastelutavalla (muuttujan jakaumaan pohjautuva, muuttujan ja apumuuttujan suhteen jaka...

Paikkaaminen

www.stat.fi/meta/kas/paikkaaminen.html

Imputointi eli puuttuvien tietojen paikkaus tiedostossa on havaintoaineiston käsittelyyn liittyvä vaihe, jolla "reikiä" aineistossa poistetaan joko aineiston sisäisillä toimenpiteillä tai...

Painokerroin

www.stat.fi/meta/kas/painokerroin.html

Painokerroin tarkoittaa havaintoon liittyvää painoa, jolla havainto saadaan vastaamaan perusjoukkoa.

Otostutkimuksissa painokerroin märitellään sisältymistodennäköisyyden käänteislukuna ...

Painotus

www.stat.fi/meta/kas/painotus.html

Painotus liittyy havaintoyksiköiden tilastolliseen käsittelyyn otostutkimuksen analyysivaiheessa. Painotuksessa on kyse kertoimen liittämisestä havaintoon erilaisten tilastollisten toimenpiteiden y...

Paneeli

www.stat.fi/meta/kas/paneeli.html

Paneelilla tarkoitetaan samalle havaintoyksikölle tehtyjen mittausten sarjaa. Paneelitutkimus on hyödyllinen erityisesti muutosten estimoinnin kannalta, koska periaatteessa siinä ei tarvitse reagoi...

Parametri

www.stat.fi/meta/kas/parametri.html

Parametri on tilastotieteessä käytössä olevan teoreettisen jakauman tunnusluku, esim. keskiarvo tai hajonta.

Parametri

www.stat.fi/meta/kas/parametri.html

Parametri on tilastotieteessä käytössä olevan teoreettisen jakauman tunnusluku, esim. keskiarvo, varianssi tai hajonta.

Parametri voi matemaattiselta muodoltaan ja jakaumaltaan olla line...

Pearsonin korrelaatiokerroin

www.stat.fi/meta/kas/pearson_kor_ker.html

Pearsonin tulomomenttikerroin on useimmin käytetty tarjolla olevista korrelaatiokertoimista. Se mittaa muuttujien yhteisvaihelun määrää vakioituna siten, että kerroin vaihtelee välillä -1:stä +1:ee...

Persentiili

www.stat.fi/meta/kas/persentiili.html

Persentiili eli sadannes- tai prosenttipiste kuuluu ns. fraktiileihin eli jakauman osuuspisteisiin. Se ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää tapauksista 1 % (1. persentiili), ...

Perusjoukko

www.stat.fi/meta/kas/perusjoukko.html

Perusjoukko (populaatio) on tutkimuksen kohteena oleva ryhmä, jota koskevia tietoja halutaan kerätä, esim. äänestysikäiset kansalaiset. Siitä käytetään myös tarkempaa nimitystä kohdeperusjoukko. Si...

Piste-estimaatti

www.stat.fi/meta/kas/piste_estimaatt.html

Piste-estimaatti on se muuttujan arvo, joka on tunnusluvun estimoinnissa valittu edustamaan (tuntematonta) perusjoukon arvoa. Piste-estimaatti on yksi luku erotuksena välimatkaestimaatista, joka ta...

Poikkeava havainto

www.stat.fi/meta/kas/poik_havainto.html

Poikkeava havainto on sellainen muuttujan arvo, joka poikkeaa suuresti havaittujen arvojen valtaenemmistöstä. Poikkeavilla arvoilla voi olla merkittävästi vääristävä vaikutus käytettyihin tilastoll...

Poikkeava havainto

www.stat.fi/meta/kas/poik_havainto.html

Poikkeava havainto on sellainen muuttujan arvo, joka poikkeaa suuresti havaittujen arvojen valtaenemmistöstä ja se voi olla joko oikea tai virheellinen. Poikkeavilla arvoilla voi olla merkittävästi...

Poikkeavien havaintojen tunnistusmenetelmä

www.stat.fi/meta/kas/poikkeavien_hav.html

Satunnaisvirheiden automaattisen paikantamisen menetelmä, jossa kiinnostaville muuttujille muodostetaan jokin tilastollinen malli (usein regressiomalli). Sovitetun mallin perusteella löydettyjä poi...

Poisson-jakauma

www.stat.fi/meta/kas/poisson_jakauma.html

Poisson-jakauma on todennäköisyysjakauma, jossa diskreetti satunnaismuuttuja koostuu kokonaislukujen määristä tietyn ajan kuluessa, esim. kaupassa kävijöiden lukumäärät minuuteittain työpäivän aika...

Predictive mean matching

www.stat.fi/meta/kas/pred_mean_match.html

Erityistapaus lähimmän naapurin menetelmästä. Kohdemuuttujalle suoritetaan lineaarinen regressioanalyysi käyttäen selittävinä muuttujina niitä havaintoja, joissa ei ole puuttuvia arvoja. Saadulla r...

Prosentti

www.stat.fi/meta/kas/prosentti.html

Prosentti tarkoittaa sadasosaa jostakin.

Prosentti vs. prosenttiyksikkö

www.stat.fi/meta/kas/prosentti_vs__p.html

Prosentti tarkoittaa sadasosaa jostakin. Prosenttiyksikköä käytetään taas prosenttilukuja toisiinsa verrattaessa. Esimerkiksi kun inflaatio laskee kolmesta kahteen prosenttiin, niin inflaatio lask...

Prosenttiyksikkö

www.stat.fi/meta/kas/prosenttiyksikk.html

Prosenttiyksikköä käytetään taas prosenttilukuja toisiinsa verrattaessa. Esimerkiksi kun inflaatio laskee kolmesta kahteen prosenttiin, niin inflaatio laskee silloin yhden prosenttiyksikön ja 33,3 ...

Prosentuaalinen frekvenssijakauma

www.stat.fi/meta/kas/pros_frek_jakau.html

Prosentuaalinen frekvenssijakauma ilmoittaa, kuinka monta prosenttia tapauksista kuuluu kuhunkin muuttujan luokkaan. Suomen Eduskunnassa demareilla on 27 %:n ja vihreillä 5.5 %:n edustus.

Puuttuva tieto

www.stat.fi/meta/kas/puuttuva_tieto.html

Kyselytutkimuksissa jää yleensä osa tiedoista puuttumaan. Jotkut kohteet jäävät ulkoiseen katoon eli ne puuttuvat kokonaan tutkimusaineistosta kieltäytymisen tai tavoittamatta jäämisen vuoksi (yksi...

Puuttuva tieto

www.stat.fi/meta/kas/puuttuva_tieto.html

Kyselytutkimuksissa jää yleensä osa tiedoista puuttumaan. Jotkut kohteet jäävät ulkoiseen katoon eli ne puuttuvat kokonaan tutkimusaineistosta kieltäytymisen tai tavoittamatta jäämisen vuoksi. Osal...

Regressioanalyysi

www.stat.fi/meta/kas/regressioanalyy.html

Regressioanalyysi on yksi käytetyimmistä monimuuttujamenetelmistä, jonka avulla voi mallittaa muuttujien välisiä riippuvuusshteita. Regressioanalyysi antaa tulokseksi regressioyhtälön, joka kuvaa y...

Regressioimputointi

www.stat.fi/meta/kas/regressioimputo.html

Eräs mallipohjaisen imputoinnin menetelmä, jossa regressioanalyysia käytetään puuttuvan muuttujan estimointiin. Regressiomallissa voi olla nolla, yksi tai useampi apumuuttuja, joita käyttämällä enn...

Regressiokerroin

www.stat.fi/meta/kas/regressiokerroi.html

Regressiokerroin on regressiosuoran riippumattomiin eli selittäviin muuttujiin liittyvä kerroin. Regressiokerroin ilmoittaa, kuinka tärkeä kukin riippumaton muuttuja on riippuvan muuttujan vaihtelu...

Reliabiliteetti

www.stat.fi/meta/kas/reliabiliteetti.html

Reliabiliteetti ilmaisee sen, miten luotettavasti ja toistettavasti käytetty mittari mittaa haluttua ilmiötä. Reliabiliteettia voidaan arvioida esim. toistomittauksilla.



Riippumaton muuttuja

www.stat.fi/meta/kas/riippumaton_muu.html

Riippumaton muuttuja liittyy muuttujien välisten riippuvuussuhteiden mallittamiseen. Riippumaton muuttuja (x) on se muuttuja, joka selittää riippuvan muuttujan (y) vaihtelua. Edellinen voi olla esi...

Riippumaton muuttuja

www.stat.fi/meta/kas/riippumaton_muu.html

Riippumaton l. selittävä muuttuja liittyy muuttujien välisten riippuvuussuhteiden mallittamiseen. Riippumaton muuttuja (x) on se muuttuja, joka selittää riippuvan muuttujan (y) vaihtelua. Edellinen...

Riippuva muuttuja

www.stat.fi/meta/kas/riippuva_muuttu.html

Riippuva muuttuja liittyy muuttujien välisten riippuvuussuhteiden mallittamiseen. Riippuvan muuttujan (y) arvot vaihtelevat riippumattoman muuttujan (x) arvojen mukaan. Riippuva muuttuja voi olla e...

Riippuva muuttuja

www.stat.fi/meta/kas/riippuva_muuttu.html

Riippuva l. selitettävä muuttuja liittyy muuttujien välisten riippuvuussuhteiden mallittamiseen. Riippuvan muuttujan (y) arvot vaihtelevat riippumattoman muuttujan (x) arvojen mukaan. Riippuva muut...

Ryväsotanta

www.stat.fi/meta/kas/ryvasotanta.html

Ryväs- eli klusteriotanta on sellaiseen käytännön tutkimustilanteeseen soveltuva otantatekniikka, jossa halutaan vähentää kenttätyön kustannuksia keskittämällä tiedonkeruu alkioiden luonnollisiin y...

Ryväsotanta

www.stat.fi/meta/kas/ryvasotanta.html

Ryväs- eli klusteriotanta on sellaiseen käytännön tutkimustilanteeseen soveltuva otantatekniikka, jossa halutaan vähentää kenttätyön kustannuksia keskittämällä haastatteluja tiettyihin klustereihin...

Satunnaisotos

www.stat.fi/meta/kas/satunnaisotos.html

Ryväs- eli klusteriotanta on sellaiseen käytännön tutkimustilanteeseen soveltuva otantatekniikka, jossa halutaan vähentää kenttätyön kustannuksia keskittämällä haastatteluja tiettyihin klustereihin...

Satunnaisotos

www.stat.fi/meta/kas/satunnaisotos.html

Satunnaisotos on otos, jonka poiminnassa on käytetty todennäköisyysotannan menetelmiä. Ks. otanta-asetelma ja otanta.



Spearmanin järjestyskorrelaatio

www.stat.fi/meta/kas/spearman_jarj_k.html

Spearmanin järjestyskorrelaatiota sovelletaan aineistoon, jossa muuttujat on mitattu järjestysasteikon tasolla. Spearmanin korrelaatio on itse asiassa Pearsonin korrelaatiokerroin laskettuna aineis...

Suhdeasteikko

www.stat.fi/meta/kas/suhdeasteikko.html

Suhdeasteikko on mitta-asteikoiden luokittelussa korkeinta mittaamisen tasoa edustava luokka. Asteikolla on absoluuttinen nollapiste. Esimerkkeinä mainittakoon pituus, paino, perheen tulot sekä rah...

Suhteellinen frekvenssi

www.stat.fi/meta/kas/suht_frekvenssi.html

Suhteellisessa frekvenssijakaumassa muuttujan luokkiin tulevat tapaukset suhteutetaan tapausten kokonaismäärään. Suomen Eduskunnassa demareiden suhteellinen edustus on 0.270 (54/200) ja vihreiden 0...

Suhteellinen frekvenssi

www.stat.fi/meta/kas/suht_frekvenssi.html

Suhteellisessa frekvenssijakaumassa muuttujan luokkiin tulevat tapaukset suhteutetaan tapausten kokonaismäärään. Esim. vuonna 2018 väestössä äidinkieleltään kotimaisten kielten (suomi, ruotsi, saam...

Survey-tutkimus

www.stat.fi/meta/kas/survey_tutkimus.html

Survey-tutkimus on kysely- tai haastattelumenetelmällä toteutettu ei-kokeellinen tutkimus, joka kohdistuu suurehkoon määrään satunnaisotannalla valittuja tutkimuskohteita.



Tavoiteperusjoukko

www.stat.fi/meta/kas/tavoiteperusjou.html

Tavoiteperusjoukko on kohdejoukko (populaatio), johon tutkimustulokset halutaan yleistää, esim. kaikki 15 vuotta täyttäneet suomalaiset tai työikäinen väestö.

Aina ei ole kuitenkaan käy...

Tiedonantoyksikkö

www.stat.fi/meta/kas/tied_antoyksikk.html

Tiedonantoyksiköllä tarkoitetaan sitä yksikköä, joka antaa tarvittavat tiedot. Se voi olla yksittäinen henkilö, kotitalous, yritys tai yrityksen toimipaikka taikka yhteisö, joka kuuluu tiedonkeruun...

Tilastollinen merkitsevyys

www.stat.fi/meta/kas/til_merkitsevyy.html

Tilastollinen merkitsevyys on keskeinen käsite, jolla pyritään kuvaamaan sitä, ettei saatu tulos olisi sattumaa. Sitä käytetään yleisesti testattaessa hypoteeseja. Tutkijan pitää ensin määritellä r...

Tilastollinen merkitsevyys

www.stat.fi/meta/kas/til_merkitsevyy.html

Tilastollinen merkitsevyys viittaa todennäköisyyteen, jolla tutkija hyväksyy muuttujien välisen yhteyden olemassaolon tutkimusaineistossa. Tilastollisen testin varmuus ilmoitetaan 95 %:n, 99 %:n ja...

Tilastoyksikkö

www.stat.fi/meta/kas/tilastoyksikko.html

Tilastoyksikkö on se tilastollinen perusyksikkö, jota tilastointi koskee, esim. Suomen kansalainen, kotitalous tai kunta, mutta se voi olla myös tapahtuma, kuten rikos tai liikenneonnettomuus.

Tosi eli todellinen arvo

www.stat.fi/meta/kas/tosi.html

Tosi arvo on muuttujan arvo, esim. keskiarvo tai hajonta, tutkimuksen perusjoukossa. Tämä perusjoukon arvo ei yleensä ole tiedossa, mutta se voidaan estimoida otostutkimuksesta saatavan tiedon peru...

T-testi

www.stat.fi/meta/kas/t_testi.html

t-testi on paljon käytetty tilastollinen testi kahden ryhmän keskiarvojen erolle. Esim. onko naisten ja miesten välillä tilastollisesti merkitsevä ero koskien sellaisten elämänarvojen merkitystä, k...

Tunnusluku

www.stat.fi/meta/kas/tunnusluku.html

Tunnuslukujen avulla kuvataan erilaisia empiirisiä jakaumia tiiviisti niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella. Keskeisiä tunnuslukuja ovat keski- ja hajontaluvut.




Vaihteluväli

www.stat.fi/meta/kas/vaihteluvali.html

Vaihteluväli on muuttujan suurimman ja pienimmän arvon välimatka.



Vaihtoehtoinen hypoteesi

www.stat.fi/meta/kas/vaiht_eht_hypot.html

Tutkija lähtee yleensä liikkeelle jostain olettamuksesta, jota kutsutaan nollahypoteesiksi ja jota hän haluaa testata empiirisellä tutkimusaineistolla. Aineistot perustuvat yleensä otoksiin, joista...

Vaihtoehtoinen hypoteesi

www.stat.fi/meta/kas/vaiht_eht_hypot.html

Tutkija lähtee yleensä liikkeelle jostain olettamuksesta, jota kutsutaan nollahypoteesiksi ja jota hän haluaa testata empiirisellä tutkimusaineistolla. Aineistot perustuvat yleensä otoksiin, joista...

Validiteetti

www.stat.fi/meta/kas/validiteetti.html

Validiteetti ilmaisee sen, miten hyvin tutkimuksessa käytetty mittausmenetelmä mittaa juuri sitä tutkittavan ilmiön ominaisuutta, mitä on tarkoituskin mitata. Esim. kysymys työpaikan ilmanvaihdosta...

Variaatiokerroin

www.stat.fi/meta/kas/variaatiokerroi.html

Variaatiokerroin on tilastollinen hajontaluku, joka on hyödyllinen tietyissä tilastovertailuissa, esim. palkkoja vertailtaessa, kun halutaan ottaa lukuun palkkojen tasoerot. Määritelmän mukaan se t...

Variaatiokerroin

www.stat.fi/meta/kas/variaatiokerroi.html

Variaatiokerroin (lyhennetään CV) on tilastollinen hajontaluku, joka on hyödyllinen tietyissä jatkuvien muuttujien tilastovertailuissa, esim. palkkoja vertailtaessa, kun halutaan ottaa lukuun palkk...

Varianssi

www.stat.fi/meta/kas/varianssi.html

Varianssi on tärkeä tilastollista hajontaa kuvaava termi. Se ilmoittaa, miten suuria keskimäärin ovat neliöidyt poikkeamat keskiarvosta. Sitä voi lähestyä myös keskihajonnan käsitteen kautta: varia...

Varianssi

www.stat.fi/meta/kas/varianssi.html

Varianssi on tärkeä tilastollista hajontaa kuvaava parametri ja se saadaan jakauman toisena momenttina. Varianssi ilmoittaa, miten suuria keskimäärin ovat neliöidyt poikkeamat keskiarvosta. Sitä vo...

Varsi ja lehti -esitys

www.stat.fi/meta/kas/varsi_lehti.html

Varsi ja lehti (stem and leaf) -esitys sopii joissakin tapauksissa pienten aineistojen jakaumien havainnollistamiseen. Se muistuttaa pylväskuviota, mutta kun pylväskuvio "hävittää" yksitt...

Vastaaja

www.stat.fi/meta/kas/vastaaja.html

Henkilö, yritys ym. yksikkö, joka vastaa käynnissä olevaan tiedonkeruuseen.

Vinous

www.stat.fi/meta/kas/vinous.html

Jakauman vinoudella tarkoitetaan havaintoarvojen jakauman poikkeamista normaalijakauman symmetrisestä kuviosta esim. siten, että valtaosa aineistomassasta nojaa vasemmalle ja jakauman "häntä&q...

Vinous

www.stat.fi/meta/kas/vinous.html

Jakauman vinoudella tarkoitetaan havaintoarvojen jakauman poikkeamista normaalijakauman symmetrisestä kuviosta esim. siten, että valtaosa aineistomassasta nojaa vasemmalle ja jakauman "häntä&q...

Virhemarginaali

www.stat.fi/meta/kas/virhemarginaali.html

Virhemarginaali tarkoittaa satunnaisvaihtelusta syntyvää epävarmuustekijää tuloksissa, kun käytetään otostutkimuksia. Se on määritelmän mukaan luottamusvälin puolikas. Mielipidetutkimuksissa ilmoit...

Virhemarginaali

www.stat.fi/meta/kas/virhemarginaali.html

Virhemarginaali tarkoittaa satunnaisvaihtelusta syntyvää epävarmuustekijää tuloksissa, kun käytetään otostutkimuksia. Mielipidetutkimuksissa ilmoitetaan esimerkiksi, että 95 %:n virhemarginaali 100...

Välimatka- eli intervalliasteikko

www.stat.fi/meta/kas/intervalliastei.html

Monien yhteiskunnallisia ilmiöitä mittaavien asteikoiden voidaan katsoa edustavan välimatka-asteikollista tasoa. Järjestyksen lisäksi pisteiden välisillä etäisyyksillä (eroilla) asteikolla on miele...

Välimatkaestimaatti

www.stat.fi/meta/kas/valimatkaestima.html

Välimatkaestimaatilla tarkoitetaan havaintoarvojen vaihteluväliä, jonka arvioidaan suurella todennäköisyydellä (esim. 95 %) sisältävän perusjoukon toden arvon.





<...

Yksinkertainen satunnaisotanta

www.stat.fi/meta/kas/yk_satunnaisota.html

Yksinkertainen satunnaisotanta (eli SRS-otanta, simple random sampling) on otoksen poimintamenetelmä, jossa jokaisella perusjoukkoon kuuluvalla alkiolla on sama mahdollisuus tulla valituksi otoksee...

Ylipeitto

www.stat.fi/meta/kas/ylipeitto.html

Ylipeitto tarkoittaa otoskehikkoon sisältyviä alkioita, jotka eivät enää kuulu kohdeperusjoukkoon, esim. laitoksiin siirtyneitä, kuolleita, maasta muuttaneita. Tällaisia tapauksia esiintyy aina jon...

Ääriarvo

www.stat.fi/meta/kas/aariarvo.html

Ääriarvot ovat empiirisen jakauman pienimmät (minimi) ja suurimmat (maksimi) arvot. Jakauman arvoalue on [min, max] ja vaihteluvälin pituus max-min. Joskus tarkastellaan myös suhdetta max/min.


Jaa