Käsitteet: E

Näillä sivuilla kuvattavat käsitteet ovat sanoja ja ilmauksia, joita käytetään tilastoissa tietyssä, rajatussa merkityksessä. Arkipuheessa sanalla voi olla eri merkitys. Sama käsite voi tarkoittaa eri tilastoissa eri asiaa. Esimerkiksi käsitteellä ”työtön” on kolme eri määritelmää.

Kunkin määritelmän yhteydestä löydät tiedon, missä tilastoissa käsitettä käytetään. Jos etsit tilastolukuja, siirry määritelmästä tilaston sivulle.

EDI (Electronic Data Interchange) on menettely, jossa yrityksen tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen tietovirta, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan yritykseen ja puretaan siellä automaattisesti suoraan tietojärjestelmään (esim. tilaus, laskun maksuosoitus pankkiin, hinnasto tai tuoteluettelo).

Lue käsitteen koko määritelmä

EDI-kauppa on yritysten välistä sähköistä kauppaa EDIn välityksellä.

Lue käsitteen koko määritelmä

EDI-lasku on EDI-rakennekuvauksen mukainen konekielinen sähköinen lasku. EDI-laskut lähetetään usein palveluoperaattorin kautta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Euroopan tilinpitojärjestelmä 2010, EU:n uudistettu, taloustilastojen laadintaa ohjaava asetus.

Lue käsitteen koko määritelmä

ESA95 = Euroopan tilinpitojärjestelmä 1995, EU:n uudistettu, taloustilastojen laadintaa ohjaava käsikirja.

Lue käsitteen koko määritelmä

EU:n ilmastopolitiikkaa ohjaa vuoteen 2020 saakka kansainvälisesti YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirja sekä EU:n sisällä ilmasto- ja energiapaketti.
Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella vuosina 2008–2012 Euroopan unionin (EU-15) velvoitteena oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. EU:n päästövähennystavoite vuodelle 2020 on 20 prosenttia ja vuodelle 2030 vähintään 40 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon.

EU:n tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Suomen maakohtaiset tavoitteet ovat vähentää päästöjä 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla ja lisätä uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin.
Ilmasto- ja energiapaketin konkreettisten linjausten lisäksi ilmastopolitiikkaa visioidaan vuoteen 2050 saakka Euroopan komission tiekartassa vähähiiliseen talouteen.


EU:n ilmasto- ja energiapaketti käsittää neljä direktiiviä:
• uudistettu päästökauppadirektiivi (ETS),
• taakanjakopäätös,
• direktiivin hiilen talteenotosta ja varastoinnista (CCS) sekä
• direktiivin uusiutuvista energiavaroista (RES).

Päästökauppajärjestelmä on luotu, jotta EU:ssa voitaisiin vähentää päästöjä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja markkinapohjaisesti. Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY) sisältää säännöt niin sanotun hiilivuotoriskin huomioon ottamisesta, jotta paljon energiaa kuluttava teollisuus ei siirtäisi tuotantoaan muualle. Päästöoikeuksien pääasiallinen jakotapa vuodesta 2013 lähtien on huutokauppa.

Päästökauppajärjestelmään eivät kuulu esimerkiksi rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto tai teollisuuden F-kaasut, vaikka toimialoina ne tuottavat hieman yli puolet EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästöjä säännellään niin sanotun taakanjakopäätöksen perusteella. Suomen maakohtainen tavoite on vähentää päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 1990 tasosta.

Direktiivillä hiilen talteenotosta ja varastoinnista varmistetaan lupamenettelyllä, että uutta teknologiaa sovelletaan alusta alkaen ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta turvallisella tavalla.RES-direktiivin mukaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus nostetaan EU:ssa 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja 10 prosenttiin liikenteen energian loppukulutuksesta. Suomen maakohtainen tavoite on nostaa uusiutuvan osuus 38 prosenttiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Suomen eduskunta on yksikamarinen ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Aluevaalit:
Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.
Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.

Eduskuntavaalit:
Ehdokkaita eduskuntavaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (100 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta kansanedustajiksi. Jos vaalipiiristä kuitenkin valtioneuvoston päätöksen mukaan valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, ehdokkaita voi olla enintään niin monta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.

Kunnallisvaalit:
Ehdokkaita kunnallisvaaleissa voivat asettaa puolueet ja äänioikeutetut (10 äänioikeutettua), jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla voi olla ehdokkaita korkeintaan puolitoista kertaa niin paljon kuin valtuutettuja valitaan.

Europarlamenttivaalit:
Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen (2000 äänioikeutettua) perustamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Vastaavasti kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa koko maassa enintään 20 ehdokasta.

Presidentinvaalit:
Presidentinvaalissa voi ehdokkaan asettaa 1) puolue, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja tai 2) vähintään 20 000 äänioikeutettua, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa vain yhden ehdokkaan. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä voi olla sama ehdokas.

Lue käsitteen koko määritelmä

Käräjäoikeus voi määrätä ajokiellon myös ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin tai muun painavan syyn takia välttämätön eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle. Ehdollisen ajokiellonmääräaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. (Ajokorttilaki 386/2011).

Lue käsitteen koko määritelmä

Enintään kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei tuomitun aikaisempi rikollisuus tai muut seikat edellytä ehdotonta rangaistusta. Kun vankeus tuomitaan ehdollisena, rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi. Ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Koeaika alkaa tuomion julistamisesta tai antamisesta. (Rikoslaki 2b:§3-5)

Ehdollisen vankeuden yhteydessä voidaan määrätä myös oheissakko. Jos ehdollinen vankeusrangaistus on yli vuoden pituinen, voidaan lisäksi määrätä myös yhdyskuntapalvelua.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ehdonalainen vapaus tarkoittaa, että määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava vanki voidaan vapauttaa ennen rangaistusajan loppua.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ehdottomalla vankeudella tarkoitetaan vankilassa kärsittävää tuomiota.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käyttämä "ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus" kuvaa niiden 15-24-vuotiaiden nuorten, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa, osuutta vastaavasta koko ikäluokasta.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luku eroaa hieman Eurostatin käyttämästä lähes vastaavasta NEET-asteesta (NEET rate). NEET on lyhenne määritelmästä "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". Eurostatin julkaisema luku perustuu aineistoon, jossa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat nuoret eivät ole mukana perusjoukossa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Muuhun kuin energiakäyttöön tarkoitettuihin tuotteisiin sisältyvä energia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ei-työllinen on henkilö, joka on työtön tai työvoiman ulkopuolella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yrityksen ja asiakkaan tai yhteistyökumppanin välinen Internet-teknologiaa hyödyntävä suljettu verkkopalvelu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ekvivalentti tulo on tulokäsite, jolla pyritään saamaan erityyppisten kotitalouksien tai asuntokuntien tulot vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon rakenne-erot ja yhteiskulutushyödyt.

Ekvivalentti tulo = kotitalouden/asuntokunnan tulot jaettuna kotitalouden/asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä.

Tulonjakotilastossa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa ns. muunnettua OECD:n kulutusyksikköasteikkoa, jossa
- kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
- muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5
- lapset saavat painon 0,3 (lapsiksi on määritelty 0–13-vuotiaat ).

Oletuksena on, että kotitalouden sisällä tulot jakautuvat tasaisesti em. kulutustarpeen suhteessa kaikkien jäsenten kesken.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

Käsitteen nimi on muutettu, katso käsitettä Hiilidioksidiekvivalentti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä ja/tai työelämässä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Elinvaiheluokituksella erotellaan asuntokuntien elämänvaiheet, jotka yleensä eroavat tuloiltaan ja kulutukseltaan. Elinvaiheluokitus muodostetaan asuntokuntatyypin, viitehenkilön iän ja lasten iän perusteella.

Asuntokunnan elinvaihetta kuvataan viitehenkilön iällä siinä tapauksessa, että asuntokunnassa ei ole perhettä (yhden henkilön taloudet, perheettömät vähintään kahden henkilön taloudet). Samalla tavoin menetellään myös lapsettomien avio- ja avoparien kohdalla. Lapsiperheiden elinvaihetta sen sijaan kuvataan asuntokuntaan kuuluvien lasten iän avulla. Vuodesta 1993 lähtien avopari ja lapsia -perheet ja aviopari ja lapsia -perheet on luokiteltu erikseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Alueellinen elokuvakeskus on keskus, jonka tarkoitus on ylläpitää ja kehittää elokuvataiteen toimintaedellytyksiä omalla alueellaan. Keskusten toiminta on luonteeltaan ei-kaupallista, mutta myös kaupallista esitys-, koulutus- ym. toimintaa on. Elokuvakeskusten rahoitus tulee pääosin valtiolta ja kunnilta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Elokuvasali on elokuvateatteriin kuuluva auditorio eli sali, jossa elokuvanäytännöt pidetään. Yhdessä elokuvateatterissa voi olla yksi tai useampia elokuvasaleja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Eläintenpitokieltoon voidaan tuomita törkeästä eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:14a§), eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:14§) ja lievästä eläinsuojelurikoksesta (Rikoslaki 17:15§). Eläintenpitokielto voidaan määrätä myös eläinsuojelurikkomuksesta (Eläinsuojelulaki 247/1996) tai eläinkuljetusrikkomuksesta (Laki eläinten kuljetuksesta 1429/2006) tai, jos henkilöä voidaan pitää soveltumattomana tai kykenemättömänä huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto määrätään syyttäjän vaatimuksella. Eläintenpitokielto voidaan määrätä vähintään yhden vuoden määräajaksi tai pysyväksi. (Rikoslaki 17:23§)

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tähän luokkaan kuuluvat myös vakuutus- ja työttömyyskassat.

Eläkesäätiö on työnantajan perustama vakuutus- ja eläkelaitos, joka myöntää toimintapiiriinsä kuuluville henkilöille ja näiden edunsaajilla eläkkeitä ja niihin verrattavia etuuksia, jotka voivat olla lakisääteisiä tai vapaaehtoisia.

Eläkekassa on vastaavia eläke- ja etuusasioita hoitava vakuutuskassa, joka on yleensä toimialakohtainen.

Eläkesäätiöiden ja -kassojen lisäksi tähän oikeudellisen muodon luokkaan kuuluu muutamia muitakin erillisiin eläkelakeihin perustuvia eläkelaitoksia. Sen sijaan yllä mainitun kaltaisia eläkeasioita hoitavat työeläkevakuutusyhtiöt (esim. Ilmarinen, Varma) kuuluvat oikeudellisen muodon luokkaan keskinäinen vakuutusyhtiö tai ovat osakeyhtiöitä.

Eläkekassojen lisäksi on muita vakuutuskassoja (aiemmin avustuskassat), jotka myöntävät avustuksia tai harjoittavat muuta sosiaalista henkilövakuutustoimintaa. Esim. sairauskassa, hautaus- ja eroavustuskassa.

Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan järjestäminen jäsenilleen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konsernin emoyritys on yritys, jolla on vähintään yksi tytäryritys ja jonka äänivallasta millään yrityksellä ei ole yli 50 prosentin osuutta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kaikentyyppinen tuotannon, jakelun, varastoinnin ja jalostuksen aikana sekä loppukäytöstä vapautuva lämpösäteily.

Lue käsitteen koko määritelmä

Energiaintensiteetti = energian kokonaiskulutus kansantalouden arvonlisäystä kohti

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuinrakennusten energialähteitä ovat polttoaineet, sähkö, kaukolämpö ja ympäristöstä talteen otettu lämpöpumppuenergia. Sähkö pitää sisällään vain verkkosähkön; itse tuotettu sähkö mm. aurinko- ja tuulivoiman muodossa on toistaiseksi tämän tarkastelun ulkopuolella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Se sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön sekä rakennusten lämmityksen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutusta. Se eroaa kokonaiskulutuksesta sillä, että siitä on vähennetty energian siirto- ja muuntohäviöt. Se on siis yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Energiatase kuvaa primäärienergian muuntumista loppukulutukseksi. Taseessa erotellaan primäärienergian hankinta, varastomuutokset, energian tuotanto ja muunto, energian loppukulutus ja raaka-ainekäyttö.

Lue käsitteen koko määritelmä

Energiatuotteet sisältävät kaikki fossiiliset ja bioperäiset polttoaineet sekä sähkön ja
lämmön.

Lue käsitteen koko määritelmä

Energiavero on energia-aineiden, energian tuotannon ja kulutuksen ympäristövero. Energiaveroiksi Suomessa lasketaan liikennepolttoaineiden, kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen, polttoturpeen, maakaasun sekä sähkön perus- ja lisäverot sekä näiden huoltovarmuusmaksut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ennakkoäänestys toimitetaan kaikissa yleisissä vaaleissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Vaalilaissa (46 § 1 mom) on säädetty, että jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja ulkomailla Suomen edustustoissa. Vaalipäivän äänestyksessä äänioikeutettu voi äänestää vain oman äänestysalueensa äänestyspaikassa. Äänestäjän ei tarvitse esittää erityistä syytä ennakkoäänestykselle, vaan hän voi vapaasti valita ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen välillä.

Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen vaalipäivää.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ennakkoäänestyspaikkoja ovat
1) asetuksella säädettävät kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat
2) asetuksella säädettävät Suomen edustustot
3) sairaalat ja rangaistuslaitokset (laitos)
4) suomalaiset laivat
5) koti (tietyin edellytyksin)
6) kirje (ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän asuvat tai oleskelevat voivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta)

Lue käsitteen koko määritelmä

Ennakolta äänestäneiden äänestysprosentti = osuus kaikista äänestäjistä.

Tilastokeskuksen tilastoissa osuus lasketaan kaikista äänestäneistä, toisin kuin esim. oikeusministeriön Internet-sivuilla, jossa prosentti on muodostettu kaikista äänioikeutetuista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ennakkoäänestyksessä huomioon otetut, hyväksytyt ja hylätyt äänestysliput.

Ennakkoäänten laskenta alkaa pääsääntöisesti varsinaisena vaalipäivänä, sunnuntaina, klo 15. Suurissa vaalipiireissä voidaan alkamisaikaa aikaistaa, kuitenkin niin että aikaisin mahdollinen aika on klo 12. Ennakkoäänien laskennan tulos pyritään saamaan valmiiksi klo 20:een mennessä, mistä alkaen niistä saadaan julkistaa ennakkotietoja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ensiasunnon velkaa on 1.1.1993 tai sen jälkeen otettua velkaa, jolla verovelvollinen on hankkinut vähintään puolet vakituisen asuntona käyttämästään asunnosta, eikä hän aiemmin ole omistanut vähintään puolta vakituisena asuntona käyttämästään asunnosta. Ensiasunnon velka sisältyy asuntovelkojen kokonaismäärään.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ensiasuntokaupoiksi luetaan ne kaupat, jotka ovat oikeutettuja ensiasunnon varainsiirtoverovapautukseen (www.vero.fi).

Lue käsitteen koko määritelmä

Ensirekisteröinnillä tarkoitetaan ajoneuvon ensimmäistä rekisteröintiä Suomessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Vakuutusyhtiön suoraan vakuutuksenottajalta vastaanottamaa vakuutusliikettä. Ensivakuutuksessa vakuutuksenottaja on asiakas, joka ei ole toinen vakuutusyhtiö.

Lue käsitteen koko määritelmä

Poikkeavien havaintojen tunnistusmenetelmä (outlier detection), jossa mallinnetaan epidemian leviämistä. Leviäminen alkaa aineiston spatiaalisesta mediaanista ja etenee siitä muihin havaintoihin. Hyvin myöhään sairastuneita tai sairastumatta jääneitä havaintoja pidetään poikkeavina havaintoina.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vuoden 2003 tammikuun alusta voimaan tulleen työturvallisuuslain (28 §) mukaan jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Epäsuoralla määräysvallalla tarkoitetaan, että yrityksellä X on määräysvaltaa yritykseen A toisen tytäryhtiön B kautta, jonka määräysvallassa yritys A on.

Lue käsitteen koko määritelmä

Hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NOx), ja muut kuin metaania sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC) vaikuttavat epäsuorasti kasvihuoneilmiöön mm. otsoninmuodostuksen (O3) kautta. Näiden kaasujen päästöjä rajoitetaan muiden kansainvälisten sopimusten puitteissa, eivätkä Kioton pöytäkirjan päästöjen rajoitus- ja vähennysvelvoitteet koske niitä. Niiden päästöistä on kuitenkin raportoitava ilmastosopimukselle kansallisessa inventaarioraportissa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Erikoisammattitutkintoon valmistavalla koulutuksella tarkoitetaan ammatillisen koulutuksen tilastossa koulutusta, joka on ammatillista aikuiskoulutusta ja valmistaa erikoisammattitutkintoon. Erikoisammattitutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Erilliskerätyksi nimitetään jätettä, joka tiettyä tarkoitusta varten kerätään sekajätteestä erillään, minkä mahdollistaa syntypaikkalajittelu. Erilliskerätty jäte voi olla useammasta kuin yhdestä jätejakeesta koostunutta, kuten biojäte.

Lue käsitteen koko määritelmä

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa erityinen tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty kirjallinen erityisen tuen antamista koskeva päätös. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joille kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden toteuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja se muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta.

Ennen erityisen tuen päätöstä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa sekä tehdään pedagoginen selvitys, johon sisältyy arvio erityisen tuen tarpeesta. Päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Oppimisen ja koulukäynnin tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Ja mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Aiempien vuosien (1995-2010) erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat rinnastetaan erityisen tuen oppilaisiin.
..

Lue käsitteen koko määritelmä

IMF:n jäsenvaltioilleen osoittamat erityiset nosto-oikeudet (SDR) kirjataan vastaanottajan ottamana velkana muut sijoitukset -erän kohtaan osoitetut erityiset nosto-oikeudet. Vastaava kirjaus tehdään valuuttavarannon kohtaan erityiset nosto-oikeudet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asiakkaan tilauksesta tehtävä "räätälöity" indeksi, jonka hyödykkeet ja painorakenteen määrittelee asiakas. Indeksissä voidaan käyttä joko Tilastokeskuksen painoja tai asiakkaan omia painoja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otetuilla ja siirretyillä vuosina 1995-2010 tarkoitetaan peruskoulun oppilaita, jotka on otettu tai siirretty erityisopetukseen vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Otto- tai siirtopäätös on tehty kunnallisen toimielimen päätöksellä ja se on edellyttänyt asiantuntijoiden ja vanhempien kuulemista sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimista. Tarpeen vaatiessa oppiaineiden oppimääriä on voitu yksilöllistää yleisopetusta suppeammiksi. Oppivelvollisuutta on voitu myös pidentää, mikäli oppilaan ei ole ollut mahdollista saavuttaa perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa.

Vuodesta 2011 lähtien erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat on rinnastettu erityisen tuen saaneisiin peruskoulun oppilaisiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetuksen järjestämispaikat olivat vuosina 2001-2010 seuraavat:
1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä: oppilas on kokonaan integroitu yleisopetuksen ryhmään.
2. Opetus osittain yleisopetuksen ryhmässä: oppilas opiskelee osin erityisluokassa tai erityisryhmässä ja osin yleisopetuksen ryhmässä.
3. Erityisryhmä, erityisluokka: oppilas opiskelee erityisryhmässä tai -luokassa.

Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen järjestämispaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen toteutuspaikka".

Lue käsitteen koko määritelmä

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetusjärjestelyt olivat vuosina 2001-2010 seuraavat:
1. Opetusjärjestelynä yleisopetus: oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisia oppimääriä.
2. Osa oppimääristä yksilöllistetty: oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.
3. Kaikki oppimäärät yksilöllistetty: oppilas opiskelee kaikissa oppiaineissa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.

Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen opetusjärjestelyt" -käsitettä vastaa käsite "oppiaineiden oppimäärät".



Lue käsitteen koko määritelmä

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetuksen perusteet erityisopetukseen otetuilla ja siirretyillä oppilailla olivat vuosina 2001-2010 seuraavat:
1. Vaikea kehitysviivästymä
Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut keskiasteinen, vaikea tai vaikein kehityksen viivästymä. Oppilaan oppimäärät ovat aina osin tai kokonaan yksilöllistettyjä.
2. Lievä kehitysviivästymä
Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan lievä kehityksen viivästymä.
3. Eriasteinen aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava
Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan neurologinen vamma tai kehityshäiriö, kuten ADHD, tai liikuntavamma, kuten CP-oireyhtymä.
4. Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus
Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus.
5. Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet
Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan autismi tai As-pergerin oireyhtymä.
6. Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet
Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan kielen kehityk-sen häiriö (dysfasia).
7. Näkövamma
Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan näkövamma
8. Kuulovamma
Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan kuulovamma.
9. Muu kuin edellä mainittu syy
Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut jokin muu kuin edellä mainittu syy.

Erityisopetuksen peruste perustui erityisopetukseen otto- tai siirtopäätökseen.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa erityisopetuksen perusteet olivat vuosina 1999-2003 seuraavat:
1. kuulovamma
2. näkövamma
3. tuki- ja liikuntaelinvamma
4. pitkäaikaissairaus
5. kehityksen viivästyminen
6. vaikea kehityksen viivästyminen
7. tunne-elämän häiriö ja
8. muu syy.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa erityisopetuksen perusteet ovat vuodesta 2004 lähtien seuraavat:
01. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (esim. AD/HD tai ADD)
02. kielelliset vaikeudet (esim. vaikea lukiongelma, dysfasia, dyslexia)
03. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (esim. sosiaalinen sopeutumatto-muus)
04. lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijalla laajoja oppimisvaikeuksia)
05. vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma
06. psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat)
07. fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma diabetes, epilepsia, syöpä)
08. autismiin tai Asbergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet
09. liikkumisen ja motorisen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)
10. kuulovamma
11. näkövamma
12. muu syy, joka edellyttää erityisopetusta

Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Peruskoulun erityisopetustilastossa oppilaiden, joilla on erityisen tuen päätös, opetuksen toteutuspaikat ovat vuodesta 2011 alkaen seuraavat:
1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä
2. Opetuksesta 51-99 % yleisopetuksen ryhmässä
3. Opetuksesta 21-50 % yleisopetuksen ryhmässä
4. Opetuksesta 1-20 % yleisopetuksen ryhmässä
5. Opetus kokonaan erityisryhmässä tai -luokassa.

Vuosina 2001-2010 "erityisopetuksen toteutuspaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen järjestämispaikka".

Lue käsitteen koko määritelmä

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa eri-tyisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestettiin vuosina 1995-2010 erityisopetukseen otetuille ja siirretyille ja järjestetään vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaville oppilaille vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi. Erityisopetusta on myös osa-aikainen erityisopetus, jota oppilaan on mahdollista saada muun opetuksen ohessa, mikäli hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa (vuodesta 1999 lähtien) erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestetään vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijalle tulee laatia ammatillisen koulutuksen lain velvoittama henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Lue käsitteen koko määritelmä

Laissa erikseen määrättyjä asiaryhmiä käsittelevä tuomioistuin. Erityistuomioistuimia ovat vakuutusoikeus, työtuomioistuin ja markkinaoikeus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yleissivistävä koulutus, johon osallistutaan pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna ja jonka tavoitteena on edistää lapsen oppimisedellytyksiä.

Huomautus:
Esiopetusta voidaan antaa päiväkodissa tai peruskoulussa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Estimaatti on parametriarvo, joka saadaan käyttämällä havaintoaineistoon sovitettua estimaattoria. Estimaatit jaetaan usein piste-estimaatteihin (kokonaismäärä, keskiarvo, mediaani, keskivirhe ym.) tai välimatkaestimaatteihin, kuten piste-estimaatin luottamusväliin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Estimaattori on sääntö tai menetelmä, jolla tutkittavan parametrin arvo johdetaan perusjoukolle. Estimaattori määritellään havaintojen funktiona, joten estimaattorin jakaumalla on suuri merkitys kun arvioidaan saatujen parametriestimaattien luotettavuutta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Estimoinnilla tarkoitetaan menetelmiä, jossa epätäydellisestä aineistosta (kuten otoksesta) johdetaan arvot tutkittaville parametreille esimeriksi koko perusjoukon tasolle. Estimointiin kuuluu myös mallien parametriarvojen johtaminen käytettävissä olevasta aineistosta.




Lue käsitteen koko määritelmä

Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella - esimerkiksi kotona, kesämökillä tai junassa matkustaessa - niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa. Etätyöhön liittyy yleensä tietotekniikan käyttö. Etätyö on työtä, jota voisi työn luonteen puolesta tehdä myös työpaikalla. Esimerkiksi puhelinasentajan työtä tai lähetintyötä ei lueta etätyöksi. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Etätyöksi lasketaan myös osittainen etätyö.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Euroopan parlamentti koostuu Euroopan Unionin kaikista jäsenmaista valituista poliittisista jäsenistä (euroedustajista) ja virkamiehistä. Sen jäsenet on valittu jäsenvaltioiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa vuodesta 1979 lähtien välittömillä vaaleilla, jotka toimitetaan kussakin jäsenvaltiossa valtion kansallisen vaalilainsäädännön mukaisesti. Vaalit toimitetaan joka viides vuosi samanaikaisesti kaikissa jäsenmaissa.

Kesäkuussa 2004 europarlamenttivaaleissa valittiin 25 jäsenmaasta yhteensä 732 jäsentä. Suomesta jäseniä valittiin 14.

Lue käsitteen koko määritelmä

EU:n tilastovirasto Eurostat perustettiin vuonna 1953. Sen tehtävänä on kerätä ja analysoida kansallisissa tilastovirastoissa tuotettavaa tilastotietoa ja tuottaa siitä vertailukelpoista tietoa eurooppalaisille instituutioille, jotka määrittelevät, täytäntöönpanevat ja analysoivat EU:n toimintaa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jaa