Käsitteet: K

Näillä sivuilla kuvattavat käsitteet ovat sanoja ja ilmauksia, joita käytetään tilastoissa tietyssä, rajatussa merkityksessä. Arkipuheessa sanalla voi olla eri merkitys. Sama käsite voi tarkoittaa eri tilastoissa eri asiaa. Esimerkiksi käsitteellä ”työtön” on kolme eri määritelmää.

Kunkin määritelmän yhteydestä löydät tiedon, missä tilastoissa käsitettä käytetään. Jos etsit tilastolukuja, siirry määritelmästä tilaston sivulle.

Kaatopaikka on yhdyskuntajätteen, ongelmajätteen tai muun jätteen, kuten kiviaineksen, loppusijoitukseen tarkoitettu jätteenkäsittelypaikka. Myös jätteiden pitkäaikainen varastointipaikka voidaan hallinnon päätöksellä nimittää kaatopaikaksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tietyn maan sisäinen tavaraliikenne toiseen maahan rekisteröidyllä ajoneuvolla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kansainvälinen matkailu (international tourism) sisältää maasta ulkomaille suuntautuvan matkailun eli tietyn maan asukkaiden ulkomaanmatkailun (outbound tourism) ja maahan ulkomailta suuntautuvan matkailun eli ulkomaalaisten matkailun kyseiseen maahan (inbound tourism).

Lue käsitteen koko määritelmä

Kansainvälinen matkailumeno (international tourism expenditure) tarkoittaa tarkastelun kohteena olevan maan asukkaiden kulutusta ulkomaanmatkoilla, kun mukaan on laskettu kansainväliset henkilöliikennemenot.

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan kansainväliseen matkailumenoon lasketaan kaikki kulutus ulkomailla mukaan lukien maksut, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Käsite on laajempi kuin maksutaseeseen sisältyvä matkailumeno, johon ei lasketa kansainvälisiä henkilöliikennemenoja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kansainvälinen matkailutulo (international tourism receipts) tarkoittaa tarkastelun kohteena olevassa maassa käyvien ulkomaisten matkailijoiden kulutusta ko. maassa.

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan kansainväliseen matkailutuloon lasketaan kaikki ulkomailta saapuvien matkailijoiden kohdemaahan tuomat tulot mukaan lukien maksut, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Käsite on laajempi kuin matkustustaseen matkailutulot, sillä siihen on laskettu mukaan kansainväliset henkilöliikennetulot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuljetukset Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen, kolmansien maiden väliset kuljetukset ja kabotaasi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kansainvälisen matkustajan matkan lähtö- tai laskeutumispaikka on ulkomailla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Kioton pöytäkirja edellyttää, että osapuolilla on kansallinen järjestelmä kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arvioimista ja raportoimista varten. Kansallisen järjestelmän tulee kattaa inventaarioiden valmistelu, arviointi ja raportointi sekä lähtötietojen hankinta, päästölaskenta ja epävarmuusarviointi, laadunvarmistus sekä inventaarion kansallinen tarkastaminen ja hyväksyminen. Järjestelmää varten tulee nimetä kansallinen vastuuyksikkö ja määritellä inventaarioon liittyvät vastuunjaot sekä lainsäädännölliset ja menettelylliset järjestelyt.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Kansainväliset ilmastosopimukset (ml. Pariisin ilmastosopimus) ja EU edellyttävät, että kullakin maalla on järjestelmä kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien arvioimista ja raportoimista varten. Järjestelmää varten määritellään ja raportoidaan inventaarioon liittyvät vastuunjaot sekä lainsäädännölliset ja menettelylliset järjestelyt. Suomessa järjestelmää varten nimetty vastuuyksikkö on Tilastokeskus. Kansallisen vastuuyksikön tehtäviä hoitaa Tilastokeskuksessa Kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö. Ympäristöministeriö on ilmastosopimuksen kansallinen vastuutaho.

Kansallisena vastuuyksikkönä Tilastokeskus vastaa inventaarion yleishallinnoinnista, koko inventaariotason laadunhallinnasta ja yhteydenpidosta ilmastosopimukseen ja Euroopan unioniin. Tilastokeskus koordinoi inventaarion tarkastuksiin osallistumista sekä julkaisee ja arkistoi inventaariotulokset. Lisäksi Tilastokeskus toimii asiantuntijalaitoksena tuottamalla inventaarioon energiasektorin ja teollisuusprosessien päästötiedot. Osa energiasektorin päästötiedoista tulee ostopalveluna VTT:ltä (liikenne ja työkoneet).

Suomen ympäristökeskus tuottaa inventaarioon jätesektorin sekä F-kaasujen päästötiedot. Maatalouden sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin inventaariotiedot laskee Luonnonvarakeskus.

Suomen olosuhteisiin sovitettu laskennan työnjako ja menettelytavat on kirjattu laskentaprotokolliin. Asiantuntijalaitosten kanssa tehdyt sopimukset vahvistavat laskentaprotokolliin kirjatun vastuunjaon ja täsmentävät menettelyjä vuosittaisessa laskennassa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kansantalouden materiaalivirrat kuvaa tonneina kotimaan luonnosta käyttöön otetun tai muuten siirre-tyn ja muutetun ainemäärän, ulkomailta tuodut raaka-aineet ja jalosteet sekä raaka-aineiden ja jalostei-den viennin. Tilasto kattaa kaikki kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset materiaalit, lukuun ottamatta ilmaa ja vettä. Tilasto on yhdenmukainen EU:n ympäristötilinpitoasetuksessa ja YK:n ympäristötilinpi-tokäsikirjassa esitetyn Economy-wide material flow accounting (EW-MFA) -kehikon kanssa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kansantulo on tulokäsite, joka saadaan bruttokansantulosta vähentämällä kiinteän pääoman kuluminen.

Bruttokansantulo tarkoittaa kotimaisten institutionaalisten yksiköiden yhteensä saamaa ensituloa: palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja miinus tukipalkkioita, bruttotoimintaylijäämää tai bruttosekatuloa sekä omaisuustuloa. Se on yhtä suuri kuin bruttokansantuote miinus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot plus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kantaindeksissä laskenta-ajankohdan hintaa verrataan aina perusajankohtaan. Kantaindeksissä painot vaihdetaan yleensä harvemmin kuin vuosittain, esimerkiksi viiden vuoden välein.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asianosainen, joka on pannut riita-asian vireille tuomioistuimessa. Termiä kantaja voidaan käyttää myös sellaisesta asianomistajasta, joka on ilman syyttäjän myötävaikutusta pannut rikosasian vireille tuomioistuimessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ajoneuvon rekisteröintimaan toimivaltaisen viranomaisen ilmoittama kuljetettavien tavaroiden suurin sallittu massa (kokonaismassan ja omamassan erotus).

Lue käsitteen koko määritelmä

Kapea-alaiset erikoispalvelut ovat pitkälle erikoistuneita palveluja, joita tuotetaan tiettyyn markkinarakoon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset kunnan/kuntyhtymän taseesta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitavat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O sekä fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut (HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt), rikkiheksafluoridi SF6 ja typpitrifluoridi NF3). Muita merkittäviä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, otsoni sekä Montrealin pöytäkirjan alaiset nk. CFC- ja HCFC-yhdisteet. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä haittaamalla auringon lämpösäteilyn pääsyä ilmakehästä takaisin avaruuteen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kasvihuonekaasujen päästöinventaario on kunkin valtion alueella syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien vuosittainen laskenta IPCC:n menetelmäohjeitten ja kansainvälisten ilmastosopimusten vaatimusten mukaisesti ja jonka tulokset kootaan määrämuotoisiin raportointitaulukoihin ja kansalliseen inventaarioraporttiin. Inventaario toimitetaan vuosittain EU:n komissiolle ja YK:n ilmastosopimukselle. Vuodesta 2024 lähtienSen lisäksi se toimitetaan vuorovuosin joko itsenäisenä kokonaisuutena tai kahden vuoden välein laadittavan Pariisin sopimuksen kaksivuotisraportin yhteydessä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kasvihuonekaasuinventaariossa päästöt raportoidaan seuraavilta sektoreilta:

Energia:

polttoaineiden energiakäyttö sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt

Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö:

teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa

Maatalous:

kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt, lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt, maaperän N2O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt sekä kalkituksen ja urealannoituksen CO2-päästöt

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF):

CO2-päästöt ja -poistumat maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt

Jäte:

kaatopaikat, kompostointi ja jätevesien käsittely

lisäksi raportoidaan teollisuusprosesseissa ja energiasektorilla NMVOC- ja CH4-päästöistä syntyvät epäsuorat CO2-päästöt

Lue käsitteen koko määritelmä

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen mukainen järjestelmä yhteisön kasvihuonekaasujen seurannasta ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanosta, joka velvoittaa jäsenmaat osallistumaan EU:n yhteiseen kasvihuonekaasujen inventaarioon ja muuhun ilmastopolitiikkaan ja sen yksityiskohtaisten toimien seurantaan ja arviointiin. EU:n energiaunionin hallintomalliasetus (2018/1999) on korvannut kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmäasetuksen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kasvukatsaus on analyysipaketti, joka antaa kuvioiden, taulukoiden ja selosteen avulla tietoa siitä, miten esimerkiksi liikevaihdon, palkkasumman tai henkilöstömäärän kasvu on jakautunut eri yritysten kesken. Kasvukatsauksen avulla pystytään selvittämään, paljonko esimerkiksi pienyritykset tai pelkästään omalla alueella toimivat paikalliset yritykset vaikuttavat alan kasvuun tai johtuuko alan kasvu vain muutamien voimakkaasti kasvavien yritysten kasvusta. Kasvukatsauksen avulla voidaan seurata kasvuyritysten osuutta toimialan yrityksistä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kasvulaskennan nimi tulee siitä, että vuosittaiset arvonlisän muutokset hajotetaan kasvukomponentteihin, jolloin pystytään tarkastelemaan, mistä tekijöistä kasvu on tullut. Oletetaan, että vuodesta t vuoteen t-1 arvonlisä on kasvanut 5 % (logaritmiset % -muutokset). Tämä kasvu voidaan hajottaa osatekijöihin: osuuteen, joka johtuu pääoman määrän kasvusta; osuuteen, joka on seurausta työpanoksen kasvusta sekä osuuteen, joka johtuu kokonaistuottavuuden paranemisesta. Osatekijät summautuvat arvolisän muutokseen eli jos yo. esimerkissä oletamme, että pääoman vaikutus on 0,7 ja työvoiman 1,3 prosenttia kokonaistuottavuuden vaikutukseksi jää kolme prosenttia.
Primääripanokset – pääoma ja työvoima- voidaan edelleen hajottaa alaeriin. Tuottavuustutkimuksessa pääomapanoksesta eritellään T&K (tutkimus ja kehitys)- ja ICT-pääoman vaikutukset (viestintäteknologian vaikutukset), koneiden ja laitteiden, asuinrakennuksille sekä muiden pääomavarojen kontribuutiot. Työpanoksesta erotellaan tehtyjen työtuntien sekä työpanoksen sisällä tapahtuneen rakennemuutoksen vaikutukset.
Tuottavuustutkimuksen laskennat tehdään tarkimmillaan 63 toimialalle. Jokaiselle toimialalle lasketaan arvonlisäys, työn tuottavuus, pääoman ja työvoiman vaikutus tuottavuuteen sekä kokonaistuottavuus. Tämän jälkeen toimialoittaiset tiedot aggregoidaan arvonlisäyspainoin karkeammille tasoille ja tämän jälkeen vielä koko talouden tasolle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kadolla tarkoitetaan joko kokonaisten otosyksiköiden (henkilöiden tai kotitalouksien) puuttumista tutkimusaineistosta (yksikkökato) tai puuttuvia tietoja, "reikiä" joidenkin havaintoyksiköiden tiedoissa (eräkato). Edellinen voi johtua kohdehenkilöiden kieltäytymisestä tai tavoittamatta jäämisestä, kun taas jälkimmäinen johtuu vastausten puuttumisesta lomakkeelta esimerkiksi tiedon puutteen, vastaushaluttomuuden, väsymisen tai aihepiirin kiusallisuuden vuoksi.




Lue käsitteen koko määritelmä

Katu on kaupungissa tai muussa taajamassa kulkeva, asemakaavan mukaisesti rakennettu kunnan ylläpitämä tie.

Lue käsitteen koko määritelmä

Voimalaitoksessa, lämpökattilassa tai lämpökeskuksessa tuotettu lämpö, joka siirretään kaukolämpöverkon kautta rakennusten lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistukseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tukkukaupan ja vähittäiskaupan palvelujen tuotos mitataan jälleenmyyntiin ostettujen tavaroiden kaupan lisien mukaan. Kaupan lisä on jälleenmyyntiä varten ostetun tavaran todellisen tai laskennallisen hinnan ja sen hinnan välinen ero, jonka jakelija joutuisi maksamaan tavaran korvaamiseksi myynti- tai muulla luovutushetkellä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kaupan varastotiedustelussa noin 300 yritykseltä tiedustellaan neljännesvuosittain varastojen arvoa kyseisen neljänneksen lopussa. Varastojen arvot tiedustellaan varastotyypeittäin: Aineet ja tarvikkeet, poltto- ja voiteluaineet, keskeneräiset työt, valmisteet ja kauppatavarat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kaupan varastotilasto kuvaa kaupan yritysten varastojen käypähintaista arvoa toimialan mukaisella jaottelulla. Tilasto laaditaan neljännesvuosittain. Otoksesta lasketut toimialoittaiset varastojen arvot korotetaan vastaamaan perusjoukon (yritykset, joiden toimiala on kauppa) varastojen arvoa käyttämällä tuoreimpia Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä saatavia liikevaihtotietoja. Korotus perustuu oletukseen, että liikevaihdon ja varastojen arvon suhde toimialan sisällä on vakio.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kauppa-alusluetteloon merkitään hakemuksesta sellaiset Suomen alusrekisterin alukset, joille voidaan valtion varoista myöntää kauppamerenkulun tukea kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kauppaluottoihin kirjataan vientisaamiset ja -ennakot sekä tuontivelat ja -ennakot. Kauppaluottoja ovat tavara- ja palvelukauppaan liittyvät kauppaluotot, kuten tilivelat, toimitusluotot (ulkomaisen myyjän myöntämät maksuaika), ostovelat sekä ulkomaiselta ostajalta saadut ennakot tekeillä olevista tai tulevista suorituksista.

Kauppaluottotiedot kerätään yritysten ja valtion ulkomaisten saamisten ja velkojen kyselyjen yhteydessä. Juoksevaan, vuodensisäiseen tilastointiin käytettävien yrityskyselyjen kauppaluottotuloksia korotetaan niiden kattavuusosuuden avulla, koska viejiä ja tuojia on paljon enemmän kuin rahoitusliiketoimien kannalta olennaisia yrityksiä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kauppapäiväkorjauksella huomioidaan vastinkuukausien viikonpäivien ja pyhien erilainen jakauma. Kauppapäivät vaikuttavat esimerkiksi siten, että toimialan myynti voi jonain kuukautena olla tavallista suurempi, koska kyseisenä kuukautena on ollut tavallista enemmän perjantaipäviä. Kauppapäiväkorjauksella pyritään siis poistamaan kalenterista aiheutuneet vaikutukset, jolloin eri vuosien vastaavien kuukausien indeksiluvut olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia. Kuukausittaista niin sanottua kausivaihtelua kauppapäiväkorjauksella ei kuitenkaan poisteta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kauppapäiväkorjauksella huomioidaan vertailtavien kuukausien viikonpäivien ja pyhien erilainen jakauma. Kauppapäivät vaikuttavat esimerkiksi siten, että toimialan myynti voi jonain kuukautena olla tavallista suurempi, koska kyseisenä kuukautena on ollut tavallista enemmän perjantaipäiviä. Kauppapäiväkorjauksella pyritään siis poistamaan kalenterista aiheutuneet vaikutukset, jolloin eri vuosien vastaavien kuukausien indeksiluvut olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia. Kuukausittaista niin sanottua kausivaihtelua kauppapäiväkorjauksella ei kuitenkaan poisteta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kauppatase kuvaa tavaroiden ulkomaankaupan tasapainoa viennin ja tuonnin osalta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

7-luokkainen kaupunki-maaseutu-luokitus, jolla voidaan korvata
kuntarajoihin perustuva kaupungin ja maaseudun erottelu sekä maaseudun
kolmijako. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä
Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa.

Tarkastelun pohjana on paikkatietoaineisto, jossa maa on jaettu
250 x 250 metrin ruudukkoon ja jokainen ruutu on luokiteltu johonkin
seitsemästä kaupunki- ja maaseutualueluokasta. Perustuu vuoden 2018 tilanteeseen.

Kaupunkialueet:
Kaupunkiseutujen keskustaajamia ovat yli 15 000 asukkaan taajamat.
Näihin rajataan ydinkaupunkialue, joka jakautuu ulompaan ja sisempään
kaupunkialueeseen. Ydinkaupunkialueen ympärille rajataan kaupungin kehysalue.

1. Sisempi kaupunkialue
Kaupunkien tiivis yhtenäinen tehokkaasti rakennettu alue.

2. Ulompi kaupunkialue
Sisemmän kaupunkialueen reunasta yhtenäisesti jatkuvan
taajamarakenteen reunalle ulottuva kaupunkimaisen tehokkuuden alue.

3. Kaupungin kehysalue
Kaupunkiin välittömästi kytkeytyvä osa kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeestä.

Maaseutualueet:
Maaseutualueet rajataan kaupunkien kehysalueiden ulkopuolelle.
Kaupungin ja maaseudun raja ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, joten
luokitus huomioi joustavasti näiden välivyöhykkeen, jota voidaan
tarkastella omana kokonaisuutena esimerkiksi yhdistämällä kaupunkien
kehysalue ja kaupunkien läheinen maaseutu.

4. Maaseudun paikalliskeskukset
Suurempien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevat taajamakeskukset,
pikkukaupungit ja isot kirkonkylät.

5. Kaupungin läheinen maaseutu
Maaseutumainen alue, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita.

6. Ydinmaaseutu
Intensiivistä maankäyttöä ja/tai paikallistasolla elinkeinorakenteeltaan monipuolista
suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua.

7. Harvaan asuttu maaseutu
Harvaan asuttua aluetta, jossa toiminnoiltaan monipuolisia keskittymiä ei ole
tai ne ovat pieniä ja sijaitsevat etäällä toisistaan. Alueen maa-alueesta suurin
osa on metsää.

Linkki Suomen ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutuluokituskäsikirjaan https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315440/SYKEra_21_2020_Kaupunki_maaseutu_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lue käsitteen koko määritelmä

Kausaalisuhteet ovat muuttujien välisiä syy-seuraus -suhteita, joita pyritään todentamaan tilastollisin menetelmin empiirisissä tutkimuksissa.

Kahden muuttujan välinen korrelaatio l. lineaarinen riippuvuus poikkileikkaustutkimuksessa ei ole suoraan tulkittavissa syy-seuraus -suhteeksi, sillä riippuvuus voi aiheutua esim. puuttuvasta kolmannesta muuttujasta. Kausaaliyhteyden toteaminen perustuu sekä teoriaan että muuttujien tilastolliseen käsittelyyn, mutta kausaalisuuden suuntaa on usein vaikeaa todentaa, koska po. matemaattiset kriteerit ovat hyvin tiukkoja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kausaaliyhteydet ovat muuttujien välisiä syy-seuraus -yhteyksiä, joita pyritään todentamaan tilastollisin menetelmin empiirisissä tutkimuksissa. Korrelaatio kahden muuttujan välillä poikkileikkaustutkimuksessa ei ole suoraan tulkittavissa syy-seuraus -suhteeksi, sillä yhteys voi olla esim. kolmannen muuttujan aiheuttama. Kausaaliyhteyden toteaminen perustuu sekä teoriaan että muuttujien tilastolliseen käsittelyyn.




Lue käsitteen koko määritelmä

Kausitasoitettu sarja saadaan kun alkuperäisestä aikasarjasta poistetaan kausivaihtelun vaikutus. Kausitasoitetun sarjan luvut ovat keskenään vertailukelpoisia ja näin ollen myös kahden peräkkäisen havainnon vertaaminen on mielekästä. Kausitasoitettua sarjaa voidaan käyttää lyhyen aikavälin kehityssuuntien sekä merkittävien suhdannekäänteiden havaitsemiseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Verohallinnon kausiveroaineisto sisältää kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia työnantajasuorituksia koskevia tietoja ja arvonlisäverotusta koskevien tietojen osalta myös vuosittaisia tietoja. Havaintoyksikkönä on yritys. Kausiveroaineisto kattaa kaikki verotilimenettelyssä mukana olevat arvonlisäverovelvolliset yritykset sekä palkkoja maksavat työnantajat eli lähes koko Suomen yritystoiminnan. Vuodesta 2010 alkaen indeksin laskennassa käytetään arvolisäverotus- ja työnantajasuoritustietoja sisältävää kausiveroaineistoa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kehikkoperusjoukko viittaa käytettävissä olevaan otantakehikkoon, esim. väestörekisteri, puhelinluettelo, jäsenluettelo, jota käytetään otantatutkimuksen kohteiden valinnassa. Kehikkoperusjoukko on usein eri asia kuin tavoiteperusjoukko eli se kohdejoukko, johon tutkimustulokset halutaan viime kädessä yleistää.






Lue käsitteen koko määritelmä

Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Alle 7 neliömetrin suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila katsotaan keittokomeroksi tai keittotilaksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosten lukumäärä vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua.

Vuoden 1980 jälkeen valmistuneessa rakennuksessa kerrosluku ilmoitetaan kokonaisuuden huomioon ottavana keskiarvolukuna, jos tietyn kerroksen kerrosalan osuus rakennuksen pääasiallisten kerrosten alasta on hyvin pieni. Esimerkiksi jos suuri teollisuushalli on muuten yksikerroksinen, mutta kerrosalaltaan pienet toimistotilat ovat kolmessa kerroksessa, kerrosluvuksi ilmoitetaan yksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kertaluonteisilla osakassuorituksilla (hankeosuussuorituksilla) osakkaat voivat maksaa osuutensa tietystä korjaus- tai muusta vastaavasta hankkeesta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kertaluonteisia palkkaeriä ovat sellaiset palkkaerät ja palkanlisät, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä eriä ja lisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot, lomaraha ja lomakorvaus sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten palkkaerien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa.

Palkkarakennetilasto:
Palkkarakennetilastossa kertaluonteisiin palkkaeriin ei sisälly pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta.

Ansiotasoindeksi:
Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu.

Työvoimakustannustutkimus:
Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin.

Työvoimakustannusindeksi:
Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina.

------
Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kaikki vielä työn kohteena olevat tavarat. Mukaan luetaan sellaiset yrityksen itse tuottamat puolivalmisteet, jotka on tarkoitus jalostaa tässä yrityksessä edelleen. Keskeneräiset myytäviksi aiotut työt kuuluvat myös tähän ryhmään.

Lue käsitteen koko määritelmä

Keskiarvo (ks. aritmeettinen keskiarvo) on ns. keskiluvuista kaikkein tavallisin. Se ilmoittaa, mihin kohtaan muuttujan jakauman keskikohta mitatulla ulottuvuudella sijoittuu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Aritmeettinen keskiarvotulo saadaan, kun lasketaan yhteen kaikkien tulonsaajien tulot ja jaetaan se havaintojen lukumäärällä. Keskiarvotulo on mediaanituloa herkempi äärihavainnoille.

Lue käsitteen koko määritelmä

Keskihajonta on tärkein ns. hajontaa kuvaava parametri. Se mittaa havaintoarvojen sijoittumista muuttujan jakauman keskiarvon ympärille. Keskihajonta saadaan ottamalla varianssista neliöjuuri.

Lue käsitteen koko määritelmä

Keskiluvut ovat tilastotieteen keskeisiä tunnuslukuja. Ne kuvaavat muuttujan jakauman keskikohtaa. Käytetystä keskiluvusta riippuen ne ilmoittavat muuttujan keskimääräisen (keskiarvo, painotettu keskiarvo), keskimmäisen (mediaani) tai tyypillisen (yleisimmän) arvon (moodi). Näitä määreitä vastaavat keskiluvut ovat aritmeettinen keskiarvo, mediaani ja moodi. Keskiluvut ovat jakaumasidonnaisia, ts. luokitteluasteikon jakaumalle voidaan käyttää vain moodia, järjestyslukuasteikolla mediaania ja moodia, intervalli- ja suhdeasteikolla keskiarvoa, mediaania ja moodia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Neljänneksen aikana myönnettyjen uusien luottojen keskimääräinen maturiteetti, päivää.
Neljänneksen aikana myönnettyjen uusien luottojen alkuperäisten (luotonnostohetkellä sovittujen) maturiteettien aritmeettinen keskiarvo.

Lue käsitteen koko määritelmä

Pienlainayritysten neljänneksen aikana myöntämien uusien luottojen luotonnostohetkellä sovittujen maturiteettien neljänneksen aikana myönnettyjen luottojen kappalemäärällä painotettu keskiarvo (päivinä).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tietyn tienkohdan ohittavien moottoriajoneuvojen lukumäärä vuodessa jaettuna 365:llä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Keskinäinen vahinkovakuutusyhdistys on osakkaiden keskinäiseen vastuuseen perustuva vakuutuslaitos, jonka toiminta-alue käsittää enintään 40 kuntaa yhtenäisellä alueella tai joka harjoittaa ainoastaan kalastusvälineiden vakuutusta. Yhdistyksen yhdistysjärjestyksen vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö ja yhdistys merkitään kaupparekisteriin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Keskinäiset vakuutusyhtiöt ovat joko henkivakuutusyhtiöitä tai vahinkovakuutusyhtiöitä ja hoitavat nimensä mukaan pääsääntöisesti joko henkivakuutusliikettä (ml. eläkevakuutus) tai vahinkovakuutusliikettä. Vakuutusyhtiöiden toimintaa valvoo Vakuutustarkastusvirasto.

Lue käsitteen koko määritelmä

Omakotitalojen pinta-ala tarkoittaa asuinpinta-alaa (m²) ja omakotitalotonttien pinta-ala tarkoittaa tontin kokonaispinta-alaa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Keskivankiluku tarkoittaa vankien päivittäistä keskimäärää kalenterivuoden aikana.

Lue käsitteen koko määritelmä

Keskivirhe tarkoittaa keskimääräistä virhettä (hajonta/ (havaintojen lkm:n neliöjuuri)). Keskivirheitä estimoidaan otosten ja mallien parametriestimaateille, jotta voitaisiin laskea luottamusväli tai variaatiokerroin tutkittavan parametrin estimaatille.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tietyn vuoden keskiväkiluku on kahden peräkkäisen vuoden väkilukujen keskiarvo. Kun tilastovuodelle lasketaan jotakin ilmiöta kuvaava suhdeluku, yleensä ko. ilmiön tapahtumien määrä suhteutetaan juuri tapahtumalle alttiina olevan väestön tai väestön osan keskiväkilukuun. Nämä väestöllisiä ilmiöitä kuvaavat luvut ilmoitetaan yleensä promilleina eli em. jakolaskun tulos kerrotaan tuhannella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valuuttavaranto tilastoidaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin ohjeiden mukaan. Valuuttavaranto kattaa monetaarisen kullan, erityiset nosto-oikeudet, varanto-osuuden IMF:ssä sekä muun valuuttavarannon. Muu valuuttavaranto kattaa käteisvarat ja talletukset, arvopaperit, johdannaiset ja muut saamiset. Valuuttakurssina käytetään arvopäivän avistakurssia ja erät kirjataan markkinahintaisina.

Maksutaseen valuuttavarantotiedot perustuvat Suomen Pankin kirjanpitoon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Erään luetaan keskuspankin rahapoliittisten operaatioiden vakuuksiksi hyväksyttävät saamistodistukset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos sama henkilö omistaa kuitenkin useampia kuin yhden kesämökin samassa kunnassa, on tämän asuntokunnan henkilöt laskettu ko. kunnan kesäasukkaiksi vain kerran. Jos asuntokunnalla on kesämökki useammassa kunnassa, on ko. henkilöt laskettu kesäasukkaiksi molemmissa kunnissa.

Perikuntien omistamia, yhteisomistuksessa olevia tai ulkomaalaisten omistamia kesämökkejä ei ole voitu huomioida kesäasukkaiden lukua laskettaessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia ja siirtolapuutarhamökkejä ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi.

Kesämökeiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asuntona.

Kesämökit eivät kuulu rakennuskantaan. Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.

Tiedot kesämökeistä on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista, joita ylläpidetään kuntien rakennusvalvonnan rakennushankeilmoituksilla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ketjuindeksissä vertailu tapahtuu aina peräkkäisten laskenta-ajankohtien välillä. Ketjuindeksissä kahden laskenta-ajankohdan muutoksella viedään eteenpäin halutun perusajankohdan indeksipistelukua. Ketjuindeksissä painot vaihdetaan periaatteessa jokaisena laskenta-ajankohtana.

Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tavara-ajoneuvo, jonka kokonaispaino on enintään 3 500 kg ja joka on tarkoitettu yksinomaan tai pääasiassa tavaroiden kuljettamiseen.

Mukaan luetaan pakettiautot, jotka on tarkoitettu ja joita käytetään pääasiassa tavaroiden kuljettamiseen, sekä avolava-autot ja pienet kuorma-autot, joiden kokonaispaino on enintään 3 500 kg.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kevyt nelipyörä (L6e) on nelipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka kuormittamaton massa on enintään 350 kg ilman sähköajoneuvon akkujen massaa ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 kilometriä tunnissa. L6e-luokan ajoneuvon moottorin sylinteritilavuus on enintään 50 cm3, kun kyseessä on ottomoottori, tai suurin nettoteho enintään 4 kW, kun kyseessä on muu polttomoottori tai sähkömoottori.

Lue käsitteen koko määritelmä

Khiin neliö -testiä käytetään yleisesti jakaumien erojen tai satunnaismuuttujien riippumattomuuden testauksessa luokitellusta frekvenssijakaumasta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Khin neliö viittaa sekä tämän nimiseen teoreettiseen jakaumaan että siihen perustuvaan tilastolliseen testiin. Khin neliö -testiä käytetään paljon jakaumien erojen testauksessa laadullisten (luokiteltujen) muuttujien tapauksessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tieto kielestä on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta.

Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639 -standardin mukaisesti. Vuoden 2000 väestölaskennassa on otettu käyttöön jo seuraava voimaan tuleva kieliluokitus ISO 639-1.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kierrätyspolttoaineilla tarkoitetaan teollisuuden, yritysten ja yhdyskuntien syntypistelajitelluista, kuivista ja polttokelpoisista jätteistä valmistettua
polttoainetta, jonka ominaisuudet tunnetaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Perusvuonna tai viitevuonna vallitseviin hintoihin. Kyseessä on volyymisarja tai reaalinen sarja, joka on puhdistettu hintojen muutoksesta..

Lue käsitteen koko määritelmä

Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin kiinteistönä merkittyä maa- tai vesialueen omistuksen yksikköä. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistön omistajan omistamat rakennukset ja kiinteät laitteet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuloslaskelman osa, jossa eritellään, mistä kiinteistön hoidosta aiheutuvat kulut muodostuvat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuloslaskelman osa, jossa eritellään, mistä kiinteistön saamat tulot muodostuvat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kiinteistön ylläpito on toiminta, jonka tarkoituksena on säilyttää kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Museoviraston määrittelyn mukaan kiinteä muinaisjäännös on maaperässä tai veden alla oleva muinaisen ihmisen toiminnasta syntynyt rakenne. Iän mukaan muinaisjäännökset jaetaan esihistoriallisiin ja historiallisiin. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ovat mm. pronssi- ja rautakautiset hautaröykkiöt, jatulintarhat, linnavuoret, jätinkirkot, seita- ja uhrikivet, pyyntikuopat, kalliomaalaukset sekä kivikautiset asuinpaikat. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ovat esimerkiksi autioituneet keskiaikaiset kylätontit, kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset, elinkeino- ja teollisuushistorialliset muinaisjäännökset, kirkonpaikat, tierauniot, käytöstä poistuneet hautausmaat sekä ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteet. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin rinnastetaan sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden oletetaan olleen vedessä yli sadan vuoden ajan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kiinteällä puhelinverkolla tarkoitetaan pääasiassa kohdeviestintään käytettävää viestintäverkkoa, jossa päätelaitteen yhteys viestintäverkkoon on toteutettu johtimella tai muulla kiinteällä yhteydellä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Bruttokanta on tuottajien hallussa ja vielä käytössä olevien varojen arvo, arvotettuna 'uutta vastaavin' hinnoin, riippumatta niiden iästä ja todellisesta kunnosta. Bruttokanta koostuu menneiden investointien kumuloituneesta arvosta vähennettynä kumuloituneella poistumalla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuksilla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kiinteän pääoman kuluminen (P.51C) kuvaa tarkasteluajanjakson aikana loppuun käytettyä kiinteiden varojen määrää. Kuluminen on seurausta normaalista kulumisesta sekä ennakoitavasta vanhenemisesta ja siihen sisältyvät myös sellaisista satunnaisista vahingoista aiheutuneet kiinteän pääoman menetykset, joiden varalle voidaan ottaa vakuutus.

Kiinteän pääoman kuluminen poikkeaa liiketaloudellisista poistoista. Se tarkoittaa kiinteän pääoman käyttöä tuotannossa tarkastelujakson aikana. Se tulisi arvioida kiinteän pääomakannan ja eri pääomatavaroiden todennäköisen keskimääräisen taloudellisen iän perusteella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Nettokanta koostuu menneiden investointien kumuloituneesta arvosta vähennettynä kumuloituneella kiinteän pääoman kulumisella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kiinteän pääoman poistumalla tarkoitetaan pääomatavaran poistamista pääomakannasta sen eliniän päätyttyä. Poistuma lasketaan investointien ja bruttopääomakannan muutoksen erotuksena.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Kirja on ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi. Kaupallisessa levityksessä olevien kirjojen ohella myös viranomaisten, kuntien, seurojen, yhdistysten, oppilaitosten ym. yhteisöjen selvityksiä, raportteja ja muita julkaisuja pidetään kirjoina. Tilapäiseen käyttöön tarkoitetut aineistot, kuten mainospainotuotteet, esitteet, hinnastot, vuosikertomukset ja ohjelmat eivät sisälly määritelmään.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kansantalouden tilinpidon järjestelmä kirjaa virrat suoriteperusteisena. Toisin sanoen, kun taloudellista arvoa luodaan, muutetaan tai hävitetään tai kun vaateet ja velvoitteet syntyvät tai niitä muutetaan tai mitätöidään.

Tuotos kirjataan, kun se on tuotettu, eikä silloin kun ostaja on sen maksanut, ja varojen myynti kirjataan, kun varat luovutetaan, eikä silloin kun vastaava maksu suoritetaan. Korko kirjataan tilinpitojaksolle, jolta se kertyy, huolimatta siitä, maksetaanko se todellisuudessa tuona ajanjaksona vai ei. Suoriteperusteista kirjausta sovelletaan kaikkiin virtoihin, niin rahamääräisiin kuin ei rahassa mitattaviin, niin yksikön sisäisiin kuin yksiköiden välisiin.

Kaikki virrat pitäisi kirjata samana ajankohtana kaikille asianosaisille institutionaalisille yksiköille ja kaikilla asianomaisilla tileillä. Käytännössä institutionaaliset yksiköt eivät aina käytä samoja tilinpitosääntöjä. Siinäkin tapauksessa, että ne käyttäisivät, eroja tosiasiallisessa kirjauksessa saattaa esiintyä sellaisista käytännön syistä kuten tiedonvälityksessä aiheutuneista viipeistä. Sen vuoksi asianosaiset taloustoimien suorittajat voivat kirjata taloustoimet eri ajankohtina. Nämä eroavuudet on poistettava oikaisuilla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kivihiili on kiinteää orgaanista fossiilista polttoainetta, jonka tehollinen lämpöarvo on yli 24 MJ/kg tuhkattomassa aineessa. Kivihiililaadut luokitellaan pääasiassa haihtuvien aineiden määrän ja lämpöarvon perusteella.

Kivihiileen ei sisälly metallurginen kivihiili tai siitä valmistettu koksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suomen kansantalouden muodostavat sellaiset yksiköt, joiden taloudellisen mielenkiinnon keskus on Suomen talousalueella. Kansantalouden yksikköinä toimivat jaetaan yrityksiin (S11), rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin (S12), julkisyhteisöihin (S13), kotitalouksiin (S14) sekä kotitalouksia palveleviin voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin (S15).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Palkkarakennetilasto:

Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on kokoaikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä työaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähintään 16 tuntia, on palkkarakennetilastossa määritelty kokoaikaisiksi.

Yksityisen sektorin palkkatilastot:

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla kokoaikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Kokoaikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta.

Loppuosalle palkansaajista kokoaikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään kokoaikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.

Julkisen sektorin palkkatilastot:

Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.

Työvoimakustannustutkimus:

Työvoimakustannustilastossa kokoaikainen on henkilö, jonka työaika on virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.

Vrt. Osa-aikainen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokoaikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan kokoaikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn kokoaikaisuudesta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Kts. Kokonaistyöaika.

Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- lisä- ja ylityön ansio
- osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset
- muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka).

Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.
Palkkatilastoissa on myös käsite kokonaisansio tulospalkkioiden kanssa.

Kokonaisansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi yksityisen sektorin tuntipalkkatilastossa kokonaisansio sisältää säännöllisen tehdyn työajan ansion lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.

Vrt. Säännöllisen työajan ansio.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaisavioituvuusluku kuvaa, kuinka suuri osuus kaikista naisista (yleensä 100 tai 1000 henkeä kohden) solmii eläessään avioliiton edellyttäen, että kukaan heistä ei kuole ja että kyseisen vuoden ikäryhmittäinen avioituvuus on voimassa koko ajan näiden naisten kuuluessa ikäryhmään 15-49 -vuotta. Se on laskettu summaamalla yhteen koko ikävälin ensimmäisten avioliittojen ikäryhmittäiset avioituneisuusluvut. Iänmukainen avioituvuusluku lasketaan tässä suhteuttamalla avioliiton solmineet kaikkiin ikäryhmän naisiin eikä vain ei-naimisissa oleviin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaiseronneisuusluku on yhden vuoden avioeroista laskettu tunnusluku. Eri ikäiset eroon päättyvät liitot suhteutetaan kaikkiin samana vuonna vihittyihin liittoihin. Esimerkiksi vuoden 2001 eronneista 30 vuotta naimisissa olleiden määrä suhteutetaan vuonna 1971 solmittujen avioliittojen määrään, 29 vuotta vanhat liitot vuoden 1972 vihittyihin jne. Näin saadaan eroprosentti kunkin ikäisille liitoille. Niiden summa on kokonaiseronneisuusluku. Luvun tulkitaan kertovan, kuinka suuri osa avioliitoista päättyisi eroon, jos laskentavuoden eronneisuus säilyisi koko avioliiton keston ajan. Koska luku kuitenkin voi tietyissä tilanteissa olla suurempi kuin 100 prosenttia, sen tulkitseminen todennäköisyydeksi ei ole oikein.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaisindeksi on indeksi, joka on laskettu painotettuna keskiarvona kaikista indeksin kuvausalueeseen kuuluvista alasarjoista. Kokonaisindeksi lasketaan esimerkiksi eri hyödykeryhmiä kuvaavien yksityiskohtaisten hintaindeksisarjojen painotettuna keskiarvona.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaismuutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla. Väestönlisäys on syntyneiden enemmyyden ja kokonaisnettomuuton summa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaisnettomuutto on kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtion tuottavuustilastoinnissa kokonaispanoksen muutos on Valtion liikekirjanpidon toiminnan kulut yhteensä -erän deflatoitu muutos. Henkilöstökulut, poistot ja toiminnan muut kulut deflatoidaan erillisillä kustannusindekseillä.

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastoinnissa kokonaispanoksen muutos on kansantalouden tilinpidon paikallishallintosektorin toimialoittaisen välituotekäyttö ostajanhintaan, kiinteän pääoman kuluminen ja palkansaajakorvaukset -erien volyymien summan muutos edeltävästä vuodesta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaispinta-alaan kuuluvat myyntipinta-ala, toimistotilat, varastotilat, sosiaalitilat ja muut liikehuoneistoon kuuluvat tilat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaistransito kuvaa sitä tavaran määrää, joka kuljetetaan transitona Suomen kautta. Kokonaistransiton määrä saadaan laskemalla yhteen rautatie- ja tieliikenteen transitokuljetusten määrä tai tarkastelemalla meritransiton määrää.

Rautatie- ja tieliikenteen transiton määrä ei summaudu täysin samaksi meriliikenteen transiton kanssa, mikä johtuu mm. eri liikennemuotojen välisistä tilastointieroista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaistuotannon määrä tarkoittaa kalenterivuoden aikana valmistettua yrityksen tai toimipaikan tuotantoa. Se koostuu myydystä ja myytäväksi aiotusta, varastoon valmistetusta tuotannosta sekä tuotannosta, jota jatkojalostetaan tai on jo jatkojalostettu omassa yrityksessä. Kalenterivuoden kokonaistuotanto kysytään - myydyn tuotannon lisäksi - vain erikseen määritellyistä hyödykkeistä. Kokonaistuotannosta ilmoitetaan yleensä ainoastaan määrä, ei arvoa.

Kokonaistuotantotieto kysytään täydentäväksi tiedoksi niistä tuotanto-hyödykenimikkeistä, joista myydyn tuotannon tietojen (eli myynnin) ei uskota kuvaavan todellista valmistusta riittävän hyvin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtion sekä kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastoinnissa kokonaistuottavuuden muutos on tuotoksen muutoksen ja kokonaispanoksen muutoksen osamäärä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaistuottavuudella tarkoitetaan sitä osaa arvonlisäyksen kasvusta, jota ei voida selittää tuotantopanosten (työ, pääoma) kasvulla. Tätä ei kuitenkaan pystytä suoraan mittaamaan, joten sen vaikutukset joudutaan arvioimaan residuaalina, kun muut arvonlisäyksen kasvuun vaikuttaneet tekijät on poistettu. Yleensä kokonaistuottavuuden ajatellaan tarkoittavan lähinnä teknistä kehitystä, mutta se voi sisältää muutakin.
Kokonaistuottavuus voidaan laskea arvonlisäykseen tai tuotokseen perustuen. Se saadaan kun arvonlisäyksen (tai tuotoksen) muutoksesta vähennetään pääoman ja työvoiman kontribuutioiden vaikutukset. Jos laskenta perustuu tuotos-menetelmään, vähennetään myös välituotekäytön vaikutus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaistutkimus käsittää kaikki tutkimuksen kohteena olevan perusjoukon alkiot. Se on tavallinen tilastotoimessa, jossa perusaineisto usein koostuu koko väestöstä, kaikista yritys- ja toimipaikkarekisterin yksiköistä jne. Tavallisesti tutkimusaineistot ovat kuitenkin otospohjaisia eli ne koostuvat jollain satunnaismenetelmällä valituista kohteista, jotka ovat vain pieni osa koko perusjoukosta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kokonaistyöaika muodostetaan palkkarakennetilastossa henkilökohtaisen säännöllisen viikkotyöajan sekä tilastointijakson keskimääräisten palkattujen lisä- ja ylityötuntien perusteella. Varallaolon tunteja ei ole sisällytetty kokonaistuntimäärään. Kokonaistyöaika kuvaa palkanmaksun perusteena olevaa työaikaa kuukaudessa.

Kokonaistyöaikaa ei voida palkkarakennetilastossa määrittää, mikäli henkilön säännöllistä viikkotyöaikaa ei tunneta.

Kokonaisansio perustuu kokonaistyöaikaan. Kts. Kokonaisansio.

Vrt. Säännöllinen viikkotyöaika.

Lue käsitteen koko määritelmä

Varhaiskasvatus, johon lapsen on sovittu osallistuvan yli 5 tuntia päivässä

Lue käsitteen koko määritelmä

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutilastoissa kokopäiväisen ja osa-aikaisen korkeakouluopiskelun tilastollinen määrittely perustuu suoritettujen opintopisteiden määrään. Tieto suoritetuista opintopisteistä pohjautuu Tilastokeskuksen keräämiin edellisen vuoden opintopistetietoihin. Opintopistetiedot on kerätty kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Lukuvuoden aikana 30 opintopistettä tai enemmän suorittaneet luokitellaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi ja alle 30 opintopistettä suorittaneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Kaikki poissaoleviksi ilmoittautuneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Ensimmäistä vuotta opiskelevilla opiskelijoilla ei ole vielä opintopistetietoa, joten nämä katsotaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi kyseisenä lukuvuonna. Jatko-opiskelijoiden (lisensiaatti-, tohtori-, erikoislääkäri-, erikoiseläinlääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat) opintopistetiedot eivät opintojen luonteesta johtuen kuvaa opintojen kokopäiväisyyttä. Laskennallista kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijoiden määrää muodostettaessa jatko-opiskelijat katsotaan kaikki osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Liikenne, jota harjoitetaan yhdessä maassa rekisteröidyllä moottoriajoneuvolla toisessa maassa sijaitsevan tavaran kuormauspaikan sekä kolmannessa maassa sijaitsevan tavaran purkupaikan välillä. Tällaiseen liikenteeseen voi liittyä kulku yhden tai useamman muun maan kautta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kolmipyörä (L5e) on moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on kolme symmetrisesti sijoitettua pyörää ja joka on varustettu moottorilla, jonka sylinteritilavuus on suurempi kuin 50 cm3, kun kyseessä on polttomoottori, tai jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 45 kilometriä tunnissa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työskentely tapahtuu kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri (aamu-, ilta- ja yövuoro). Voi olla keskeytyvää (esim. tuotanto keskeytyy työpaikalla viikonlopuksi) tai keskeytymätöntä. Nelivuoro-, viisivuoro- ja kuusivuorotyö ovat keskeytymättömän kolmivuorotyön muotoja ja kuuluvat siis tähän kohtaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kommandiittiyhtiössä on sekä vastuunalainen että äänetön yhtiömies. Molempia voi olla yksi tai useampia. Äänettömät yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista vain yhtiöön sijoittamansa pääoman määrällä. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön veloista koko omaisuudellaan. Yhtiösopimuksessa on mainittava äänettömien yhtiömiesten panosten suuruus ja se, miten äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus lasketaan. Kommandiittiyhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kommandiittiyhtiön nimestä tulee käydä ilmi yhtiömuoto joko lyhennelmänä tai lyhentämättömänä sanana.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konkurssin asettamisesta päättää tuomioistuin. Konkurssin hakijana voi olla velkoja tai velallinen itse. Velallisen itsensä hakemista konkursseista on tilastoissa usein erotettu omaksi luokakseen kuolinpesän osakkaan hakemat konkurssit.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konkurssin takia uhanalaisella työpaikalla tarkoitetaan työpaikkojen määrää niissä yrityksissä tai yhteisöissä, joita on kalenterivuoden aikana haettu konkurssiin.

Mikäli henkilökunnan määrä on tuntematon, oletetaan, että henkilökunnan määrä on yksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tätä oikeudellista muotoa käytetään, jos konkurssipesä pyytää, ja sille annetaan y-tunnus. Muutoin yrityksen oikeudellinen muoto ei muutu konkurssin yhteydessä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konkurssivelallisella tarkoitetaan tilastoissa yritystä, yhteisöä tai luonnollista henkilöä, jota on haettu konkurssiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konserni on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräämisvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär).

Vrt. yritysryhmä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konsernirekisterissä konsernin kansallisuus on perimmäisen omistajatahon (UBO) kotimaa. Jos konsernin perimmäinen omistajataho on kotimainen, konsernin kansallisuus on Suomi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konsernirekisteri kattaa suurimmat Suomessa toimivat konsernit. Konsernirekisteriin kirjataan konsernin vuositietoina liikevaihto, taseen loppusumma ja henkilöstön määrä. Lisäksi kirjataan tiedot konsernin rakenteesta: emo, tytär-, yhteis- ja osakkuusyritykset sekä näiden nimi, y-tunnus, emon omistus- ja äänivaltaosuus konserniyrityksessä, konsernisuhteen alku- ja loppupäivämäärät ja jäsenlaji. Rekisteriin kuuluvat myös kuntakonsernit. Vuodesta 2003 konsernirekisterissä ovat myös alakonsernit.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konsernirekisterin konsernisuhteella tarkoitetaan kotimaisen pääkonsernin ja konserniin kuuluvan yrityksen välistä suhdetta. Vrt. suora suhde.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Yhtiössä voidaan kerätä tulevia menoja varten etukäteen korjausvastiketta. Erityisvastikkeita voivat olla esim. kaapeli-TV-, satelliittiantenni- tai parvekelasitusvastikkeet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Korjausrakentamisella tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea sitä toimintaa, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään olemassaolevan rakennuksen tai sen osien kuntoa.

Tilastokeskuksen eri tilastoissa korjausrakentaminen jaetaan perusparantamiseen ja kunnostukseen. Kunnostuksesta käytetty termi vaihtelee eri tilastoissa. Esim. kulutustutkimuksessa käytetään tästä käsitettä ylläpitokorjaukset.

Kansantalouden tilinpidossa rakennuksen perusparantaminen luetaan kiinteän pääoman muodostukseen ja tarkoittaa rakennuksen perustavaa laatua olevaa parantamista. Rakennuksen arvo nousee perusparannuksen jälkeen uuden veroiseksi.

Kunnostus on vähäisempi toimenpide kuin perusparannus. Kunnostusta ovat talojen tai niiden osien säännöllinen korjaus- ja kunnossapito (joita kutsutaan mm. vuosikorjauksiksi).

Rakennusten laajennukset lasketaan uudisrakentamiseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Korjaustoimenpiteellä tarkoitetaan yksittäistä rakennetta, rakennusosaa tai järjestelmää muuttavaa tai kokonaan vaihtavaa toimenpidettä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Toisen asteen koulutuksen jälkeen korkeakoulussa annettava tai opistoissa annettu koulutus

Huomautus:
Korkea-asteen koulutukseen luetaan alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Korkean teknologian tuotteiksi luetaan tavarat, joiden tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään vähintään 4 % toimialan liikevaihdosta. Päätuoteryhmät ovat seuraavat:
- avaruus ja ilmailu
- tieto- ja toimistokoneet
- elektroniikka ja tietoliikennevälineet
- lääkeaineet
- tieteelliset instrumentit
- sähköiset koneet ja laitteet
- kemikaalit
- ei-sähköiset koneet
- aseet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Korotuskerroin tarkoittaa havaintoon liittyvää painokerrointa, jonka avulla kokonaismääriä perusjoukossa arvioidaan otoksen perusteella. Esim. työttömien lukumäärää kunakin kuukautena tai maahan saapuvien ulkomaisten matkailijoiden lukumäärää neljännesvuosittain arvioidaan otoksen perusteella, jonka kuhunkin alkioon liitetään korotuskerroin työttömien kokonaismäärän tai maahan saapuneiden ulkomaalaisten määrän arvioimiseksi. Otosta kutsutaan itsepainottuvaksi, jos kaikkien otosyksikköjen korotuskerroin on sama.

Lue käsitteen koko määritelmä

Korrelaatio on kahden muuttujan välisen tilastollisen riippuvuuden mitta. Tavallisesti sanalla viitataan Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimeen, joka on lineaarisen (suoraviivaisen) riippuvuuden mitta. Pearsonin korrelaatio lasketaan vähintään välimatka-asteikollisille muuttujille, kun taas Spearmanin tai Kendallin järjestyskorrelaatiokerroin lasketaan järjestysasteikollisille muuttujille.

Lue käsitteen koko määritelmä

Korrelaatiomatriisi on korrelaatiokertoimista matriisin muotoon järjestetty lukujoukko, jossa on kaikkien muuttujien korrelaatiot kaikkiin muihin muuttujiin. Korrelaatiot on järjestetty neliönmuotoiseksi k*k matriisiksi laskutoimituksia varten (k on muuttujien lukumäärä). Koska korrelaatio on symmetrinen mittaluku (a:n korrelaatio b:hen on sama kuin b:n korrelaatio a:han) matriisi sisältää samat kertoimet kahteen kertaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Korvauskulut koostuvat maksetuista korvauksista ja korvausvastuun muutoksista jälleenvakuuttajien osuuksilla vähennettynä. Korvauskuluissa on siis jaksotettu se osa maksettavista korvauksista, jotka kohdistuvat tilikauteen. Korvauskulut kirjataan täten suoriteperusteisesti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sisältää kaikki tilikauden jälkeen maksettavat korvaukset, jotka ovat tulleet maksettavaksi tilikautena tai edeltävinä tilikausina sattuneista vakuutustapahtumista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilikauden alun ja lopun korvausvastuun erotus. Korvausvastuun muutos näkyy tuloslaskelmassa ja sen ja maksettujen korvausten summana voidaan määrittää tilikaudelle kohdistuvat korvauskulut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi pyritään laskemaan toimipaikoilta kysyttävien määrätietojen pohjalta. Joissakin tapauksissa toimipaikka ei pysty ilmoittamaan tuotannon määrätietoja. Tällöin toimipaikalta kysytään joitain tuotantoa kuvaavia tietoja, ns. korvikemuuttujia, joiden katsotaan kuvaavaan tuotantoa. Korvikemuuttuja voi olla esim. työtunnit, käytetyt raaka-aineet tai tuotannon arvo.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kunta, joka on rekisteröity yrityksen kotikunnaksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotimaan matkustaja lähtee kotimaan kentältä ja laskeutuu kotimaan kentälle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotimaan liikevaihdolla tarkoitetaan verohallinnon maksuvalvonta-aineiston kotimaisen verollisen myynnin määrää. Verollisen myynnin määrä sisältää kotimaan myynnin lisäksi (rakennus)palvelujen oman käytön.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suomeen myytyjen tavaroiden ja palveluiden myynnin arvoindeksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suomessa yksityiseen ja luvanvaraiseen (ammattimaiseen) liikenteeseen rekisteröityjen ajoneuvojen liikennöinti kahden paikkakunnan välillä (lähtöpaikka ja määräpaikka), jotka molemmat sijaisevat Suomessa. Matkaan voi sisältyä transito toisen valtion alueella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Teollisuuden kotimaan uudet tilaukset kuvaa teollisuuteen kuuluvien yritysten kuukauden aikana kotimaasta saamien uusien tilauksien arvoa. Saatujen uusien tilauksien katsotaan kuvaavan tulevaa tuotantoa ja kotimaan liikevaihtoa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotimaanmatka on tarkastelun kohteena olevan maan asukkaan tekemä matka asuinmaansa rajojen sisällä, mutta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle. Matkan enimmäispituus on yksi vuosi (12 kuukautta).

Määritelmä on johdettu Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) 'kotimaanmatkailun' (domestic tourism) ja kotimaanmatkailijan (domestic visitor) määritelmistä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotimaanmatkailu (domestic tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat omassa asuinmaassaan, mutta tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ilmoittavassa maassa rekisteröity ajoneuvo, jossa on kyseisen maan rekisterikilvet tai joka on rekisteröity erikseen (raitiovaunut, johdinautot ym.).

Jos ajoneuvoja ei rekisteröidä jossakin maassa, kotimainen ajoneuvo on ajoneuvo, jonka omistaa tai on vuokrannut henkilö tai yhtiö, jonka verotuksellinen kotipaikka on kyseisessä
maassa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotimaisena elokuvana tilastoidaan täysin suomalaisena tuotantona tehdyt elokuvat sekä sellaiset kansainväliset yhteistuotannot, joissa päätuottaja on suomalainen. Kotimaisena elokuvana ei pidetä kansainvälistä yhteistuotantoa, jonka päätuottaja on ulkomaalainen ja vähemmistötuottaja on suomalainen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotimainen materiaalien kulutus (DMC, Domestic Material Consumption) huomioi kotimaisten suorien panosten, eli kotimaan luonnosta käyttöön otettujen materiaalien lisäksi ulkomailta raaka-aineina tai jalosteina tuodut ja sinne viedyt materiaalit. DMC on yksi YK:n kestävän kehityksen indikaattoreista.

DMC = DE + IMP – EXP

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotimainen raaka-aineiden kulutus (RMC, Domestic Raw Material Consumption) mittaa raaka-aineiden kotimaista loppukäyttöä sisältäen kotimaiset ja tuonnin raaka-aine-ekvivalentit. Se lasketaan lisäämällä kotimaisiin suoriin panoksiin tuotujen, ja vastaavasti vähentämällä vietyjen raaka-aineiden ja jalosteiden raaka-aine-ekvivalentit, eli ne panokset, jotka maassa on tarvittu tuodun tai viedyn materiaalimäärän tuottamiseen. Se on tarkempi kuvaus ympäristöön kohdistuvista rasitteista kuin kotimainen materiaalien kulutus ja myös mielekkäämpi indikaattori eri maiden väliseen vertailuun.

RMC = DE + IMPrme – EXPrme

Lue käsitteen koko määritelmä

Koko kansantalous määritellään kotimaisten talousyksiköiden avulla. Talousyksikön sanotaan olevan kotimainen jossain maassa silloin, kun sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus tuon maan alueella – so. kun se osallistuu pitemmän ajanjakson (yhden vuoden tai kauemmin) tämän alueen taloudelliseen toimintaan. Institutionaaliset sektorit ovat kotimaisten institutionaalisten talousyksiköiden ryhmiä.

Kotimaiset talousyksiköt suorittavat taloustoimia ulkomaisten talousyksiköiden kanssa (so. talousyksiköiden, joiden kotipaikka on muissa kansantalouksissa). Nämä taloustoimet ovat kansantalouden ulkomaisia taloustoimia ja ne ryhmitellään ulkomaiden tilille. Ulkomailla on kansantalouden tilinpitorakenteessa niin ollen samanlainen rooli kuin institutionaalisella sektorilla, vaikka ulkomaiset talousyksiköt luetaan mukaan vain, jos ne osallistuvat taloustoimiin kotimaisten institutionaalisten yksiköiden kanssa. Sen vuoksi sektoriluokituksen loppuun otetaan ulkomaita varten luokitusnimikkeitä koskeva erityiskohta.

Nimelliset kotimaan talousyksiköt, joita käsitellään järjestelmässä institutionaalisina yksiköinä, määritellään

a) ulkomaisten talousyksiköiden sellaisiksi osiksi, joiden taloudellisen mielenkiinnon keskus (so. osallistuvat useimmissa tapauksissa taloustoimiin vähintään yhden vuoden ajan tai harjoittavat rakennustoimintaa alle vuoden, jos tuotos sisältää kiinteän pääoman bruttomuodostusta) on maan talousalueella

b) ulkomaiden talousyksiköiksi maan talousalueella sijaitsevan maan tai rakennusten omistajina, mutta ainoastaan maahan tai rakennuksiin vaikuttavien taloustoimien osalta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotimaisia piilovirtoja (Domestic Hidden Flows / Unused Domestic Extraction) ovat kotimaisten luonnonvarojen oton tai rakentamisen yhteydessä tehdyt luonnonainesten siirrot ja muunnot. Niihin kuuluvat muun muassa metsään jäävät hakkuutähteet sekä malmikaivosten hyödyntämätön sivukivi. Piilovirrat lasketaan mukaan luonnonvarojen kokonaiskäyttöön.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotimaiset suorat panokset ovat kotimaan luonnosta otettuja materiaaleja talouden jatkoprosessointiin. Näitä ovat esimerkiksi raaka-aineena käytetty puu ja mineraalit, rakentamisessa käytetty maa-aines sekä eläinten ja ihmisten ravintona käytetyt kasvit ja luonnoneläimet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotimaiset suorat panokset (DE, Domestic Extraction) ovat kotimaan luonnosta käyttöön otettuja materiaaleja talouden jatkoprosessointiin. Ne voidaan jaotella biomassaan, metallimalmeihin, ei-metallisiin mineraaleihin sekä fossiilisiin energiamateriaaleihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille. Se sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita. Kotimaisten tavaroiden hintana on veroton tehtaanhinta. Tuontitavaroiden hintana on tuonnin cif-hinta + tullit. Indeksi kattaa toimialoihin A-F luokitellut hyödykkeet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ympäristötilinpidon toimialoittaiset tilastot noudattavat kotipaikkaperiaatetta,
jolloin tilastoihin sisältyy myös kotimaisten talousyksiköiden toiminta ulkomaille, kuten
maa-, vesi- ja ilmaliikenne ja suomalaisisten kalastusalusten toiminta ulkomailla.
Vastaavasti ulkomaisten talousyksiköiden toiminta, kuten maa-, vesi- ja ilmaliikenne
Suomen alueella eivät sisälly tilastoihin.

Tämä kotipaikkaperiaate -lähestymistapa on erilainen kuin mm. energiatilastojen ja
kasvihuonekaasuinventaarin noudattama alueperiaate, jossa tilastoon sisältyy ainoastaan kaikki Suomen alueella tapahtuvan toiminta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotisivuilla tarkoitetaan tässä yrityksen täysin omia Internet-kotisivuja tai omaa osiota yritysryhmän kotisivuilla. Kotisivuilla ei tarkoiteta esim. yrityksen yhteystietojen julkaisua erilaisilla yritys- tai osoitelistoilla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuluttajabarometrissä kysytään kotitalouksien lainanottoaikeita ja syitä. Mittari on kotitalouskohtainen ja mittayksikkö "prosenttia kotitalouksista".

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuluttajabarometrissä kysytään kotitalouksien rahankäyttöaikeita eräisiin kohteisiin. Mittari on kotitalouskohtainen ja mittayksikkö "prosenttia kotitalouksista".

Rahankäyttökohteet ovat
- omistusasunnon hankkiminen tai vaihtaminen seuraavien 12 kk aikana
- uuden tai käytetyn henkilöautohankkiminen seuraavien 12 kk aikana
- vapaa-ajan asunto, asuntoremontti, sisustaminen, kodinkoneet, viihde-elektroniikka, harrastusvälineet, muut kulkuvälineet kuin auto, kotimaan lomamatka, ulkomaan lomamatka seuraavien 6 kuukauden aikana.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuluttajabarometrissä kysytään kotitalouksien säästämisaikeita ja syitä sekä säästöön jääneiden varojen sijoituskohteita. Mittari on kotitalouskohtainen ja mittayksikkö "prosenttia kotitalouksista".

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalouden käsitettä käytetään ainoastaan haastattelututkimuksissa.

Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat).

Vastaava rekisteripohjainen tieto on asuntokunta. Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. Asuntokunta käsitettä käytetään rekisteripohjaisissa tilastoissa kotitalouden käsitteen sijasta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotitalouksista peräisin oleva kulutusjäte. Kotitalouksien jätteeksi ei lueta kodin tai sen piirin ulkopuolella syntyneitä, vaikkakin kotitalouden tuottamia jätteitä, kuten autojen öljynvaihdossa huoltamolle jääneet jäteöljyt.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotitalouslaitteiden energiankulutus sisältää sähkölaitteisiin, valaistukseen ja ruoan valmistukseen käytetyn energian.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotitaloustyötä tekeviksi luetaan työvoiman ulkopuolella olevat omaa kotitalouttaan hoitavat henkilöt. Kotitaloustyöllä tarkoitetaan omassa kodissa ilman palkkaa tehtävää työtä esim. lasten hoito, ruoan valmistus tai siivous.

Lue käsitteen koko määritelmä

Koulujärjestelmäkoulutukseksi luetaan pääsääntöisesti
- nuorille suunniteltu koulutus lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa
- kansanopistojen, musiikkioppilaitosten ja urheiluopistojen tutkintoon johtavat ammatillisen kelpoisuuden tuottavat koulutukset
- yliopistojen (korkeakoulujen) jatkokoulutus (tutkijakoulutus).

Lue käsitteen koko määritelmä

Koululaitoksen käyttömenoihin sisältyvät oppilaitosten käyttömenojen (ks. erillinen määritelmä) lisäksi myös esiopetuksen, oppisopimuskoulutuksen, muun koulutuksen, koulutuksen hallinnon ja opintotuen käyttömenot.

Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta kirjanpidon mukaiset valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot, sekä sellaiset investointimenot perustamishankkeista, joiden kokonaiskustannukset alittavat valtioneuvoston perustamishankkeille vahvistaman vähimmäismäärän. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Pienet hankkeet sisältyvät käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla.

Esiopetuksen menoiksi on laskettu elokuusta 2000 alkaen päiväkotien ja peruskoulujen yhteydessä tapahtuva 6-vuotiaiden lasten maksuton esiopetus. Koulukuljetusten kustannukset eivät sisälly esiopetuksen menoihin. Sairaala- ja vammaisopetuksen menot sisältyvät lukuihin.

Oppisopimuskoulutuksen menot sisältävät oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menot mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman oppisopimuskoulutuksen menot.

Muu koulutus sisältää kansanopistojen ja kansalaisopistojen menot sekä musiikkioppilaitosten ja liikunnan koulutuskeskusten muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten tutkintoon johtavan koulutuksen menot sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen lukuihin. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja opintokeskusten menot eivät sisälly muu koulutus -ryhmän lukuihin.

Hallintomenot sisältävät opetusministeriön, Opetushallituksen sekä kuntien ja kuntayhtymien opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon toimintamenot. Oppilaitosten omat hallintomenot on luettu niiden käyttömenoihin.

Opintotuki sisältää opintorahan, asumislisän, aikuisopintorahan, korkotuen ja -avustuksen, takausvastuusuoritukset, ateriatuen ja koulumatkatuen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Koululaitokseen kuuluvaksi oppilaitokseksi luetaan pääsääntöisesti ne oppilaitokset, joiden toimintaa säätelee jokin opetustoimintaa koskeva säädös tai joiden toiminta on rinnastettavissa säädösperusteisten oppilaitosten toimintaan.

Koululaitoksen oppilaitosten perusjako on:
- Yleissivistävät oppilaitokset
- Ammatilliset oppilaitokset
- Korkeakoulut
- Muut koululaitoksen oppilaitokset.

Määrittely perustuu Tilastokeskuksen oppilaitosluokitukseen - Oppilaitosluokitus ja -luettelo 1995. Helsinki: Tilastokeskus, 1996. (Koulutus, 1996, 3)

Lue käsitteen koko määritelmä

Keskeyttämistilastossa koulupudokkailla tarkoitetaan peruskoulun oppilaita, jotka keskeyttävät koulunkäynnin ennen oppivelvollisuuden suorittamista (oppivelvollisuutensa kokonaan laiminlyöneet) tai eivät oppivelvollisuutensa aikana suorita peruskoulun koko oppimäärää (ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet).

Oppivelvollisuutensa kokonaan laiminlyöneiksi katsotaan sellaiset oppivelvollisuusikäiset, jotka eivät lukuvuoden aikana ja lukuvuodesta 2010/2011 lähtien kevätlukukauden aikana ole lainkaan osallistuneet peruskouluopetukseen. Oppivelvollisuutensa laiminlyöneitä voi olla kaikilla luokka-asteilla.

Ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet ovat oppivelvollisuusiän ohittaneita, jotka eivät ole oppivelvollisuutensa aikana suorittaneet peruskoulun koko oppimäärää.

Lue käsitteen koko määritelmä

Toisen asteen yhteishakuun kuuluvaan koulutukseen hakeneet: lukio- tai ammatillisen koulutuksen yhteishaussa kalenterivuonna tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeneet.

Korkeakoulutukseen hakeneet: kalenterivuonna ammattikorkeakoulukoulutukseen tai yliopistokoulutukseen hakeneet.

Tilastossa hakijat lasketaan siten, että mukaan otetaan henkilöltä yksi haku ensisijaisuuden, koulutusasteen ja -alan tai jonkun muun tiedon (esim. oppilaitoksen) mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Oppija, joka on koulutukseen tai opetukseen päästäkseen jättänyt hakemuksen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa koulutukseen osallistujilla tarkoitetaan kalenterivuonna käynnissä olleisiin aikuiskoulutuksiin osallistuneita. Oppilaitoksessa sama henkilö on voinut osallistua (vuoden aikana) useampaan eri koulutukseen, joten osallistujien määrä ei vastaa koulutukseen osallistuneiden henkilöiden määrää.

Lue käsitteen koko määritelmä

Aikuiskoulutustutkimuksessa on selvitetty osallistumista kaikkeen järjestettyyn koulutukseen eikä osallistumista pelkästään aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen. Koko elämän kuluessa tapahtuneeseen koulutukseen osallistumista koskien kysyttiin mm., mikä oli vastaajan korkein suorittama tutkinto ja missä määrin hän oli osallistunut työhön tai ammattiin liittyvään ja ulkomailla tapahtuneeseen koulutukseen. Aikuiskoulutukseen osallistumista selvitettiin tarkemmin vastaamista edeltävän 12 kuukauden viiteajanjaksolta.

Myös kesken jätetty opiskelu laskettiin mukaan. Koulutukseksi katsottiin toiminta, joka oli erikseen organisoitu ja järjestetty ja jonka tavoitteena oli saada aikaan oppimista. Lisäksi koulutukseksi luettavalla toiminnalla tuli olla ennalta laadittu opetussuunnitelma tai opetusohjelma ja koulutuksen tuottajan tai organisoijan tuli vastata järjestelyistä. Informaatio-, mainos- ja myyntitilaisuuksia tai kokouksia ei katsottu koulutukseksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa ja ammatillisen koulutuksen tilastossa koulutuksen järjestäjällä (ylläpitäjällä) tarkoitetaan tahoa, jonka tehtävänä on järjestää koulutusta. Koulutustehtävä määritellään laissa (perusopetus) tai opetusministeriön tai vastaavan viranomaisen antamassa koulutuksen järjestämis- tai ylläpitämisluvassa. Koulutuksen järjestäjät ovat yleensä kuntia, kuntayhtymiä, yksityisiä yhteisöjä ja säätiöitä. Tilastokeskus on antanut kullekin koulutuksen järjestäjälle oman yksilöivän järjestäjätunnuksen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Keskeyttämistilastossa keskeyttämisellä tarkoitetaan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä.

Keskeyttämistiedot on saatu seuraamalla syyskuussa XXXX opiskelleiden tilannetta syyskuussa XXXX+1. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei suorittanut tutkintoa tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Koulutuksen kokonaiskustannukset muodostuvat laskemalla yhteen kustannuserät 1-6 ja vähentämällä siitä kustannuserä 7 Saadut tuet.

Kustannuserät:
1. koulutusajan palkat
2. palkkiot ja maksut yrityksen ulkopuolisille koulutusjärjestäjille (mukaan lukien kurssimaksut ja palkkiot)
3. koulutukseen osallistuneiden matka- ja kulukorvaukset (mukana lukien majoitus- ja ateriakulut, päivärahat)
4. palkkiot ja maksut yrityksen sisäiselle koulutushenkilöstölle (mukaan lukien palkkakulut)
5. henkilöstökoulutukseen liittyvien omien koulutustilojen ja koulutuskeskuksen sekä opetusvälineiden ja -materiaalien kustannukset
6. maksut koulutusrahastoihin, esim. maksut Työllisyysrahastolle, työnantajaliiton jäsenyys, johon liittyy koulutuspalveluja
7. saadut tuet, esim. verokannusteet (muun muassa koulutusvähennys), kansallisten, alueellisten ja toimialakohtaisten rahastojen tukia, EU tai valtion tukea.

Lue käsitteen koko määritelmä

Koulutuksen käyttömenoihin sisältyvät oppilaitosten käyttömenojen (ks. erillinen määritelmä) lisäksi myös esiopetuksen, oppisopimuskoulutuksen, muun koulutuksen ja opintotuen käyttömenot.

Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot ennen vuotta 2015 eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista ennen vuotta 2015 on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla.

Esiopetuksen menoiksi on laskettu elokuusta 2000 alkaen päiväkotien ja peruskoulujen yhteydessä tapahtuva 6-vuotiaiden lasten maksuton esiopetus. Sairaala- ja vammaisopetuksen menot sisältyvät lukuihin. Koulukuljetusten kustannukset sisältyvät esiopetuksen menoihin elokuusta 2004 alkaen. Kuntien ja kuntayhtymien menoissa esiopetuksen menot eivät sisällä palautusjärjestelmän arvonlisäveroa lukuun ottamatta pieniä hankkeita.

Oppisopimuskoulutuksen menot sisältävät oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menot mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman oppisopimuskoulutuksen menot.

Muu koulutus sisältää kansanopistojen ja kansalaisopistojen menot sekä musiikkioppilaitosten ja liikunnan koulutuskeskusten muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten tutkintoon johtavan koulutuksen menot sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen lukuihin. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja opintokeskusten menot eivät sisälly muu koulutus -ryhmän lukuihin.

Koulutuksen hallinnon menot sisältyivät koulutuksen käyttömenoihin vuoden 2014 tietoihin asti, mutta vuoden 2015 tietojen julkistuksesta alkaen koulutuksen käyttömenot eivät sisällä koulutuksen hallinnon menoja vuosi- tai aikasarjatiedoissa. Hallintomenot sisälsivät opetusministeriön, Opetushallituksen sekä kuntien ja kuntayhtymien opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon toimintamenot. Oppilaitosten omat hallintomenot on luettu niiden käyttömenoihin.

Opintotuki sisältää opintorahan, asumislisän, aikuisopintorahan, korkotuen ja -avustuksen, takausvastuusuoritukset, ateriatuen ja koulumatkatuen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.

Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.

Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).

Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Koulutuksen kustannukset koostuvat seuraavista kustannuseristä:

a) palkkiot ja maksut yrityksen ulkopuolisille koulutusjärjestäjille (mukaan lukien kurssimaksut ja palkkiot)
b) koulutukseen osallistuneiden matka- ja kulukorvaukset (mukana lukien majoitus- ja ateriakulut, päivärahat)
c) palkkiot ja maksut yrityksen sisäiselle koulutushenkilöstölle (mukaan lukien palkkakulut)
d) henkilöstökoulutukseen liittyvien omien koulutustilojen ja koulutuskeskuksen sekä opetusvälineiden ja -materiaalien kustannukset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. Opiskelija ei ole työsuhteessa, jonka takia hänelle ei makseta palkkaa eikä muuta vastiketta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Väestön koulutusrakenne -tilastossa väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Koulutustasomittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia.

Vuoden 1997 loppuun asti väestön koulutustaso laskettiin 15 vuotta täyttäneen väestön suorittamien tutkintojen koulutusasteista. Koulutustasoluku voi vaihdella 150 ja 800 välillä. Mitä suurempi mittainluku oli, sitä korkeampi oli koulutustaso. Ryhmässä, jonka koulutustaso oli 150, kaikki olivat suorittaneet ainoastan kansa-, keski- tai peruskoulun. Kun taas ryhmässä, jonka koulutustaso oli 800, kaikki olivat suorittaneet lisensiaatti- tai tohtorintasoisen tutkinnon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kovarianssilla tarkoitetaan kahden tai useamman muuttujan yhteisvaihtelua.

Käsitettä käytetään mm. tilastollisen riippumattomuuden määrittelyssä: jos kaksi satunnaismuuttujaa on toisistaan riippumattomia, silloin niiden yhteisvaihtelu on nolla.


Lue käsitteen koko määritelmä

Kauppalaivastoon kuuluvat ro-ro-lastialukset, irtolastialukset, konttialukset ja muut kuivalastialukset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuljetus sisältää meri-, ilma-, rautatie-, tie- ja sisävesiliikenteen matkustaja- ja rahtikuljetuksen sekä niitä palvelevan toiminnan. Lisäksi kuljetus sisältää posti- ja kuriiripalvelut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuljetussuorite (tonnikilometri) kuvaa kuljetustyön määrää, joka saadaan kuljetetun tavaramäärän (tonnia) ja kuljetusmatkan pituuden (kilometriä) tulona.

Lue käsitteen koko määritelmä

Muu kulta kuin monetaarinen kulta luokitellaan ei-monetaariseksi kullaksi. Monetaarinen kulta on rahaviranomaisten omistuksessa ja on valuuttavarannon osa. Ei-monetaarinen kulta voi olla sijoituskultaa (kolikkoina tai harkkoina, joiden puhtaus on vähintään 995/1 000; sijoituskultaan sisältyy myös nimetyillä kultatileillä oleva kulta), kultajauhetta tai kultaa muokkaamattomassa muodossa tai puolivalmisteena.

Lue käsitteen koko määritelmä

Erä käsittää työntekijän kouluttamisen ja siihen liittyvät maksut sekä erilaiset kulttuuri- ja virkistyspalvelut (esim. kirjasto-, museo-, arkisto- ja muut kulttuuri- ja urheilupalvelut). Erä sisältää myös terveyspalvelut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskuksen koulutustilastoissa kulttuurialan tutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitos on oppilaitos, joka antaa koulutusta jollakin tai joillakin seuraavista aloista: käsi- ja taideteollisuus, viestintä- ja informaatiotieteet, kirjallisuus, teatteri ja tanssi, musiikki, kuvataide, kulttuurin ja taiteiden tutkimus sekä jotkin muut tarkemmin määrittelemättömät kulttuurin alat. Kulttuurialan tutkintoon johtavaa koulutusta on sekä ammatillisella, ammattikorkeakoulu- että yliopistotasolla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokannasta kulttuuritilastoissa mukana oleviin ns. kulttuurirakennuksiin on luettu teatteri-, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot, elokuvateatterit, kirjastot ja arkistot, museot ja taidegalleriat sekä näyttelyhallit. Rakennus- ja asuntokannassa rakennukset on luokiteltu rakennusten pääasiallisen käyttötavan mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa tilastoitaviin kulttuuritapahtumiin kuuluvat Finland Festivalsin jäsentapahtumat sekä sellaiset kulttuuritapahtumat, jotka ovat saaneet opetus- ja kulttuuriministeriön tukea.

Lue käsitteen koko määritelmä

Käynyt vähintään kerran vuodessa jossakin seuraavista kulttuuritilaisuuksista: teatteri, konsertti, ooppera, tanssiesitys, elokuva, kulttuuritapahtuma.

Lue käsitteen koko määritelmä

Käynyt vähintään kerran vuodessa jossakin seuraavista: teatteri, konsertti, ooppera, tanssiesitys, elokuva, kulttuuritapahtuma, taidenäyttely, museo.

Kulttuuriyleisöön kuuluvat kulttuuritilaisuusyleisön lisäksi myös ne henkilöt, jotka ovat vierailleet taidenäyttelyissä tai museoissa.

Vrt. kulttuuritilaisuusyleisö.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kulumisaste kertoo, kuinka suuri osuus pääomakannasta kuluu loppuun vuoden aikana. Tuottavuustutkimuksissa kulumisasteet ovat toimiala- ja pääomatavaratyyppikohtaisia. Kiinteän pääoman kuluminen kuvaa tarkasteluajanjakson aikana loppuun käytettyä kiinteiden varojen määrää. Kuluminen on seurausta normaalista kulumisesta sekä ennakoitavasta vanhenemisesta ja siihen sisältyvät myös sellaisista satunnaisista vahingoista aiheutuneet kiinteän pääoman menetykset, joiden varalle voidaan ottaa vakuutus.

Kiinteän pääoman kuluminen poikkeaa liiketaloudellisista poistoista. Se tarkoittaa kiinteän pääoman käyttöä tuotannossa tarkastelujakson aikana. Se tulisi arvioida kiinteän pääomakannan ja eri pääomatavaroiden todennäköisen keskimääräisen taloudellisen iän perusteella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Neljänneksen aikana myönnettyihin uusiin luottoihin kohdistuneet kulut

Kaikki neljänneksen aikana myönnettyihin luottoihin kohdistuneet kulut. Tällaisia asiakkaalle aiheutuneita kustannuksia ovat mm. kertaluonteinen käsittelykulu, osamaksulisä, eräpäivän siirrosta aiheutuneet kulut sekä luoton nostosta aiheutuneet tekstiviestikulut. Kyseiseen erään eivät kuulu luottojen perinnästä aiheutuneet kulut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuluttajan tavarasta tai palvelusta maksama todellinen hinta (veroineen, vähittäiskaupassa).

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuluttajahintaindeksin aineistosta laadittava kuukasittainen tuloste, joka sisältää eräiden päivittäistavaroiden ja muiden yksinkertaisten hyödykkeiden keskihintoja suuralueittain.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuluttajien luottamus -tilastossa selvitetään kuluttajan lainanottoaikomusta 12 kuukauden sisällä. Mittayksikkö on ’prosenttia kuluttajista’.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuluttajien luottamusindikaattoriin tiivistyvät kuluttajien näkemykset ja odotukset talouskehityksestä. Luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Osatekijät ovat: oma talous nyt, oma talous vuoden kuluttua, Suomen talous vuoden kuluttua ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin vuoden sisällä. Luottamusindikaattori voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä. Mitä korkeampi lukema on, sitä valoisampi on näkemys taloudesta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuluttajien luottamus -tilastossa selvitetään kuluttajan henkilökohtaisia näkemyksiä ja odotuksia taloudesta. Mittayksikkö on ’prosenttia kuluttajista’:

-kuluttajan oma talous nyt ja 12 kuukauden kuluttua
-Suomen talous nyt ja 12 kuukauden kuluttua
-yleinen työttömyys 12 kuukauden kuluttua
-työttömyyden uhka omalla kohdalla nyt
-kuluttajahintojen muutos nyt ja 12 kuukauden kuluttua
-ajankohdan otollisuus säästämiseen, lainanottoon ja kestotavaroiden ostamiseen nyt
-kuluttajan rahatilanne nyt
-kuluttajan säästämismahdollisuudet 12 kuukauden sisällä
-kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin 12 kuukauden sisällä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuluttajien luottamus -tilastossa selvitetään kuluttajan rahankäyttöaikeita kohteittain. Mittayksikkö on ’prosenttia kuluttajista’:

-uuden tai käytetyn henkilöauton osto 12 kuukauden sisällä
-asunnon osto tai talon rakentaminen 12 kuukauden sisällä
-asunnon peruskorjaus seuraavan 12 kuukauden sisällä
-hankinnat seuraavan 6 kuukauden aikana: vapaa-ajan asunto, kodin sisustus, kodinkoneet, viihde-elektroniikka, harrastus- ja urheiluvälineet, muut kulkuvälineet kuin auto, kotimaan lomamatka, ulkomaan lomamatka.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotitalouksille myönnetyt lainat, jotka on myönnetty henkilökohtaiseen käyttöön tulevien kulutustavaroiden ja palveluiden hankkimiseksi.
Erä sisältää kaikki tili- ja luottokorttiluotot (myös luotolliset sekkitilit), matkoja varten myönnetyt luotot (muut kuin opinto- tai työmatkat) sekä muut luotot, jotka on myönnetty kotitalouksille kulutukseen (esim. autoon, kodinkoneisiin jne).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Eri väestöryhmien kotitalouskohtaisiin kulutuskeskiarvoihin vaikuttaa oleellisesti kotitalouden keskimääräinen henkilöluku. Lapsiperheiden menot kotitaloutta kohti ovat suuremmat kuin pientalouksissa (esim. yhden hengen taloudet ja vanhustaloudet).

Lue käsitteen koko määritelmä

Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kulutusyksiköiden laskutapoja on useita erilaisia. Tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa
- kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
- muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5
- lapset saavat painon 0,3 (0–13-vuotiaat).

Valitulla kulutusyksikköasteikolla on merkittävä vaikutus tulotasoihin ja eri väestöryhmien sijoittumiseen tulojakaumassa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuntokunnan muodostaman kulutusyksikön suuruus ilmoitetaan asuntokunnan jäsenten painoarvojen summana. Kansainvälisten suositusten mukaisesti asuntokunnan kunkin jäsenen arvo kulutusyksikkönä määräytyy seuraavasti:
- ensimmäinen aikuinen (18 v. täyttänyt) = 1,0
- jokainen seuraava 18 vuotta täyttänyt = 0,7
- jokainen alle 18-vuotias = 0,5.

Mikäli asuntokunnassa on vain alle 18-vuotiaita, näistä ensimmäisen painoarvo on 1,0 ja seuraavien 0,5.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kuntalaiset valitsevat yleisillä vaaleilla kunnanvaltuuston, joka tekee sitovat päätökset sekä asettaa valmistelusta, täytäntöönpanosta ja muusta hallinnosta vastaavat elimet (kunnanhallitus ja lautakunnat).

Vaalit toimitetaan eli valtuusto valitaan joka neljäs vuosi. Kunnanvaltuustojen koko vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan (valtuutettujen lukumäärä 17-85).

Lue käsitteen koko määritelmä

Kunnallisveroa maksetaan kunnallisverotuksessa verotettavan tulon perusteella kunnan veroäyrin hinnan (kuntien tuloveroprosentin) ja kirkollisveroa seurakunnan alueella määrätyn kirkollisveroäyrin hinnan mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yksi kuntien liiketoiminnan organisointimuoto. Kunnan liikelaitos -mallin mukainen liikelaitos on kirjanpidollisesti eriytetty yksikkö, jolle kunnan tai kuntayhtymän valtuusto on antanut kunnan muita toimintayksiköitä itsenäisemmän aseman kunnan talousarviossa ja joka laatii kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti erillisen tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen.

Kunnan liikelaitos on osa kunnan hallintoa ja taloutta, ei erillinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen.

Vain osa kuntien liikelaitoksista noudattaa kunnan liikelaitos -mallia. Muu kuntien liiketoiminta (myös ns. muuna taseyksikkönä käsitelty liikelaitos ja ns. laskennallisesti eriytetty liiketoiminta) käsitellään kuntien ja kuntayhtymien taloustilastoissa samaan tapaan kuin kunnan muukin toiminta. Osakeyhtiömuotoisen tms. liiketoiminnan menot ja tulot eivät sisälly kuntien taloustilastoihin, vaikka kunta omistaisi liikelaitoksen koko osakekannan.

Kunnan talousarvion tuloslaskelmaosaan otetaan kunnan ja kunnan liikelaitoksen väliset suoritukset (sisäiset korot ja liikelaitoksen peruspääoman tuotto), mutta ei liikelaitoksen "omia" tuotto- ja kuluarvioita. Kunnan liikelaitosta ei siis yhdistetä kunnan talousarvioon "rivi riviltä". Suomen Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaan kunnan tulee kuitenkin laatia myös sellainen talousarvion tuloslaskelmaosa, johon on yhdistetty rivi riviltä liikelaitoksen tuloslaskelma-arviot ja eliminoitu sisäisten lainojen korot ja peruspääoman tuotto. Tätä tuloslaskelma-arviota kunnat voivat käyttää mm. talousarviosta tiedottaessaan.

Kunnan liikelaitoksen erillistilinpäätös yhdistetään kunnan/kuntayhtymän muun tilinpäätöksen kanssa kokonaistilinpäätökseksi "rivi riviltä".

Koska kunnan liikelaitos käsitellään talousarviossa eri tavalla kuin tilinpäätöksessä, eivät talousarvion ja tilinpäätöksen luvut välttämättä ole keskenään vertailukelpoisia.

Tilastokeskus kerää tilinpäätösarvio- ja talousarviotilastoa varten erillistiedot kunnan

liikelaitosten tilinpäätösarvioista ja talousarvioista. Tämä mahdollistaa sen, että kuntien

ja niiden liikelaitosten talousarviot ja tilinpäätösarviot voidaan yhdistää koko kunnan talous-/tilinpäätösarvioksi, jonka luvut ovat vertailukelpoisia tilinpäätöksen lukujen kanssa. Tilastokeskuksen talousarviojulkaisuissa kuntien ja kuntayhtymien talousarviot julkaistaan yhdistämättä niihin kunnan liikelaitos -mallia noudattavien liikelaitosten talousarvioita. Tilaston kotisivulla julkaistaan myös yhdistetyt, ts. tilinpäätösten kanssa vertailukelpoiset, talousarviotiedot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Käyttökustannukset = toimintakulut yhteensä + poistot ja arvonalentumiset + vyörytyskulut

Lue käsitteen koko määritelmä

Käyttötuotot = toimintatuotot yhteensä + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + vyörytystuotot

Lue käsitteen koko määritelmä

Nettokäyttökustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot

Lue käsitteen koko määritelmä

Kunnallisvaaleissa ehdokkaiksi asetettujen joukosta vaalitulosten laskennan perusteella kotikuntaansa kunnanvaltuutetuksi valituksi tullut ehdokas.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskus saa tiedot niistä kotipaikan muutoksista, joissa vakinainen asuinpaikka muuttuu. Tilastokeskus luokittelee asuinpaikan muutokset kunnassa muutoiksi ja kuntien välisiksi muutoiksi. Kunnassamuutto käsittää huoneistosta toiseen tapahtuvat muutot saman kunnan sisällä. Siitä erotetaan omaksi ryhmäksi kiinteistöjen välinen kunnassamuutto. Vuoden 1986 ja sitä aikaisempien vuosien tilastoissa kunnassamuutossa olivat mukana vain kiinteistöjen väliset muutot samassa kunnassa.

Käsite kunnassamuutto piti sisällään vuoteen 1993 asti yksityisasunnosta toiseen muutot kunnan sisällä. Vuoden 1994 aineisto sisältää myös ne kunnassamuutot, jotka tapahtuvat laitosasunnosta yksityisasuntoon tai päinvastoin. Kunnassamuutoiksi on luettu kuuluvaksi vuodesta 1994 lähtien myös muutot tilanteesta "ei vakinaista asuntoa" yksityisasuntoon tai päinvastoin. Käsitemuutos on lisännyt kunnassamuuttojen määrää noin 6 prosentilla.

Vuoden 1993 aineistoa tuotettaessa tilastoperiodia myös muutettiin ajanjaksoksi 1.1.-31.12. ajanjaksosta 2.1.-1.1. VTJ:n (Väestötietojärjestelmän) vastaavan muutoksen vuoksi. Siirtymävuonna tilastoperiodi jäi päivää vaille vuoden pituiseksi (vaikutus 11 000 kunnassamuuttoa ja 4500 kuntien välistä muuttoa).

Kotikuntalain voimaantulo on lisännyt kunnassa- ja kuntien välisten muuttojen määrää jonkin verran vuonna 1994 ja sen jälkeen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan (emoyhteisö) sekä yhden tai useamman oikeudellisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kunnan liikkeelle laskema jälkimarkkinakelpoinen velkakirja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskuksen aluetaloustilastojen kuntien taloustilastoissa kuntien kulttuuritoimen nettokustannuksiin luetaan seuraavien kunnan järjestämien toimintamuotojen kustannukset: yleiset kirjastot, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta, taiteen perusopetus ilman kunnan kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta sekä muu kulttuuritoimi (mm. kongressi- ja kulttuurikeskukset sekä kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tuki ja tarjonta). Nettokustannukset saadaan vähentämällä kokonaiskustannuksista tuotot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt, jotka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään. Yhdellä henkilöllä voi olla tilastossa monta muuttoa vuoden aikana. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa, opiskelijan niin halutessa, vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (1994/201).

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt, jotka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään. Yhdellä henkilöllä voi olla tilastossa monta muuttoa vuoden aikana. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa, opiskelijan niin halutessa, vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (1994/201).

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuntoutus on tässä määritelty varsin laajasti; siihen lasketaan kuuluvaksi myös työpaikoilla järjestettävä ns. tyky-toiminta eli työkykyä ylläpitävä tai työhyvinvointia lisäävä toiminta. Olennaista on se, kokeeko henkilö toiminnan kuntoutukseksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Onnettomuudet, joihin osallinen henkilö on kuollut onnettomuuden seurauksena 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta, poislukien sairaskohtauksiin kuolleet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuolemansyyn selvittämisen peruste on kuolintodistuksen tieto. Kuolemansyyn selvittäminen perustuu lakiin kuolemansyyn selvittämisestä (1973/459).

Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus:
Jos kuolema on tapahtunut sellaisissa olosuhteissa, että siitä on kuolemansyyn selvittämiseksi suoritettava poliisitutkinta, tehdään useimmiten oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehdään poliisin määräyksestä.

Poliisitutkinta suoritetaan seuraavissa tilanteissa:
- kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa tai
- kun kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tahi on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä tai
- kun kuolema muuten on tapahtunut yllättävästi.

Lääketieteellinen ruumiinavaus:
Lääketieteellinen ruumiinavaus voidaan suorittaa
- kun kuolemansyy ei elämänaikaisten tietojen ja kuolintapahtumaan liittyvien tietojen perusteella selviä ja kuollut henkilö on viimeisen sairautensa aikana ollut lääkärin hoidossa ja jos ruumiinavaus on yleisen terveyden ja sairaanhoidon kannalta tarpeellinen
- vainajan lähimmän omaisen tai muuten läheisen henkilön sitä pyytäessä.

Lääketieteellinen ruumiinavaus tehdään siis lääkärin tai omaisen pyynnöstä.

Muu kuolemansyyn selvittämisperuste:
Yleisin muu kuolemansyyn selvittämisen peruste on vainajalle suoritettu kliininen tutkimus ja viimeisestä sairaudesta ja hoidosta saadut tiedot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuolemanvaaralla jossakin iässä x tarkoitetaan x-vuotiaaksi eläneen henkilön todennäköisyyttä kuolla ikävuoden x aikana.


Lue käsitteen koko määritelmä

Kuolinpesä on vainajan omaisuus varoineen ja velkoineen ennen perinnönjakoa. Samaan oikeudelliseen muotoon kuuluu perikunta, joka tarkoittaa kuolinpesän osakkaita.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuolleenasyntyneiden osuudella tarkoitetaan kuolleena syntyneiden lasten määrää 1 000 elävänä ja kuolleena syntynyttä kohden.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuolleisiin tilastoidaan henkilöt, jotka ovat kuolinpäivänään vakinaisesti asuneet Suomessa. Tieto kuolemasta saadaan Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä. Kuolleiden lukumäärä saattaa poiketa jonkin verran toisistaan eri tilastoissa. Ero johtuu tilastojen erilaisista laadinta-ajankohdista. Suomen virallinen kuolleiden lukumäärä saadaan väestötilaston kuolleista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yksinomaan tai pääasiassa tavarankuljetukseen tarkoitettu nivelöimätön moottoriajoneuvo, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tavaroiden kuljetukseen ajoneuvossa enintään käytettävissä oleva lattiapinta-ala (mitataan esimerkiksi neliömetreinä).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tavaroiden kuljetukseen ajoneuvossa enintään käytettävissä oleva tila (mitataan  esimerkiksi kuutiometreinä).

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuormatyyppi kertoo minkälaisessa kuljetusyksikössä tavara kulkee.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuorman paino suhteessa kuorma-auton kantavuuteen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Paikka, jossa tavarat kuormataan moottorikäyttöiseen tavara-ajoneuvoon tai jossa vetoauto vaihdetaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sotilaan ja muun rikoslain 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistuksia ovat muistutus, ylimääräinen palvelus, varoitus, poistumiskielto, kurinpitosakko ja aresti. Sovellettaessa muuhun kuin rikoslain 45 luvun alaiseen henkilöön säännöstä, jossa säädetään seuraamukseksi kurinpitorangaistus, hänet tuomitaan kurinpitorangaistuksen sijasta sakkoon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kurinpitosakko on sotilaan tai muun 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistus (Rikoslaki 6:1§). Kurinpitosakkoa tuomitaan vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä. Kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta, kuitenkin vähintään asevelvollisuuslain nojalla palvelevalle maksettavan suurimman päivärahan suuruinen määrä. (Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa 255/2014)

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Kurssimuotoinen opiskelu:

- tapahtuu työaikana ja työnantajan kustantamana (osittain tai kokonaan)
- on ennalta suunniteltua ja erikseen järjestettyä (ei tapahdu työtehtävien yhteydessä)
- opiskelulla on tavoitteet ja ohjelma ja sitä antavat ohjaajat, opettajat tai luennoitsijat
- opiskelu voi tapahtua lähiopiskeluna ja/tai verkkokoulutusympäristössä.

Kurssimuotoinen opiskelu voi olla joko sisäisesti järjestettyä (yrityksen itse suunnittelema tai järjestämä) tai ulkoisesti järjestettyä (yrityksen ulkopuolisen organisaation suunnittelema ja järjestämä).

Kurssimuotoiseen opiskeluun ei lueta mukaan työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa ohjattua opiskelua, lyhytaikaista työtehtävien vaihtoa, lyhytaikaisesti toisiin työtehtäviin siirtymistä ja opintokäyntejä, osallistumissa oppimistarkoituksessa konferensseihin, messuille tai luennoille, oppimista oppimisryhmissä, työpajoissa ja workshopeissa eikä itse ohjattua opiskelua, joka voi tapahtua esim. verkkokoulutusympäristössä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kurssimuutoksia varten muunnetaan ilmoitusajankohdan luottojen pääoma euroiksi sekä kyseisen ajankohdan lopun keskikurssilla että edellisen neljänneksen lopun keskikurssilla. Kurssimuutos (= + / -) saadaan vähentämällä näin saadut kannat toisistaan = kyseisen neljänneksen kanta - laskennallinen kanta. Kurssimuutokset ilmoitetaan vain pääsektoreittain.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kurtoottisuus tarkoittaa jakauman häntien leveyttä. Sitä on aikaisemmin kutsuttu huipukkuudeksi. Kurtoottisuus saadaan jakauman neljäntenä momenttina.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kustannusindeksi kuvaa kustannusmuutoksia, joita yrittäjille koituu panosten hankinnasta urakkaa tai toimeksiantoa toteutettaessa.

Kustannuksia aiheuttavat oma työpanos sekä erilaiset ostetut tuotteet ja palvelut. Kustannusindeksejä kutsutaan joskus myös panosindekseiksi.

Kustannusindeksi kuvaa kustannustekijöiden hintojen muutoksia suhteessa valittuun perusvuoteen. Kustannusindeksit lasketaan menetelmällä, jossa eri kustannustekijät painotetaan yhteen niiden osuuksilla kokonaiskustannuksista. Laskennassa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin paino-osuudet ovat perusvuodelta.

Tilastokeskus tuottaa kustannusindeksejä mm. talon- ja maanrakentamisen, maa- ja metsäalan koneiden sekä kuorma- ja linja-auto-, raide-, taksi- ja sairaankuljetusliikenteen alalta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuukausimuutos on indeksin suhteellinen muutos kuukautta aiemmasta ajankohdasta. Muutos ilmoitetaan yleensä prosentteina.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kuukausipalkkainen palkansaaja saa korvauksen suorittamastaan työstä kuukausittain. Ansion perusteena oleva työaika on yleensä yksi kuukausi ja ansio on usein saman suuruinen kuukaudesta toiseen. Kuukausipalkkainen palkansaaja on yleensä toimihenkilö. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kvalitatiivisessa yhteiskuntatutkimuksessa tutkijan etukäteen laatimien kysymysten asemasta tutkimushenkilöt saavat suhteellisen vapaamuotoisesti kertoa aihealueeseen liittyvistä kokemuksistaan ja mielipiteistään esim. syvähaastatteluissa tai ryhmätilanteessa. Tämä ns. ymmärtävä menetelmä antaa mahdollisuuden kartoittaa yhteiskuntailmiöitä niiden kaikessa rikkaudessaan. Sitä käytetään joko itsenäisenä tutkimusmenetelmänä tai yhdessä kvantitatiivisen tutkimuksen kanssa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kvantiilit eli osuuspisteet (tai fraktiilit) ovat suuruusjärjestykseen lajitellun muuttujan jakauman kohtia, joiden ala- ja yläpuolella puolelle jää tietty osa havainnoista. Esim. 1. desiilin alapuolelle jää 10 % ja yläpuolelle 90 % jakauman havainnoista, 85. persentiilin alapuolelle jää 85 % ja yläpuolelle 15 % havainnoista. Yleisimmät kvantiilit ovat mediaani (jakauman keskimmäinen piste eli se jakaa jakauman kahteen yhtä suureen osaan), kvartiilit (jakavat jakauman neljään yhtä suureen osaan), kvintiilit (jakavat jakauman viiteen yhtä suureen osaan), desiilit (jakavat jakauman kymmeneen yhtä suureen osaan) ja persentiilit (jakavat jakauman sataan yhtä suureen osaan).

Lue käsitteen koko määritelmä

Kvantitatiivinen yhteiskuntatutkimus kuvaa ja tulkitsee yhteiskuntailmiöitä tieteen yleisen logiikan mukaisesti kehittämällä mahdollisimman tarkkoja mittausmenetelmiä, keräämällä tutkimusaineistot esim. edustavien väestöotosten perusteella ja soveltamalla tilastotieteen menetelmiä saatuihin aineistoihin oikeiden johtopäätösten tekemiseksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kvartiilit jakavat suuruusjärjestykseen lajitellun muuttujan jakauma neljään yhtä suureen osaan. Näin ollen 1. kvartiili (alakvartiili) sisältää 25% havainnoista alusta alkaen, 2. kvartiili (mediaani) 50% havainnoista ja 3. kvartiili (yläkvartiili) 75% havainnoista. Yläkvartiilipisteen jälkeen on suurimmat 25% havainnoista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kvartiiliväli on yksi tilastotieteen käyttämistä hajontaluvuista. Kvartiilivälillä tarkoitetaan yläkvartiilin (75 % tapauksista jää sen alapuolelle) ja alakvartiilin (25 % tapauksista jää alapuolelle) erotusta. Kvartiiliväli ilmoittaa muuttujan vaihteluvälin, jolle sijoittuu jakauman keskellä olevat havaintoarvot eli 50 % kaikista tapauksista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Käsi- ja taideteollisuusyhdistys on alan elinkeino-, kulttuuri- ja koulutustoimintaa harjoittava yhdistys. Toimintaan kuuluu myös näyttelyiden, messujen ym. tapahtumien järjestämistä. Alueellisten käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kattojärjestönä toimii Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Erään luetaan Suomen ja ulkomaan setelit ja kolikot, sekit ja pankkivekselit sekä muut sellaiset maksuvälineet. Erään luetaan lisäksi vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kävijä (visitor) on henkilö, joka matkustaa tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelee siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan, ja jonka matkan tarkoituksena on muu kuin sellaisen toiminnan harjoittaminen, josta maksetaan korvausta matkan kohteena olevassa paikassa.

Tässä korvauksella tarkoitetaan palkkaa tai siihen verrattavaa korvausta, johon ei lueta matkakustannusten korvaamista, maksettua päivärahaa tai muuta pienehköä palkkiota. Matkailijan yleisnimike 'kävijä' kattaa sekä yöpyvät matkailijat (tourist, overnight visitor) että päiväkävijät (same-day visitor). Suomessa 'kävijän' synonyyminä käytetään yleisesti käsitettä 'matkailija', vaikka englanninkielisessä terminologiassa 'matkailija' (tourist) viittaa nimenomaan yöpyvään matkailijaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rajahaastattelututkimuksen perusyksikkö on muualla kuin Suomessa asuvan matkustajan yksi käynti Suomessa. Käynti alkaa rajanylityksestä Suomeen saavuttaessa ja päättyy seuraavaan rajanylitykseen Suomesta poistuttaessa. Yhden matkan aikana voi matkustajalle tulla useita käyntejä Suomessa. Tutkimuksen tiedot koskevat pääsääntöisesti juuri sitä yhtä käyntiä, jonka päättyessä tiedot kerätään.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kunakin ajankohtana vallitseviin nimellisiin hintoihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Käytetty kokonaisenergia sisältää sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet sekä vesi-, tuuli- ja ydinvoiman yhteismitallistettuna primäärienergiaksi. Vesi- ja tuulivoima yhteismitallistetaan polttoaineisiin suoraan saadun sähkön mukaan (3,6 TJ/GWh) ja ydinvoima lasketaan 33 %:n hyötysuhteella tuotetusta ydinvoimasta (10,91 TJ/GWh). Käytäntö vastaa kansainvälisten energiatilastojen laskentatapaa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot sisältävät rahamääräiset tuloerät ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Rahatuloihin eivät sisälly laskennalliset tuloerät, joista tärkein on laskennallinen asuntotulo.

Käytettävissä olevien rahatulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti:

+ palkkatulot
+ yrittäjätulot
+ omaisuustulot (ilman asuntotuloa)
--------------------------------------------
= tuotannontekijätulot
+ saadut tulonsiirrot (ilman asuntotuloa)
--------------------------------------------
= bruttorahatulot
– maksetut tulonsiirrot
--------------------------------------------
= käytettävissä olevat rahatulot

Kun bruttorahatuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, jäljelle jäävä tulo on kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo.

Tulonjaon kokonaisaineistossa käytettävissä olevien rahatulojen käsite sisältää myyyntivoitot (veronalaiset luovutusvoitot-tappiot). Tulonjakotilaston otosaineistossa pääasiallinen tulokäsite on kansainvälisten suositusten mukainen kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot, jolloin myöskään myyntivoitot ja niistä maksetut verot eivät kuulu tulokäsitteen piiriin. Tämä vastaa EU:n tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) tulokäsitettä.



Lue käsitteen koko määritelmä

Käyttö- ja huoltokulut ovat erillisten yritysten kanssa laadittuun sopimukseen tai laskutukseen perustuvia kiinteistön käyttö- ja huoltopalveluista syntyviä kuluja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kiinteistöä käytettäessä kuluu aineita tai hyödykkeitä, kuten vesi ja sähkö, joita kutsutaan käyttöaineiksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista vähennetään käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset.

Aineelliseen käyttöomaisuuteen luetaan maa- ja vesialueet, maa- ja vesirakennukset, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja kalusto sekä muu aineellinen käyttöomaisuus. Rakennukset ja rakennelmat sekä maa- ja vesirakennukset luetaan investointeihin sille tilastokaudelle, jolloin ne on maksettu. Muu käyttöomaisuus luetaan investointeihin sille tilastokaudelle, jolloin käyttöomaisuus siirtyy ostajan tai vastaanottajan käyttöön.

Vuoteen 1994 saakka oli käytössä käsite aineellisen käyttöomaisuuden bruttolisäys. Tämä on sisällöltään identtinen nykyisen käsitteen kanssa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Käyttötaseessa kootaan yhteen taulukkoon vuosittaiset tiedot puun ja metsäteollisuuden tuotteiden tarjonnasta, ulkomaankaupasta, käytöstä ja tuotannosta toimialoittain ja hyödykeryhmittäin. Taseessa seurataan puuraaka-aineen käyttöä, jalostamista välituotteiksi ja lopputuotteiksi, tuotteiden loppukulutusta, jalostuksessa syntyvien sivutuotteiden käyttöä raaka-aineena tai energialähteenä sekä metsäteollisuustuotteiden tuotantoa.

Tukki-, kuitu- ja polttopuu sekä metsähake, jäämät, sahatavara, vaneri ja lastulevy ilmoitetaan tuhansina kiintokuutiometreinä. Kuitulevy, mekaaninen ja kemiallinen massa, jäteliemet, paperi ja kartonki sekä keräyspaperi ilmoitetaan tuhansina tonneina.

Lue käsitteen koko määritelmä

Perheen käyttötuloilla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan vähentämällä valtionveronalaisista tuloista maksetut verot ja lisäämällä näin saatuihin perheen nettotuloihin merkittävimmät verottomat sosiaaliturvaetuudet ja tulonsiirrot lukuun ottamatta perheiden välisiä tulonsiirtoja.

Käyttötulot on määritelty rekisteritietoja käyttäen perheille ja asuntokunnille vuodelta 1995 ja määritellään suunnilleen samalla tavalla vuodelta 2000.

Lue käsitteen koko määritelmä

Käyttöveden lämmityksen energiankulutus sisältää veden lämmitykseen käytetyn energian. Suomessa suuressa osassa asuinrakennuksista on vesikiertoinen keskuslämmitys, jolloin veden lämmitys on toteutettu pääasiallisella energialähteellä. Merkittäviä kuivia lämmitysjärjestelmiä ovat mm. suora sähkölämmitys, uunilämmitys ja ilmakiertoinen keskuslämmitys. Näissä järjestelmissä vesi yleensä lämmitetään erillisellä sähkökäyttöisellä varaajalla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suoran sijoituksen kohteena olevan yhteisön (direct investment enterprise) rahoitussaamiset suoralta sijoittajaltaan (direct investor) luetaan käänteisiksi sijoituksiksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Köyhyys- tai syrjäytymisriski kuvaa sitä väestöä, joka on joko pienituloisen kotitalouden jäsen, kokee vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta tai asuu vajaatyöllisessä kotitaloudessa. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mittaava niin sanottu AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa EU 2030 -strategian tavoitteiden seurantaa.

Tilastokeskuksen julkaiseman köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin osaindikaattorina oleva pienituloisuus perustuu kansainvälisesti vertailukelpoiseen tulokäsitteeseen (käytettävissä olevat rahatulot pl. myyntivoitot). Käsite vastaa Eurostatin EU-SILC-tilastossa käyttämää tulokäsitettä, mutta eroaa siitä hieman palkkojen luontaisetuuksien osalta. Ne luetaan tuloihin kansallisessa tilastoinnissa, mutta ei EU-SILCissä autoetua lukuun ottamatta. Poikkeama aiheuttaa pienen eron pienituloisuusasteeseen ja sen myötä köyhyys- tai syrjäytymisriskiin verrattuna Eurostatin julkaisemiin lukuihin.

Köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin viiteajankohta on Tilastokeskuksen julkaisuissa tulojen viitevuosi. Indikaattorin kolmesta osatekijästä pienituloisuus ja vajaatyöllisyys pohjautuvat tulojen viitevuoden tietoihin, vakava aineellinen ja sosiaalinen puute tutkimusvuoden tietoihin, joka on tulojen viitevuotta seuraava vuosi. Eurostatin sivuilla indikaattori julkaistaan tutkimusvuoden mukaan.

Eurostat uudisti köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin osatekijöistä vakavan aineellisen ja sosiaalisen puutteen ja vajaatyöllisyyden määritelmiä vuonna 2021. Tilastokeskuksen elinolotilastossa julkaistaan tietoja riskissä olevista uudella määritelmällä tilastovuoden 2020 julkaisuista alkaen. Uuden määritelmän mukaiset tiedot ovat tietokantataulukoissa vuodesta 2018 alkaen. Vanhan määritelmän mukaiset aikasarjatiedot vuodesta 2005 vuoteen 2019 ovat saatavilla taulukko-arkistosta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jaa