Kielisuhde 2016
Luokituksen kuvaus
- Käyttötarkoitus
- Muutokset edellisestä versiosta
- Muutokset 1.1.2016
- Muutokset 1.1.2015
- Luokituksen rakenne tai luokitteluperiaatteet tms.
- Julkaisut
Kielisuhdeluokituksen avulla määritellään kunnan asukkaiden kielellinen jakauma. Sitä käytetään mm. Tilastokeskuksen AlueOnline-verkkopalvelussa.
Muutokset edellisestä versiosta
Närpiö (545) muuttui yksikielisestä ruotsinkielisestä kunnasta (2) kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kieli on ruotsi (3).
Korsnäs (280) ja Luoto (440) muuttuivat yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista (2) kaksikielisiksi niin, että asukkaiden enemmistön kieli on ruotsi (3).
Muutokset 1.1.2003:
Houtskari (101) ja Maksamaa (479) muuttuivat yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että asukkaiden enemmistön kieli on ruotsi.
Sipoon (753) kaksikielisen kunnan kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
Lohja (444) jää seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi. (Valtioneuvoston erillispäätös 3.12.2002)
Luokituksen rakenne tai luokitteluperiaatteet tms.
Valtioneuvosto määrää kuntien suomen- tai ruotsinkielisyydestä tai kaksikielisyydestä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Viimeisin päätös (423/2003) koskee vuosia 2013-2022.
Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot. Tilastokeskus, Käsikirjoja 28.