Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

28.4.2022
Kasperi Lavikainen, Sini Liukkonen, Merja Myllymäki, Matti Paavonen, Kristian Taskinen

Vientimarkkinana Venäjä on pienentynyt jo pitkään, tuonnin osalta rooli on pysynyt tasaisena. Jotta voidaan arvioida viennin merkitystä taloudellemme, on tarkasteltava viennin kotimaisen arvonlisän merkitystä suhteessa kokonaisuuteen, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Tieto&trendit-artikkelissa. 

27.4.2022
Saul Hentunen

Kauppahintarekisterissä ei ole riittävästi liike- ja toimistotonttikauppoja, jotta niiden hintoja voisi arvioida empiirisellä mallilla tarkasti. Mallin tarkkuutta voidaan jatkossa parantaa laajentamalla tutkimusaineistoa muihin rekisteritietoihin ja lisäämällä tontin laatua kuvaavia tietoja, kertoo graduharjoittelussa laadittu tutkimus.

25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

22.4.2022
Ossi Kohvakka

Suomessa velkaisimpia ovat kolmenelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. Yhden vanhemman lapsiperheiden velkaantumisaste on verraten korkea, vaikka asuntovelka on heillä harvinaisempaa kuin kahden vanhemman asuntokunnilla.

Sivuston näkymät
tk-icons