tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Taloutta ohjataan hyvillä tilastoilla

17.12.2012
Twitterissä: @mrsbruun ‏

Tilastot ovat oleellinen osa talouden hallintaa ja ohjausta. Siksi Euroopan talouskriisi ja sen vauhdittamat politiikan uudelleenpainotukset sekä talouden ohjausjärjestelmän muutokset heijastuvat myös tilastoviranomaisten toimintaan.

Marjo Bruun

Tilastot ovat oleellinen osa talouden hallintaa ja ohjausta. Siksi Euroopan talouskriisi ja sen vauhdittamat politiikan uudelleenpainotukset sekä talouden ohjausjärjestelmän muutokset heijastuvat myös tilastoviranomaisten toimintaan.

EU:n rakenteilla oleva talouden ohjaus- ja hallintajärjestelmä määrittää monin tavoin tilastojen kysyntää jatkossa. EU-tasoista ohjausta ja valvontaa halutaan lisätä paitsi finanssipolitiikassa myös makrotalous- ja rakennepolitiikassa. Näiden lisäksi kriisinhallintajärjestelmän kehittäminen sekä finanssialan valvonnan ja sääntelyn uudistaminen heijastuvat tilastoalan toimintaympäristöön.

Sekä kansallisesti että EU-tasolla laaditaan säännöllisesti erilaisia kasvu-, vakaus- ja lähentymiskatsauksia. Yhä useammalla taholla laaditaan erilaisia ”kojelauta”- ja indikaattorikokonaisuuksia. Etenkin julkisen talouden alijäämiä ja velkaantumista sekä makrotalouden tasapainoa seurataan entistä tarkemmin.

Finanssialan sääntelyä uudistetaan tässä yhteydessä, mikä myös lisää markkinoiden seurantatarpeita. Euroopassa finanssialan valvontaa varten on syntynyt ja syntymässä uusia instituutioita, joiden informaatio- ja tilastotarpeet eivät vielä ole tiedossa.

Tilastotieto on kriittinen tekijä sekä talouden hallinnan että markkinoiden sääntelyn ja valvonnan kannalta. Siksi myös julkisen tilaston laadunhallintaa on uudistettu.

Erityisen tarkkaan säädellään julkisyhteisöjen rahoitustilastoja ja niiden tuottamista. Julkisen sektorin alijäämä- ja velkatilastoille on laadittu oma laadunhallinta ja laiminlyönnit on sanktioitu. Tilastojen valvontaa tehostetaan konsultointi- ja tarkastuskäynneillä sekä tilastojen luotettavuutta koskevilla sitoumuksilla. Tilastojen ohella myös realististen ja riippumattomien makrotaloudellisten ennusteiden roolia korostetaan.

Myös Euroopan tilastojärjestelmän hallintarakenteita on viime vuosina uudistettu. Tilastolainsäädäntöä ja alan käytännesääntöjä on tarkistettu. Tilasto-ohjelmien priorisointia on kehitetty. Euroopan tilastojen uudella tuotantomallilla vauhditetaan yhteistyötä sekä standardimenetelmien ja -ratkaisujen käyttöönottoa. Vaikka taloustilastot painottuvat, merkittäviä tuote- ja palveluvalikoiman uudistuksia on vireillä myös sosiaali-, yritys- ja ulkomaankauppatilastojen alueilla.

Euroopan tilastojärjestelmä hakee nyt uutta muotoaan. Kriisin myötä tilastojärjestelmässä on viime vuosina käynnistynyt mittava kehitys. Se ulottuu sekä järjestelmää ohjaaviin rakenteisiin, lainsäädäntöön ja johtamisjärjestelmiin että tilastojen sisällölliseen kehittämiseen.

Viimeaikaisen kehityksen myötä EU:n päätöksenteko muuttuu yhä enemmän tieto- ja tilastovetoiseksi. Ilmiö on havaittavissa myös yleisemmin, kun yritykset joutuvat kriisin myötä uudistamaan strategioitaan ja päätöksenteon mittaristojaan. Kotimaassa esimerkiksi julkisen hallinnon vilkas uudistaminen on lisännyt tilastotiedon kysyntää. Huonoina aikoina faktatiedon kysyntä kasvaa, kun vanhat intuitiot ovat johtaneet harhaan.

 

Marjo Bruun

Tilastokeskuksen pääjohtaja

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit