Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kansanvaltaa ja avointa hallintoa

24.10.2013
Twitterissä: @HMikkela

Avoin data rantautui rytinällä Suomeen 2000-luvun alussa. Tuli ja pesiytyi niin yleiseen tietopoliittiseen keskusteluun, tietotekniikan verkostoihin, valtion virastojen ja organisaatioiden sanastoon, tutkijoiden agendalle kuin hallitus­ohjelmaankin. Avoimuus on päivän sana myös hallinnossa, johtamisessa, vuorovaikutuksessa.

Kuvaaja: Erkki Oksanen

Avoin data rantautui rytinällä Suomeen 2000-luvun alussa. Tuli ja pesiytyi niin yleiseen tietopoliittiseen keskusteluun, tietotekniikan verkostoihin, valtion virastojen ja organisaatioiden sanastoon, tutkijoiden agendalle kuin hallitus­ohjelmaankin. Avoimuus on päivän sana myös hallinnossa, johtamisessa, vuorovaikutuksessa.

Miksi avoimuus puhuttaa? Mihin haluamme muutosta, kun haluamme lisää datan avoimuutta tai avoimuutta hallintoon?

Avoimuuden vastakohta voi olla suljettu, rajoitettu, salattu. Jos avoimen vaihtoehdoksi määritellään suljettu, ajatukset ohjautuvat helposti päätöksenteko- ja valmistelu­prosesseihin, suljettuihin kabinetteihin sekä valtapeleihin ja kähmintään. Demokraattisessa yhteiskunnassa on siis perusteltua puhua avoimuuden puolesta – sen edistämisestä, säilyttämisestä, vahvistamisesta.

USA:n presidentti Barack Obama on yksi tunnetuimpia avoimen hallinnon puolestapuhujia. Myös Suomen julkishallinto on tarttunut hallinnon avoimuuden haasteeseen. Keväällä 2013 maamme hyväksyttiin kansainväliseen avoimen hallinnon kumppanuus­ohjelmaan. Päätös perustui Suomen esittämään neljän osa-alueen toimintaohjelmaan: avoin toiminta, selkeä kieli, avoin tieto ja hallinto mahdollistajana.

Hallinnon avoimuudessa on pitkälti kyse kansalaisten tiedonsaanti- ja vaikutus­mahdollisuuksista. Onko muilla kuin päätöksiä tekevillä mahdollisuus todentaa päätösten perusteluksi esitetyt faktat? Saavatko kansalaiset tietoa yhteiskunnan kehityksestä ja muutoksista?

Kaikkien saatavilla olevalla tilastotiedolla on hallinnon todellisen avoimuuden kannalta tärkeä rooli. Turhaan ei Tilastokeskuksen entinen pääjohtaja Olavi E. Niitamo todennut tiedon olevan valtaa, mutta tilastotiedon kansanvaltaa.

Tilastokeskus on jo vuosia ennen avoimen datan buumia alkanut systemaattisesti laajentaa verkossa saatavilla olevaa tietotarjontaa. Kaikki keskeinen tilastotieto julkaistaan verkossa kuvioina, taulukoina, analyysiteksteinä. Yleis­tietokantamme StatFin sisältää nykyisin yhteensä noin 3 miljardia lukua. Tietolatausten määrä on monin­kertaistunut viimeisten vuosien aikana.

Avoimuus tarkoittaa myös tiedon jatko­käyttörajoitusten vähentämistä tai poistamista sekä jatko­käyttöehtojen selkeää määrittelyä. Tähän asti suomalaisten tietoaineistojen käyttäjät ovat joutuneet seikkailemaan organisaatio­kohtaisten lisenssien viidakossa.

Suomeen ollaan kuitenkin luomassa ensimmäistä avoimen datan yleistä käyttölisenssi­suositusta. Parhaillaan kommentoitavana oleva JHS-suositus­luonnos perustuu kansainväliseen Creative Commons-lisenssiin, jonka tuorein versio tunnistaa myös pohjoismaissa tunnetut luettelo- ja tietokantasuojan.

Avoimuus ei sen sijaan saa tarkoittaa suojattomuutta. Dataa avattaessakaan yksilön tai yrityksen tietosuoja – tai luottamus tietosuojaan – ei saa horjua. Tunnistamattomuus on pystyttävä tarvittaessa takaamaan. Tietosuojan asettamien rajoitusten takia esimerkiksi pienalueita koskevan tilastotiedon avaaminen on tehtävä harkitusti ja vaiheittain. Ensimmäinen askel tälläkin polulla on jo otettu: keväästä 2013 alkaen tilastoaineistoa on ollut saatavilla Maanmittauslaitoksen paikkatieto­ikkunan kautta.

Tilastokeskus jatkaa datan avaamista edelleen. Ensi vuoden suunnitelmissa ovat pienalue­tiedon lisääminen avoimeen jakeluun, tietokantojen teknisten rajapintojen kehittäminen sekä metatietojen käytettävyyden parantaminen. Seuraaviakin askelia suunnitellaan, käyttäjien ääntä ja toiveita avoimesti kuunnellen.

 

Heli Mikkelä

Tietopalvelujohtaja

Tieto&trendit-lehden vastaava päätoimittaja

tk-icons