tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Palkankorotukset eivät yksin selitä keskiansioiden nousua

6.11.2013

Koulutus­tason noustessa myös ammattirakenteessa tapahtuu muutosta, joka vaikuttaa keskiansioihin. Etenkin julkisella sektorilla ammatti­rakenteen muutos on vuosina 2010–2012 nostanut keski­ansioita 0,2–0,3 prosenttia vuosittain.

Kuva: Sxc/Isadora Lollo

 

Koulutus­tason noustessa myös ammattirakenteessa tapahtuu muutosta, joka vaikuttaa keskiansioihin. Etenkin julkisella sektorilla ammatti­rakenteen muutos on vuosina 2010–2012 nostanut keski­ansioita 0,2–0,3 prosenttia vuosittain.

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston tuoreimmassa julkistuksessa tarkastellaan keskiansioiden kehitystä eri työnantajasektoreilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tarkastelun mukaan keskiansiot ovat tällä ajanjaksolla nousseet nopeimmin valtiosektorilla. Ansiotasoindeksin tulokset osoittavat samankaltaista kehitystä. Eri perusvuosien (1995=100, 2000=100, 2005=100 ja 2010=100) ansiotaso­indeksit ovat nousseet eniten valtiosektorilla.

Keskiansioiden kehitys erilaisten palkansaaja­ryhmien välillä ei kuitenkaan aina ole vertailukelpoista, koska palkansaaja­ryhmien rakenne voi muuttua vertailtavien ryhmien välillä. Keskiansioiden kehitykseen vaikuttaa palkankorotusten lisäksi muutokset muun muassa ammatti­rakenteessa. Koulutustason noustessa ammatti­rakenteessa tapahtuu siirtymistä kohti vaativampia ammatteja.

Tulo- ja kustannus­kehityksen selvitystoimi­kunnan aloitteesta Tilastokeskus on selvittänyt ammatti­rakenteen muutosten vaikutusta ansiotaso­indeksin kehitykseen. Tämän selvityksen tuloksia julkaistiin ensimmäisen kerran ansiotasoindeksin uusimmassa julkistuksessa (Ansiotasoindeksi 3/2013).

Uusien tietojen avulla voi tarkastella ansio­kehitystä ilman, että ammattien pääluokkien osuuksissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat keski­ansioiden kehitykseen. Osuudet voivat muuttua esimerkiksi siksi, että korkeasti koulutettujen erityisasiantuntijoiden osuus kasvaa suhteessa muihin ammatin pääluokkiin. Ammatin pääluokkia on yhteensä kymmenen johtajista muihin työntekijöihin.

Ammattirakenteen muutos nostaa keskiansioita valtiolla ja kunnilla

Vuosina 2010–2012 ammattirakenteen muutos on kiihdyttänyt keskiansioiden nousua 0,2–0,3 prosenttia vuosittain sekä valtiolla että kunnilla. Esimerkiksi erityis­asiantuntijoiden ja johtajien ammatti­luokissa palkansaajilla on usein ylempi korkeakoulu­tutkinto, ja näissä ammateissa myös ansiotaso on keskimääräistä korkeampi. Näiden ammattien osuuden kasvu tietyllä työnantaja­sektorilla johtaa keskimääräisten ansioiden nopeampaan nousuun. Tämä näkyy selvimmin etenkin valtion ja kuntien ansio­kehityksessä.

Kuviosta 1 nähdään, miten vuosina 2010–2012 säännöllisen ansion indeksi on noussut enemmän kuin ammatti­vakioitu indeksi valtio­sektorilla ja kunta­sektorilla. Kuvion perusteella näyttää siltä, että säännöllisen ansion indeksin nousu olisi vuosina 2010–2012 ollut noin puoli prosentti­yksikköä hitaampaa julkisella sektorilla, jos säännöllisen ansion indeksiä olisi laskettu eliminoiden ammatti­rakenteen muutoksen vaikutusta keski­ansioihin.

Julkisella sektorilla vaativampien ja korkeampaa koulutusta edellyttävien ammattien osuus on kasvanut, mikä on nostanut valtion ja kuntien palkan­saajien keski­ansioita palkan­korotusten lisäksi.

Kuvio 1. Ansioiden vuosimuutos 20102011 ja 20112012 työnantajasektoreittain säännöllisen ansion indeksin ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan

Ansioiden vuosimuutos työnantajasektoreittain

Lähde: Ansiotasoindeksi. Tilastokeskus

Yksityisellä sektorilla vaikutus vaihtelee toimialoittain

Yksityisellä sektorilla kehitys on ollut päinvastaista eli ammattivakioitu indeksi on noussut vuosina 2010–2012 hieman enemmän kuin säännöllisen ansion indeksi (Kuvio 1). Näyttääkin siltä, että yksityisellä sektorilla ammatti­rakenteen muutoksen vaikutus ansio­kehitykseen on vähäisempi kuin julkisella sektorilla.

Lisäksi muutoksen vaikutus vaihtelee toimi­aloittain. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemus­toiminnassa sekä rahoituksen ja vakuutuksen toimi­alalla edellä kuvattu ammattirakenteen muutos on hieman kiihdyttänyt keskimääräisten ansioiden nousua. Joillakin toimialoilla, kuten teollisuudessa ja kuljetusalalla, on kuitenkin käynyt päinvastoin. Näillä toimi­aloilla henkilöstön vähennykset ovat yleensä supistaneet ylempien toimi­henkilöiden osuutta ja siten korkeampi­palkkaisten palkan­saajien osuus on pienentynyt.

Yksityisellä sektorilla toimiala­rakenteen ja suhdanteiden muutokset voivat vaikuttaa vuosittaiseen ammatti­rakenteen kehitykseen. Siten ammatti­rakenteella vakioitu ansio­kehitys voi yksittäisinä vuosina olla joko nopeampaa tai hitaampaa kuin säännöllisen ansion indeksin kehitys. Koska tutkimusaineistoa on vasta lyhyeltä ajanjaksolta, ei sen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä yksityisen sektorin ammatti­rakenteen muutoksen pitkän aikavälin vaikutuksista.

Johtajien ja asiantuntijoiden ansiot ovat nousseet nopeimmin

Ansiotasoindeksi kuvaa palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Keski­ansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturva­maksuja. Ansiotaso­indeksin rinnalla lasketaan säännöllisen ansion indeksiä. Se poikkeaa ansiotaso­indeksistä siten, että siinä ei ole mukana tulos­palkkioita ja työehto­sopimuksiin perustuvia kertaeriä.

Ammatin pääluokalla vakioidut ansiokehitys­tiedot on laskettu kehittämällä säännöllisen ansion indeksiin 2010=100 perustuva uusi indeksi, ammatin pääluokalla vakioitu indeksi. Siinä kunkin indeksin palkansaaja­ryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu vuoden 2010 palkkasumma­painojen mukaan. Ammatin pääluokalla vakioitu indeksi kuvaa ansio­kehitystä, ilman että muutokset ammattien pääluokkien osuuksissa vaikuttavat keskiansioiden kehitykseen.

Kuviosta 2 nähdään, että ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan ansiot ovat vuosina 2010–2012 nousseet eniten johtajien ja asian­tuntijoiden ammatti­luokissa ja vähiten toimisto- ja asiakaspalvelu­työntekijöiden ammatti­luokassa.

Kuvio 2. Ansioiden vuosimuutos 20102011 ja 20112012 ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan, työnantajasektorit yhteensä

Ansioiden vuosimuutos

Lähde: Ansiotasoindeksi. Tilastokeskus

Kuviossa 3 puolestaan tarkastellaan ansioiden kehitystä eri työnantaja­sektoreilla (johtajat, erityisasian­tuntijat, asiantuntijat sekä toimisto- ja asiakas­palvelu­työntekijät). Kuten kuvio osoittaa, johtajien ja asian­tuntijoiden ansioiden nopea nousu sekä toimisto- ja asiakas­palvelu­työntekijöiden ansioiden hidas nousu korostuvat etenkin yksityisellä sektorilla.

Kuvio 3. Ansioiden vuosimuutos 20102011 ja 20112012 ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan

Ansioiden vuosimuutos ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan

Lähde: Ansiotasoindeksi. Tilastokeskus

Valtiolla ansiot ovat nousseet nopeimmin erityisasian­tuntijoiden ja asiantuntijoiden ammattiluokissa. Valtiolla työskentelee suhteellisesti enemmän erityis­asiantuntijoita ja asiantuntijoita kuin muilla sektoreilla, mikä osittain selittää artikkelin alussa kuvattua valtio­sektorin keskiansioiden nopeaa nousua.

Kirjoittajat työskentelevät Tilastokeskuksen palkat ja työvoimakustannukset -vastuualueella.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
30.8.2019
Reetta Moilanen

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonanto­rasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.

Artikkeli
4.10.2017
Heli Udd

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.

Artikkeli
6.4.2017
Harri Nummila

Uuden mallin mukaan sekä kuukausi- että tuntipalkkaisille palkansaajille lasketaan ansiot kuukausiansioina. Työajan pidennys ei näy ansiotasoindeksissä, mutta lomarahojen leikkaukset näkyvät. Alustavien arvioiden mukaan sopimus hidastaa ansiotasoindeksin kehitystä 0,3 prosenttia ja työvoimakustannusindeksin kehitystä 3,1 prosenttia. Säännöllisen ansion indeksiin sopimuksella ei ole vaikusta.