Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Big data haastaa tilastontekijät

10.7.2014
Twitterissä: @mrsbruun ‏

Tuotamme kaikki päivittäin dataa, joka tallentuu palvelujen tarjoajien muistiin suunnattomiksi määriksi digitaalista tietoa, big dataa. Roolimme sosiaalisessa mediassa, modernina kuluttajana tai luotettavana pankkiasiakkaana määräytyy pitkälti sen mukaan, millainen profiili meistä piirtyy erilaisiin järjestelmiin.

Marjo Bruun.

Tuotamme kaikki päivittäin dataa, joka tallentuu palvelujen tarjoajien muistiin suunnattomiksi määriksi digitaalista tietoa, big dataa. Roolimme sosiaalisessa mediassa, modernina kuluttajana tai luotettavana pankkiasiakkaana määräytyy pitkälti sen mukaan, millainen profiili meistä piirtyy erilaisiin järjestelmiin. Digitaalinen jalanjälkemme on käymässä yhä yksilöllisemmäksi, mikä herättää ansaittua huolta tietosuojamme säilymisestä.

Monet ovatkin jo valmiita uskomaan yhtälöön big data = big brother. Uhkakuvaa ovat vain vahvistaneet tietovuodot suurvaltojen keräämistä massiivisista data-arkistoista. Mutta big data ei ole vain uhka vaan myös mahdollisuus, jonka hyödyntäminen voi radikaalisti muuttaa tapaamme tuottaa tietoa maailmasta.

Big data -ilmiön ympärille on parin viime vuoden aikana kertynyt runsaasti hypeä, mutta aivan viime aikoina on asiaan ryhdytty paneutumaan vakavasti. Ongelmana on edelleen se, että konkreettiset esimerkit big datan hyödyntämisestä ovat kovin harvassa.

Kansainväliset järjestöt YK, OECD ja EU ovat kilvan koet­taneet löytää yhteistä strategiaa kasvavien big data -aineistojen hyödyntämiseksi tilastotuotannossa ja tutkimuksessa. Työryhmiä on perustettu ja seminaareja järjestetty aktiivisesti.

EU:n puitteissa toistaiseksi merkittävin aikaansaannos on syksyllä 2013 laadittu korkean tason sopimus, ns. Scheveningen Memorandum. Siinä määritellään EU-maiden strategia big datan tarjoaman potentiaalin tutkimiseksi tilastoalalla.

Monet maat ovat ryhtyneet etsimään konkreettisia ratkaisuja big datan hyödyntämiseksi. Uutta luovia menetelmiä on kehitetty muun muassa Hollannissa, jossa tieliikennetilastoja on täydennetty big data -tyyppisellä aineistolla.

Tilastokeskus on osallistunut aktiivisesti kansainvälisten järjestöjen hankkeisiin. Eniten kansainvälistä huomiota on kiinnittänyt yhteistyöhankkeemme Tarton yliopiston ja Viron tilastoviraston kanssa. Siinä on hyödynnetty mobiilidataa Viron ja Suomen välisten matkailuvirtojen kuvaamiseen.

Kiinnostusta big data -ilmiöön ja sen käyttömahdollisuuksiin on monilla tahoilla. Innostuksen henkeä oli aistittavassa Tilastokeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä järjestämässä big data -seminaarissa tänä keväänä. Seminaarissa esiteltiin kansainvälisiä ja kansallisia esimerkkejä sen käyttömahdollisuuksista.

Big datan hyödyntäminen onnistuu parhaiten yhteistyössä erilaisten toimijoiden kesken. Siihen meitä kannustaa myös liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laadittava kansallinen big data -strategia, joka valmistuu kuluvan kesän aikana. Keskeinen osa strategiaa ja käytännön työtä on kehittämispotentiaalin hyödyntäminen pitäen samalla huolta tietoturvan säilyttämisestä.

 

Marjo Bruun

Tilastokeskuksen pääjohtaja

 

tk-icons