Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Mihin sinä luotat?

2.10.2014
Twitterissä: @HMikkela

Tietotuotanto kohtaa samanlaisen muutoksen kuin media on jo kohdannut.

Heli Mikkelä, Tietopalvelujohtaja, Tilastokeskus, Tieto&trendit

Millä perusteella teet päätöksiä, arvioit taustoja ja vaikutuksia? – Uskon tietoon ja tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon.

Kuulostaako tutulta? Mitä kauaskantoisempi tai laajavaikutteisempi päätös, sitä tärkeämmäksi nostetaan tiedon rooli suhteessa intuitioon, arvostuksiin, näkemyksiin, uskomuksiin tai mielipiteisiin. – Olemmehan rationaalisia.

Mediakasvatus ja medialukutaito ovat nykyisin tärkeä osa lasten ja nuorten opetusohjelmaa. Internetin, sosiaalisen median ja vapautuneen tiedonvälityksen myötä yhä keskeisemmäksi ovat nousseet kyky arvioida eri uutisvälineiden ja tiedonvälitystahojen luotettavuutta sekä kyky itse toimia näillä areenoilla.

Arvioni on, että tietotuotanto, tutkimus ja tilastointi ovat kohtaamassa samantapaisen muutoksen kuin media on jo kohdannut: niiden rooli tiedontuottamisen ”portinvartijoina” on ellei murtumassa niin ainakin olennaisesti muuttumassa.

Big data, erilaiset avoimet tietoaineistot, tiedon jalostamiseen käytettyjen ohjelmistojen ja välineiden yleinen saatavuus sekä laajat kanavat jaella tietoja haastavat yhtä lailla tiedon tuottajat kuin tiedon käyttäjätkin. Erilaisia tutkimuksia, selvityksiä, tilastoja ja raportteja voi tuottaa ja jaella yhä useampi käyttäen mitä moninaisimpia tietolähteitä ja välineitä.

Tarvitsemme tiedonlukutaitoa. Sen keskeisiä elementtejä ovat lähdekriittisyys ja kyky kyseenalaistaa. Jyvät voi erottaa akanoista perustelluilla kysymyksillä: Kuka tiedon on tuottanut, millaisilla menetelmillä, miten hyvin tiedon taustat on kuvattu, miten tieto on vertailtavissa muihin tietolähteisiin, onko saatavilla ajallisesti tai alueellisesti vertailukelpoista tietoa, kuvaako tieto sitä mitä sen väitetään kuvaavan, millaisia oletuksia tietoa tuotettaessa on tehty, millaisia varauksia tiedon käyttöön mahdollisesti liittyy…

Tarkastelun laajentaminen aikaan ja kontekstiin kasvattaa pohdintojen listaa. Arjessamme ”trenditieto”, kehitystä kuvaava tieto kuten tilastot, linkittyy ”hetkitietoon”, tässä ja nyt saataviin havaintoihin. Onko trenditieto kuva todellisuudesta, jota vasten hetkitietoa peilataan? Miten hetkitieto haastaa ja muuttaa trenditiedon? Joudumme arvottamaan keskenään nopeuden ja laadun, kokonaisuuden ja yksityiskohdat.

Tiedon käyttöön ja päätöksentekoon liittyy myös kysymys vastuusta. Tunnistammeko tietoon liittyvät riskit ja niistä kumpuavat rajoitukset? Olemmeko valmiita sietämään epävarmuutta ja kantamaan vastuun riskien toteutumisen vaikutuksista?

Joskus tieto osoittautuu omien näkemysten tai mielipiteiden vastaiseksi. Tai se on tylsää, ”siinä ei ole politiikan tekemisen makua”, kuten eräs poliitikko kerran totesi keskusteltaessa erilaisten tilastojen ja tutkimusten roolista poliittisten ohjelmien rakentamisessa. Jätetäänkö tieto syrjään vai käytetäänkö sitä siitä huolimatta?

Vastuunkanto on todellisuuden tunnistamista ja myöntämistä. Mitä haastavammat ovat ajat, sitä tärkeämpää on huolehtia siitä, että käytettävissä on luotettavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi. Että käytettävissä on riittävästi tiedontuottamisen ja tiedonvälittämisen erityisosaamista. Ja että tietoa osataan ja halutaan käyttää.

 

Heli Mikkelä,

Tietopalvelujohtaja, Tieto&trendit-lehden vastaava päätoimittaja

 

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

tk-icons