Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Parantaako valtion tapahtumatuki kulttuurin alueellista saatavuutta?

22.8.2014

Merkittävimmät tapahtumakeskittymät – niin lukumäärillä kuin euroillakin mitattuna – ovat Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Monissa maakunnissa alueellisen saatavuuden tavoite ei toteudu.

Kulttuuritapahtumat ovat muuttuneet vuosi vuodelta entistä keskeisemmäksi kulttuuritarjonnan ja osallistumisen muodoksi. Tästä käytetään termiä ”festivalisaatio”. Valtion rahoitus tapahtumille on lisääntynyt, ja niiltä odotetaan monenlaisia hyötyjä kansalaisten hyvinvoinnista aluetalouden vilkastumiseen. Useat kunnat ovat nostaneet tapahtumat kulttuuri- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiskohteeksi.

Tässä artikkelissa tarkastellaan valtion tapahtumatuen tavoitteita, määrää ja alueellista jakaumaa. Aineisto on peräisin Cuporessa meneillään olevasta tutkimushankkeesta, jossa selvitetään kulttuuritapahtumien kulttuuripoliittisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia.

Aluetaloudellisista vaikutuksista tehdään hankkeessa pääosin meta-analyysiä, koska aiempaa tutkimusta on runsaasti tarjolla. Sen sijaan kulttuuripoliittisen merkityksen arvioinnissa on lähdettävä liikkeelle perustavasta käsitepohdinnasta.

Festivaalien avustamisen sanotaan olevan julkiselle vallalle halpa vaihtoehto parantaa kulttuuritarjontaa verrattuna pysyvien instituutioiden ylläpitoon. Festivaalijärjestäjät ovat tyypillisesti yhdistyksiä. Kulttuuripoliittisesti merkityksellistä on myös se, että taiteilijoille festivaalit ovat mahdollisuus tuoda teoksiaan esille, saada kontakteja ja työtilaisuuksia.

Kansalaisille ne ovat tilaisuus kulttuurin yhteisölliseen vastaanottoon ja usein myös vapaaehtoistoimintaan. Festivaalit voivat olla keskeisiä paitsi paikkakuntien ulkoiselle imagolle myös paikallisyhteisön identiteetille.

Valtio tukee kulttuuritapahtumia yli 5 miljoonalla eurolla

Valtion tukea kulttuuritapahtumille ohjautuu opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), Suomen elokuvasäätiön (SES) ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) kautta. OKM jakaa tukea valtakunnallisille tapahtumille, sen alainen virasto Taike puolestaan alueellisille ja paikallisille tapahtumille. Elokuvatapahtumien tuen OKM on delegoinut SES:ille.

Seuraavassa tarkastelussa ovat mukana vain OKM ja SES, joilla on tapahtumille omat erilliset tukimuodot. Taiken tuki sen sijaan ei ole korvamerkittyä, vaan sitä myönnetään vuosittain vaihtelevia määriä viraston keskus- ja aluetasolta useista eri määrärahoista.

OKM:n tukimuodon nimi on ”Valtakunnalliset taide- ja kulttuuritapahtumat”. Tukimuoto syntyi 1960-luvulla kulttuuripolitiikan sektorin perustamisen ja laajenemisen aikakaudella. 1980-luvun puoliväliin saakka se kulki nimellä ”Kongressit, kulttuuripäivät, seminaarit ym.”. Etenkin alkuvuosina avustusmuotoon kytkeytyi vahvoja puolue-, kieli- ja aluepoliittisia intressejä, ja sen jako kiinnostaa yhä ministereitä ja kansanedustajia.

Vuonna 2014 OKM myönsi kulttuuritapahtumatukea 172 hakijalle yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Ylivoimaisesti suurimman avustuksen, 722 000 euroa, sai Savonlinnan Oopperajuhlat. Toiseksi eniten myönnettiin Tampereen teatterikesälle (252 000 euroa). Valtaosa avustuksista oli suuruudeltaan 10 000 –50 000 euroa.

Suomen elokuvasäätiö myönsi tänä vuonna elokuvafestivaalitukea runsaat puoli miljoonaa euroa. Sen myöntämä tuki rajoittuu valtakunnallisesti kaikkein merkittävimpinä pidettyihin elokuvatapahtumiin. Niitä on tällä hetkellä seitsemän, joista suurimman tuen sai Tampereen elokuvajuhlat (150 000 euroa).

Tavoitteena alueellisen taiteen edistäminen

OKM:n verkkosivulla avustuksen tarkoitukseksi tiivistetään ”turvata taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittävien tapahtumien järjestäminen kaikkialla Suomessa”. Tavoitemuotoilu korostaa korkeatasoisen taiteen saatavuutta alueellisesta näkökulmasta, mutta se viittaa myös laajaan, ei-normatiiviseen kulttuurikäsitykseen. Määräraha on budjetissa kohdassa ”Alueelliseen taiteen edistämiseen”, mikä kertoo maantieteellisen ulottuvuuden keskeisyydestä.

Kulttuuritapahtumiin varattu 5 miljoonan euron määräraha on OKM:n jakamien avustusten joukossa merkittävä. OKM:n kulttuuritapahtumahaun lisäohjeissa (2012) avustuksen nähdään kiinnittyvän kulttuuripolitiikan strategian (2009) jokaiseen vaikuttavuustavoitteeseen: 1) kulttuurisen perustan vahvistaminen, 2) luovan työn tekijät, 3) kulttuuri ja kansalaiset sekä 4) kulttuuri ja talous.

Viime vuosina tukea jaettaessa on korostettu kasvavassa määrin tapahtumien taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä, kuten aluetaloudellista merkitystä, kansalaisyhteiskunnan vahvistumista ja verkostoitumista.

Avustukset kasvoivat tasaisesti 2000-luvulla

OKM:n ja SES:in kulttuuritapahtuma-avustukset ovat lisääntyneet sekä luku- että euromääräisesti 2000-luvulla (Kuvio 1). Kasvu on ollut suhteellisen tasaista tähän vuoteen saakka, jolloin valtiontalouden leikkaukset kohdistuivat myös tapahtumatukeen. Hakijamäärissä ei näy laantumisen merkkejä.

Kuvio 1. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille 2000  – 2014: käytetyt määrärahat ja avustettujen tapahtumien lukumäärä

Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille 2000--2014

* Rahanarvo muunnettu vuoden 2013 arvoon.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Vuosina 2000 – 2014 avustusta on saanut kaikkiaan yli 270 eri tapahtumaa. Niistä runsasta viidesosaa on tuettu joka vuosi. Tähän joukkoon kuuluvat kaikki suurimpien avustusten saajat. Vähintään kymmenen kertaa avustusta saaneita on yli 40 prosenttia. Neljäsosa tapahtumista esiintyy jakolistalla vain yhtenä tai kahtena vuotena. Ne ovat saaneet yleensä hyvin pieniä, muutaman tuhannen euron avustuksia.

Yhteensä valtio tuki OKM:n ja SES:in kautta kulttuuritapahtumia jakson aikana yli 72 miljoonalla eurolla. Savonlinnan Oopperajuhlien avustussumma on joka vuosi ylittänyt 700 000 euroa (vuoden 2013 arvossa). Muita suuria, kunakin tarkasteluvuonna yli 100 000 eurolla avustettuja festivaaleja ovat olleet Tampereen teatterikesä, Kuhmon kamarimusiikki, Kuopio tanssii ja soi, Kaustinen Folk Music Festival sekä Tampereen elokuvajuhlat.

Myönnetyn avustuksen keskiarvo on vaihdellut noin 30 000:sta lähes 40 000 euroon (mediaani noin 11 000:sta noin 16 000 euroon).

Alueellisen saatavuuden tavoite ei kaikilta osin toteudu

Vuonna 2014 avustusta saaneet 179 kulttuuritapahtumaa sijaitsevat runsaan 80 kunnan alueella. Jokaisessa Manner-Suomen maakunnassa avustettuja tapahtumia on vähintään kolme (Taulukko 1).

Kuvio 1. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille 2000  – 2014: käytetyt määrärahat ja avustettujen tapahtumien lukumäärä

Kuvio 1. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille 2000  – 2014: käytetyt määrärahat ja avustettujen tapahtumien lukumäärä. * Rahanarvo muunnettu vuoden 2013 arvoon.Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

* Rahanarvo muunnettu vuoden 2013 arvoon.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Vahvimmat keskittymät ovat sekä lukumäärillä että euroilla mitattuna Uudellamaalla (44 tapahtumaa, 1,2 milj. euroa) ja Pirkanmaalla (24 tapahtumaa; 0,9 milj. euroa). Savonlinna nostaa Etelä-Savon kolmanneksi eniten avustusrahaa (0,8 milj. euroa) saaneeksi maakunnaksi (Kartta 1). Seuraavina tulevien Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen avustussummat ovat edellisiä selvästi pienempiä, runsaat 300 000 euroa, vaikka tapahtumia niillä molemmilla on paljon, vähintään 15.

Kartta 1. Avustukset kulttuuritapahtumille 2014, 1 000 euroa

Avustukset kulttuuritapahtumille 2014, 1 000 euroa, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen elokuvasäätiö, Tieto&trendit, Tilastokeskus

 

Kunnittaisen tarkastelun huipulle nousevat Helsinki, Savonlinna ja Tampere, joista kunkin alueelle tukea on tullut yli 600 000 euroa. Kuopio on saanut neljänneksi eniten avustusta mutta selkeästi edellisiä vähemmän, 215 000 euroa. Muita yli 150 000 euroa avustusta saaneita ovat Kuhmo, Oulu, Pori ja Turku. Lukumääräisesti avustusta saaneita tapahtumia on eniten Helsingissä ja Tampereella.

Kun kulttuuritapahtuma-avustukset suhteutetaan maakuntien asukaslukuun, kartta muuttuu toisennäköiseksi (Kartta 2). Luku- ja euromääräisesti eniten avustuksia saaneiden Pirkanmaan ja etenkin Uudenmaan sijoitukset tippuvat, Etelä-Savo sitä vastoin korostuu entisestään. Kainuu ja Keski-Pohjanmaa nousevat asukaskohtaisessa tarkastelussa kärkisijoille.

Kartta 2. Avustukset kulttuuritapahtumille 2014, euroa/asukas

Avustukset kulttuuritapahtumille 2014, euroa/asukas, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen elokuvasäätiö, Tieto&trendit, Tilastokeskus

 

Luku- ja euromääräisesti eniten avustuksia saaneiden Pirkanmaan ja etenkin Uudenmaan sijoitukset tippuvat, Etelä-Savo sitä vastoin korostuu entisestään. Kainuu ja Keski-Pohjanmaa nousevat asukaskohtaisessa tarkastelussa kärkisijoille.Euromäärältään vähiten avustuksia on päätynyt Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan maakuntiin, jotka jäävät hännille myös asukaslukuun suhteutettuna. Näissä maakunnissa valtion tapahtumatuen kautta ei voitane merkittävästi taata tai täydentää kulttuuritarjontaa.

Tältä osin avustusmuoto ei näyttäisi toteuttavan tavoitetta kulttuurin alueellisen saatavuuden parantamisesta. Silti pienikin tuki valtiolta saattaa merkitä tapahtumille kynnysrahaa, jota ilman ne eivät selviäisi.

Etelä-Suomen kulttuurikeskuksissa valtion tuki mahdollistaa tarjonnan monipuolistamista ja syventämistä. Tämä toteutuu esimerkiksi sellaisissa tapauksissa kuin Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, joka levittää kaupallisesta elokuvatarjonnasta poikkeavaa materiaalia. Tällaisiin tapahtumiin virtaa asiasta kiinnostunutta yleisöä myös naapurimaakunnista ja osin koko maasta. Sodankylän elokuvafestivaali on kohtaamispaikkana kansainvälisestikin vetovoimainen.

Cuporen hankkeessa on tarkoitus suhteuttaa kulttuuritapahtumien kautta kullekin paikkakunnalle tulevaa tarjontaa muihin taide- ja kulttuuripalveluihin ja osallistumisen mahdollisuuksiin. Kulttuuripoliittisesti on myös mielenkiintoista arvioida yhteisöllisen, ajallisesti tihentyneen vastaanoton merkitystä suhteessa esimerkiksi kulttuurilaitosten liki ympärivuotiseen esitystarjontaan.

Tapahtumat ovat monipuolisia kokonaiselämyksiä, mikä vaikeuttaa suoria vertailuja. Kaiken kaikkiaan tapahtumien kulttuuripoliittisten ulottuvuuksien hahmottaminen on haastavaa.

 

Kaisa Herranen ja Sari Karttunen työskentelevät tutkijoina Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiössä (Cupore).

 

tk-icons