tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kasvuhakuisten pk-yritysten vientinäkymät kohenevat

12.2.2015
Samuli Rikama

Suomen talouskehitys on ollut viime vuodet vaisua, ja luvassakin on tuoreimpien luottamus­indikaattorien valossa parhaimmillaankin vain heikkoa kasvua. Voimakkaasti kasvuhakuiset ja aidosti kasvuun kykenevät ovat niitä yrityksiä, joiden varaan yritys­sektorimme kasvu ja odotukset pitkälti nojaavat.

Talouden suhdanne on tuoreen pk-barometrin valossa melko heikko. Näkymät vuodeksi eteenpäin ovat negatiiviset, mutta kasvuhakuisilla yrityksillä selvästi valoisammat (Kuvio 1).

Edellisen vuoden kehitys oli niin ikään kaikilla pk-yrityksillä heikko, ja vain noin parikymmentä prosenttia yrityksistä odottaa suhdannetilan kohenemista seuraavan vuoden aikana.

Kasvuhakuisien yritysten suhdannekuva on muita yrityksiä selvästi positiivisempi. Yli puolet kasvuhakuisista yrityksistä raportoi suhdanteiden kohentumisesta edellisen vuoden aikana ja lähes 60 prosenttia odottaa tilanteen kohentumista seuraavan vuoden aikana. Kasvuhakuiset yritykset odottavat suhdanteiden parantumista seuraavan vuoden aikana melkein kolme kertaa yleisemmin kuin muut pk-yritykset.  

Kuvio 1: Paranevia suhdanneodotuksia, osuus yrityksistä jotka arvioivat odotusten paranevan seuraavan vuoden aikana ja jotka arvioivat että ne paranivat edellisvuoden aikana

Kuvio 1: Paranevia suhdanneodotuksia, osuus yrityksistä jotka arvioivat odotusten paranevan seuraavan vuoden aikana ja jotka arvioivat että ne paranivat edellisvuoden aikana Lähde: Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset, TEM 2015.

Kuvioiden lähde: Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset, TEM 2015.

Voimakkaasti kasvuhakuisten* pk-yritysten määrä on kuitenkin Suomessa varsin rajallinen. Niiden osuus kaikista pk-yrityksistä on barometrin mukaan noin 7 prosenttia. Tämä tarkoittaa koko Suomessa arviolta 18 000–19 000 yritystä.

Yritysten suhdanneodotukset seuraavan vuoden aikana ovat varsin samankaltaisia eri toimialoilla. Kasvuhakuisissa yrityksissä odotukset ovat korkeimmillaan osaamis­­intensiivisissä KIBS-palveluissa, muissa palveluissa ja rakentamisessa, mutta vaatimattomammat kaupan alalla ja etenkin teollisuudessa.

Puolet kasvuhakuisista odottaa viennin kasvavan

Pk-yritysten viennin odotetaan kehittyvän hieman edellisvuotta paremmin seuraavan vuoden aikana. Lähes 15 prosenttia niistä odottaa viennin kohenevan seuraavan vuoden aikana (Kuvio 2). Edellisvuonna 11 prosenttia yrityksistä raportoi viennin kasvusta.

Viennin kasvuodotukset kohenevat huomattavasti, kun tarkastellaan pelkästään vahvasti kasvuhakuisten yritysten joukkoa. Edellisvuoteen verrattuna niiden vienti oli noussut lähes kolmanneksella, ja seuraavan vuoden aikana viennin kohenemista ennakoi puolet kasvuhakuisista yrityksistä.

Kuvio 2: Kohenevia vientiodotuksia, osuus yrityksistä jotka arvioivat odotusten paranevan seuraavan vuoden aikana ja jotka arvioivat että ne paranivat edellisvuoden aikana

Kuvio 2: Kohenevia vientiodotuksia, osuus yrityksistä jotka arvioivat odotusten paranevan seuraavan vuoden aikana ja jotka arvioivat että ne paranivat edellisvuoden aikana Lähde: Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset, TEM 2015.

Aktiivisempia kansainvälistymään

Kasvuhakuiset yritykset ovat lähes poikkeuksetta muita pk-yrityksiä vahvemmin suuntautuneita kansainvälisille markkinoille. Globaalit markkinat kiinnostavat etenkin silloin, kun yrityksen teknologia ja tuotteet edustavat globaalia kärkeä ja niiden tuotanto on helposti skaalattavissa.

Barometrin valossa kasvuhakuiset yritykset olivat kaikilla mittareilla muita pk-yrityksiä kansainvälisempiä. Suoraa vientitoimintaa ulkomaille harjoitti 12 prosenttia pk-yrityksistä, kun kasvuhakuisista yrityksistä vientiä harjoitti 30 prosenttia.

Vain 4 prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti ulkomaisesta tytäryrityksestä tai yhteisyrityksestä, kun kasvuhakuisilla yrityksillä vastaava osuus oli 13 prosenttia eli yli kolminkertainen kaikkiin pk-yrityksiin nähden. Myös sopimusvalmistus ja lisensointi ulkomailla oli kasvuhakuisilla yrityksillä selvästi muuta pk-sektoria yleisempää.

Kasvuhakuiset yritykset ovat muita kansain­välistyneitä pk-yrityksiä aktiivisempia kaikilla markkina-alueilla paitsi EU-maissa (Kuvio 3). EU-maat olivat kokonaisuutena selvästi merkittävin markkina, 90 prosenttia kansainvälistyneistä yrityksistä toimi näillä markkinoilla.

Venäjän markkina on edelleen varsin merkittävä pk-yrityksille eli toiseksi suurin ennen EU:n ulkopuolista Eurooppaa. Venäjän markkina tuonee kuitenkin pk-yrityksille meneillään olevan kriisin ja pakotteiden kautta lisää haasteita ja vaikeuksia.

Kuvio 3: Pk-yritysten kansainvälistyminen alueittain, osuus yrityksistä joilla vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla

Kuvio 3: Pk-yritysten kansainvälistyminen alueittain, osuus yrityksistä joilla vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Lähde: Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset, TEM 2015.

Kaikista teollisuuden pk-yrityksistä noin 30 prosenttia harjoitti vientiä, kun kasvuhakuisista teollisuusyrityksistä vastaava osuus oli lähes kaksinkertainen eli 55 prosenttia.  Osaamisintensiivisissä palveluissa etenkin kasvuhakuiset yritykset olivat yllättävän vahvoja viennissä, 43 prosenttia kasvuhakuisista harjoitti vientiä, kun kaikista KIBS-yrityksistä osuus oli vain 14 prosenttia.

Kasvua digitaalisilla työkaluilla

Kasvavan ja kasvuhakuisen yritystoiminnan onnistumisen kannalta on oleellista löytää ne yritystoiminnan työkalut, joilla kasvua voidaan vauhdittaa. Myös markkinoilla täytyy olla kysyntää ja kiinnostusta liiketoiminnaltaan kasvavien yritysten tuotteille.

Aivan kehityksen ytimessä ovat digitaaliset työkalut ja palvelut, joilla toimintaa voidaan skaalata minimaalisin lisäkustannuksin ja samanaikaisesti markkina-aluetta laajentaa globaaliksi.

Pk-barometrin mukaan vahvasti kasvuhakuiset yritykset käyttävät digitaalisia työkaluja selvästi yleisemmin kuin muut yritykset (Kuvio 4). Kasvuhakuiset pk-yritykset ovat oivaltaneet digitaalisten työkalujen potentiaalin liiketoiminnan kannalta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi muita yrityksiä aktiivisempaa sosiaalisen median ja pilvipalvelujen käyttöä, myyntiä verkossa sekä digitaalisten jakelukanavien hyödyntämistä.

Sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, käytti yli 60 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä, mutta kaikista yrityksistä alle 40 prosenttia. Pilvipalveluita kasvuhakuiset yritykset käyttivät lähes kaksi kertaa yleisemmin kuin muut yritykset. Selkeä ero kasvuhakuisten yritysten hyväksi oli myös digitaalisten kanavien käytössä, joita kasvuhakuisista yrityksistä käytti lähes 40 prosenttia mutta kaikista yrityksistä vain viidennes.

Kuvio 4: Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen

Kuvio 4: Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen Lähde: Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset, TEM 2015.

Huomattavasta julkisuudesta huolimatta sekä teollinen internet että big datan käyttö oli varsin vähäistä pk-yrityksissä. Kasvuhakuisissa yrityksissä näiden käyttö oli yleisempää mutta silti vähäistä.

Yritysten aikomukset laajentaa digitaalisien työkalujen käyttöä seuraavan vuoden aikana olivat varsin maltillisia. Kasvuhakuiset yritykset aikovat edelleen panostaa digitaalisuuteen selvästi muita yrityksiä yleisemmin. Tämän toteutuessa kuilu digitaaliseen liiketoimintaan panostavien ja muiden yritysten välillä kasvanee edelleen.

Seuraavan vuoden aikana kasvuhakuiset yritykset aikovat panostaa erityisesti myyntiä lisääviin työkaluihin eli verkkokauppaan sekä digitaalisten kanavien käyttöön myynnissä ja markkinoinnissa. Muut yritykset panostavat ensisijaisesti sosiaaliseen mediaan ja verkkokauppaan. 

Lähde: Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset, TEM 2015.

*Kasvuhakuisilla yrityksillä tarkoitetaan barometrissä sellaisia yrityksiä, jotka valitsivat  kyselyssä vaihtoehdon ”olemme voimakkaasti kasvuhakuinen”. Tällaisia yrityksiä oli tutkimuksessa 345.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
22.5.2018
Pirkko Nurmela, Mervi Winberg

Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Yritysyksikön käyttöönotolla varmistetaan, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia.

Blogi
12.4.2018
Mervi Niemi

Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansain­välisen talouden veto­avusta ja koti­maisista kilpailu­kyvyn kohentamis­toimista – näkemyksestä riippuen.

Artikkeli
27.2.2018
Pekka Lith

Yritysten generoimat verotulot ja veron­luonteiset maksut olivat Uudella­maalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista vero­tuloista koko maassa, vaikka Uuden­maan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.

Artikkeli
19.2.2018
Henri Luomaranta, Jarkko Niemistö

Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimi­aloista. Niistä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilastotietoa.