Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Artikkelit vuodelta 2016

19.12.2016
Minna Wallenius

Työ- ja elinkeino­ministeriön ja Tilasto­keskuksen tuottamat tilastot avoimista työ­paikoista poikkeavat huomattavasti toisistaan. Taustalla on lähde­aineistojen ja rajauksien eroavaisuuksia, jotka johtuvat tilastojen erilaisista lähtö­kohdista. Molemmille on omat käyttö­tarpeensa työvoiman kysynnän mittareina.

13.12.2016
Antti Katainen

Suomessa yrittäjät ovat melko iäkkäitä ja toimivat perinteisillä aloilla. Nuorten yrittäminen vilkastui 2000-luvun alun tienoilla. Nyt tarvitaan lisää uskoa tulevaisuuteen, jotta tämä kehitys voimistuisi jälleen.

7.12.2016
Kaija Ruotsalainen

Suuret 1940-luvun lopulla syntyneet ikäluokat ovat saavuttaneet eläkeiän ja heidän määränsä on vähenemässä. Seuraavan kymmenen vuoden sisällä muilla vuosi­kymmenillä syntyneitä alkaa olla jo enemmän kuin suuria ikäluokkia.

7.12.2016
Jaana Huhta

SOTE- ja maakunta­uudistuksen myötä suuri määrä kuntien työntekijöitä siirtyy maakuntiin. Siirtymän seurauksena kuntien ja maakuntien tehtävät sekä niiden henkilöstö­rakenteet muuttuvat merkittävästi. Kunnat keskittyvät sivistys­tehtäviin, maakunnat terveyteen ja sosiaali­toimeen.

19.10.2016
Eero Savolainen

Suomen yrityssektorin suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa. Kasvua selittävät lähinnä ulkomaiset ja kotimaisten yritysten väliset lainat, sillä velkaantuminen on ollut hitaampaa ilman niitä.

12.10.2016
Pertti Taskinen

Kuinka paljon suomalaisten palkansaajien viikkotyöaika eroaa Saksasta tai EU-maista keskimäärin? Vastausta on etsittävä lukujen lisäksi niiden taustalta. On myös oltava varovainen johtopäätösten tekemisessä.

28.9.2016

Suomalaisten velkaantuminen oli nopeaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosi­kymmenellä. Sittemmin kasvu on hidastunut. Etenkin nuoret ovat muuttuneet varovaisiksi lainanottajiksi. Velkojen sitoutuminen pääosin asuntoihin ja vähäiset rahoitus­varat ovat koti­talouksien velkaantumisen riskejä.

28.9.2016
Kaisa-Mari Okkonen

Opintotuen muuttaminen nykyistä lainapainotteisemmaksi vaikuttaisi tilastojen antamaan kuvaan pienituloisuudesta. Tulonjako­tilaston käsitteitä tulisikin tuolloin miettiä uudelleen.

31.8.2016
Tero Luhtala

Usealla palvelutoimialalla yritykset ovat pärjänneet parhaiten viime vuosien taantumassa. Heikommin on kuitenkin mennyt kaupan toimialalla sekä koulutuksen alan yrityksissä. Yhä useampi yritys työllistää aiempaa vähemmän. Investoinneissa laskusuhdanne on jo taittunut.

30.6.2016
Tero Luhtala

EU-maihin vientiä harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta vajaa viidennes tuli viennistä unionin alueelle vuonna 2014. EU-viennistä riippuvaisia olivat etenkin Lapin, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yritykset. Aasian-viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli suurin Pohjanmaalla.

28.6.2016
Marianne Rautelin

Maatalouden tuotantokustannukset ovat kallistuneet EU-jäsenyyden aikana miltei 60 prosenttia, kun vastaavasti tuottajahinnat ovat nousseet vain viidenneksen. Maatalouden rakennemuutokselle ei näy loppua, vaikka viljelijän nykyahdinkoon kuluvana vuonna onkin luvassa pientä helpotusta. 

22.6.2016
Kaija Ruotsalainen

Suomessa huoltosuhde eli elätettävien ja elättäjien välinen suhde heikkenee ennusteiden mukaan ainakin 2030-luvulle asti. Alueelliset erot nykyisessä huoltosuhteessa ja sen heikkenemisessä ovat suuret. Kehityksen kääntäminen edellyttää suurta määrää uusia työpaikkoja ja väestörakenteen nuorentumista.

22.6.2016
Kaija Ruotsalainen

Suomen väestö ei ikäänny yksin. Koko Euroopan väestörakenne on vanhentunut viimeisten vuosi­kymmenten aikana, ja väestöllinen huoltosuhde on noussut. Edullinen taloudellinen huoltosuhde on kuitenkin mahdollista saavuttaa väestön ikääntymisestä huolimatta. Tällaisista maista esimerkkeinä ovat Norja, Ruotsi ja Tanska.

23.5.2016
Pekka Ruotsalainen

Taloudellinen toimeliaisuus on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseudulle on myös keskittynyt entistä suurempi osa maan varakkaasta väestä. Tuloerot ovatkin kasvaneet nopeammin tällä alueella kuin muualla maassa.

19.5.2016
Ari Leppälahti

Suomi on ollut pitkään yksi maailman edistyneimmistä kansakunnista tarkasteltaessa tieteen ja teknologian infrastruktuuria, t&k-toiminnan laajuutta sekä aikaansaatuja tuloksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta ja innovaatioita kuvaavat indikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selkeään laskuun.

10.5.2016
Miina Keski-Petäjä, Mika Witting

Lapset päätyvät usein samoille koulutuksen ja työn aloille kuin vanhempansa. Valinnat ovat usein sukupuolen suhteen eriytyneitä, mikä heijastuu työmarkkinoiden segregaationa. Vanhempien malli ohjaa lapsia kouluttautumaan myös sukupuolelleen epätyypillisille aloille.

6.5.2016
Pasi Saukkonen

Moni­kulttuurisuudesta puhutaan Suomessa paljon, mutta sitä ymmärretään yhä huonosti. Asia herättää tunteita, ja se hankaloittaa moni­kulttuurisuuden rauhallista tarkastelua ja siitä käytävää keskustelua. Lisäksi ihmisillä menevät helposti sekaisin moni­kulttuurisuus väestöllisenä tosi­asiana ja poliittisena ideologiana.

27.4.2016
Mira Kajantie

Julkisilla hyvinvointipalveluilla on keskeinen merkitys kotitalouksien toimeentulon ja kulutus­edellytysten kannalta. Toisin kuin Britanniassa Suomessa palveluita käytetään tasaisemmin kaikissa tuloluokissa.

27.4.2016
Mika Gissler, Liisa Larja, Marko Merikukka, Reija Paananen, Tiina Ristikari, Liisa Törmäkangas

NEET-indikaattorilla mitataan niiden nuorten määrää, jotka eivät ole työssä eivätkä opiskelemassa. Työn ja opiskelun ulko­puolelle olevien määrää on tärkeää seurata, sillä NEET-status on yhteydessä jatko­koulutuksen puutteeseen sekä useisiin sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin.

6.4.2016
Mari Heikkinen, Ilmo Mäenpää, Ari Nissinen, Marja Salo

Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kulutuksen hiili­jalan­jäljestä valtaosan. Viime vuosina asumisen ja henkilö­auto­liikenteen hiili­jalan­jäljet ovat pienentyneet, mutta elin­tarvikkeiden jalan­jälki on pysynyt ennallaan.

22.3.2016
Tero Luhtala

Tilastoissa yritykset usein luokitellaan pk-yrityksiksi ainoastaan henkilöstömäärän perusteella. Tämä voi antaa harhaanjohtavan kuvan pk-yritysten roolista taloudessa, sillä pk-yrityksiksi tulee näin määritellyksi iso joukko konserneihin kuuluvia yrityksiä.

22.3.2016
Simo Vahvelainen

Revimme luonnonvaroja maastamme joka vuosi 180 miljoonaa tonnia, suhteellisesti enemmän kuin muut EU-maat. Mitä saamme aikaan – päästöjen lisäksi?

4.3.2016
Markku Wilenius

Kaikesta siitä mitä olen tutkinut, kuullut ja ymmärtänyt globaalin ympäristömme tilasta, vedän sen johtopäätöksen, että meillä on 10 vuotta aikaa tehdä muutos. Sen jälkeen on yksin­kertaisesti liian myöhäistä. Meidän on toimittava nyt.

3.3.2016
Eljas Tuomaala

Seutukuntien tuloerot ovat tasoittuneet – syyt vaan eivät ole toivottuja. Teknologia­teollisuuden tuhon myötä erot tuottavuudessa ovat pienentyneet, rikkaimpien seutujen tulo­kehitys on heikentynyt ja väestö edelleen virrannut keskuksiin. Finanssi­kriisistä lähtien pääoma­tulojen osuus koti­talouksien tuloista on laskenut ja tulon­siirtojen kasvanut.

3.3.2016
Riitta Pipatti

Ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen tähtääviä toimia voidaan Pariisin sopimuksen ansiosta toteuttaa laajemmin ja saavuttaa suuria päästö­vähennyksiä uudempaa ja tehokkaampaa teknologiaa hyödyntäen. Vapaaehtoisuus ja kansalliset lähtökohdat päästöjen hillintä­toimissa tuovat liikkuma­varaa, mutta niihin liittyy myös monenlaisia riskejä kuten ilmasto­rahoituksen riittävyys kehittyvissä maissa.

3.3.2016
Leo Kolttola

YK:n vuosituhattavoitteet tuottivat maailman historian onnistuneimman köyhyyden vastaisen ohjelman 15 vuoden ajaksi. Vuodelle 2030 asetetut jatkotavoitteet koskevat koko maailmaa – ja rima on entistä korkeammalla.

3.2.2016
Maija Metsä-Pauri

With the ongoing data revolution, the world calls for statistical experts. But what kinds of experts does the field of statistics need? The directors of Eurostat and OECD’s Directorate of Statistics draw a picture of their employees today, as well as envision the future statistician.

8.1.2016
Petri Godenhjelm, Jussi Rouhunkoski

Myös ison datan aikakaudella tarvitaan lomaketutkimuksia. Tietolähteet ovat toisiaan täydentäviä, eivät poissulkevia. Tiedon alkuperä ja tuotanto­vaiheet on kuitenkin aina tunnettava, ettei niiden pohjalta synny virheellisiä tulkintoja ja johtopäätöksiä.

tk-icons