Viime vuosina Sörnäisissä ja Kivihaassa vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet eniten. Jollas on ainoa alue, jossa hinnat ovat laskeneet. Finanssikriisin vaikutus Suomen hintoihin oli lyhytaikainen.
Viime vuosina Sörnäisissä ja Kivihaassa vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet eniten. Jollas on ainoa alue, jossa hinnat ovat laskeneet. Finanssikriisin vaikutus Suomen hintoihin oli lyhytaikainen.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat kallistuneet Helsingin keskustassa Helsinki-1 ja Helsinki-2-alueella (ks. aluejako taulukosta 1) keskimäärin reilut 100 prosenttia kuudessatoista vuodessa. Pohjois- ja Koillis-Helsingissä, Helsinki-4-alueella, nousu on jäänyt alle 70 prosenttiin.
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat
Hinnat laskivat väliaikaisesti vuonna 2001 IT-kuplan puhkeamisen jälkeen ja syksyn 2008 – kesän 2009 aikana.
Vuosituhannen alussa arvokkaimmat alueet olivat Helsinki-1-alueeseen kuuluvat Katajanokka, Kaivopuisto, Kruununhaka, Kaartinkaupunki ja Eira. Halvimmat alueet löytyivät Jakomäestä, Kontulasta, Malminkartanosta, Pihlajamäestä ja Pohjois-Vuosaaresta (taulukko 2).
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat
Vuonna 2001 osakeasuntojen hinnat halpenivat Helsingissä kuten myös koko maan tasolla 0,5 prosenttia. Sen jälkeen asunnot kallistuivat aina syksyyn 2008 saakka: Helsingissä 55,6 prosenttia ja koko maan tasolla 48,2 prosenttia. Helsingissä hinnat nousivat eniten 1990-luvulla rakennetussa Pikku-Huopalahdessa. Hitainta hintojen nousu oli Torpparinmäessä (taulukko 3).
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat
Finanssikriisin myötä asuntokauppa pysähtyi kuin seinään vuonna 2008. Kriisin heijastusvaikutukset Suomeen jäivät kuitenkin suhteellisen vähäisiksi. Hinnat laskivat Suomessa syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana 6,9 prosenttia, Helsingissä 8,1 prosenttia. Vuoden 2009 lopulla hinnat olivat jo ohittaneet edellisvuoden toisen vuosineljänneksen huipputason. Helsingissä näin oli tapahtunut jo muutamaa kuukautta aiemmin.
Euroopassa finanssikriisin laineet iskivät voimakkaimmin Dublinissa, jossa vanhojen osakeasuntojen hinnat romahtivat 64 prosenttia talven 2007 ja syksyn 2012 välisenä aikana. Madridissa hinnat ovat tänä päivänä 30 prosenttia vuoden 2007 tason alapuolella ja Ateenassa hinnat ovat laskeneet samassa ajassa 44 prosenttia (Central Statistical Office of Ireland, Instituto Nacional de Estadistica, Central Bank of Greece).
Vuoden 2008 jälkeen Suomen reaalitalous on kasvanut hitaammin, korot ovat pysyneet alhaisina ja asuntojen hintojen nousu on ollut hitaampaa kuin vuosituhannen alussa. Bruttokansantuote on vieläkin 4,2 prosenttia alle vuoden 2008 tason.
Korkoelvytyksellä on pyritty vauhdittamaan taloutta ja pitämään asuntokauppa käynnissä. Ennen kriisiä asuntolainakorot olivat reilussa 5 prosentissa, helmikuussa 2017 uusien asuntolainojen keskikorko oli Suomen Pankin tilastojen mukaan 1,14 prosenttia.
Vuodesta 2009 vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet Helsingissä 28 prosenttia. Nopeinta hintojen nousu on ollut Helsinki-2-alueella (35,7 prosenttia) ja hitainta Helsinki-4-alueella (15,6 prosenttia).
Suurinta hintojen nousu on ollut entisessä työläiskaupunginosassa Sörnäisissä, jossa asunnot ovat kallistuneet 51,0 prosenttia vuodesta 2009.
Seuraavaksi eniten hinnat ovat nousseet Kivihaassa ja Länsi-Herttoniemessä. Jollas on Helsingin ainoa alue, jossa asunnot halpenivat (12 %) seitsemän vuoden ajanjaksolla. Hitainta hintojen nousu on ollut Siltamäessä (taulukko 4).
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat
Vanhalla mummon miljoonalla sai vuosituhannen vaihteessa Katajanokalta mukavan kaksion. Jakomäestä olisi saanut 138,9 neliön perheasunnon ja yli 120 neliön asuntoihin olisi päässyt kiinni Pohjois-Vuosaaressa, Pihlajamäessä, Malminkartanossa ja Kontulassa.
Vuonna 2016 samat varat olisivat riittäneet pieneen yksiöön Kaartinkaupungissa ja Kaivopuistossa. Jakomäestä olisi saanut 82 neliöisen kolme huonetta ja keittiön, myös Kontulasta olisi saanut hankituksi yli 70 neliön huoneiston.
Kuvioista 2 ja 3 nähdään, että myös Helsingin sisällä asuntojen hintakehitys on eriytynyt.
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat
Vuosituhannen alussa Jakomäestä olisi saanut 2,7 kertaa suuremman asunnon kuin Katajanokalta. Viime vuonna Kaartinkaupungin 23 neliön yksiön hinnalla olisi saanut Jakomäestä 3,6 kertaa suuremman asunnon.
Kirjoittaja on aktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot –yksikössä.
Vanhojen asuntojen hintaindeksien uudistus on käynnistynyt. Tavoitteena on tuottaa nykyistä parempaa aluetietoa sekä ottaa indekseissä huomioon vuokratontilla sijaitsevat asunnot.
Vielä keväällä pelättiin, että koronakriisi lamauttaa asuntojen myynnin ja rakentamisen. Isku jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja vuosi 2020 historiaan asuntojen vilkkaana myynti- ja rakentamisvuotena.
Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.
Helsingissä rakennuslupia on tänä vuonna myönnetty erityisesti alueille, joiden vanhojen asuntojen keskihinta on 5 000 – 6 000 euroa. Turussa ja Oulussa puolestaan uudet kerrostaloasunnot syntyvät 2 000 – 3 000 euron alueille.
Paljonko asuntoja on myynnissä? Miten määrä muuttuu kuukausittain? Missä asunnot menevät vauhdilla kaupaksi, missä hitaammin? Missä saa nopeimmin asunnolle vuokralaisen? Miten tarjonta muuttui korona-sulkujen aikaan? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan uusi kokeellinen tilasto.
Yksiöiden hintakehitys kasvukolmion kaupungeissa kertoo tarjontaa suuremmasta kysynnästä. Silti yksiöiden osuus kerrostaloasunnoille myönnetyistä rakennusluvista on tänä vuonna vähentynyt. Helsingissä tyhjiä yksiöitä näyttäisi olevan eniten ns. arvoalueilla. Vantaa on ohittanut Helsingin yksiöiden osuudessa, mutta yksiöitä on jäänyt Vantaalla myös paljon tyhjiksi.
Mihin kaikkeen Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemaa inflaatiolukua käytetään? Entä miten se vaikuttaa kansalaisten elämään? Blogissa kaksitoista esimerkkiä inflaatioluvun käytöstä.
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta. Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla. Eniten tyhjillään on kerrostaloasuntoja. Syyt tyhjien asuntojen taustalla ovat moninaiset ja alueittaiset erot huomattavan suuria.
