tk-icons
Sivuston näkymät

Henkilöstökoulutus vaihtelee Euroopassa – Neljä kymmenestä työntekijästä osallistuu, isot erot kustannuksissa

9.11.2018
Tarja Seppänen

Vuonna 2015 kurssimuotoisen koulutuksen kustannukset työntekijää kohden olivat EU-maissa keskimäärin 585 euroa ja osuus työvoimakustannuksista 1,7 prosenttia. Vanhat EU-maat (EU-15) sijoittuivat useilla tunnusluvuilla henkilöstökoulutuksen kärkeen. Toisaalta Tšekissä peräti 85 prosenttia osallistui koulutukseen, Kreikassa vain vajaa viidennes.

Perinteinen kurssimuotoinen koulutus oli edelleen yleisin henkilöstökoulutuksen toteutusmuoto. Vuonna 2015 kurssimuotoista koulutusta järjesti 84,2 prosenttia EU-28 -maiden (jatkossa EU-maat) yrityksistä. Muuta kuin kurssimuotoista koulutusta järjestettiin selvästi vähemmän.

EU-maissa keskimäärin 60,9 prosenttia yrityksistä oli mahdollistanut henkilöstölleen opiskelun työn ohessa ja hieman pienempi osuus yrityksistä, 54,2 prosenttia, oli mahdollistanut erilaisiin konferensseihin ja seminaareihin osallistumisen.

Itse- ja etäopiskeluun sekä verkko-opiskeluun on mahdollisuus 26,9 prosentissa yrityksistä. Työkiertoa ja työkomennuksia sekä oppimisryhmiä ja laatupiirejä toteuttivat noin 17 prosenttia yrityksistä.

Mikä CVTS-tutkimus?

Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston (Continuing Vocational Training Survey - CVTS) tiedonkeruu toteutetaan noin viiden vuoden välein Euroopan parlamentin ja komission asetusten pohjalta. Suomessa tiedonkeruusta ja tilastosta on vastannut Tilastokeskus. Viimeisin tutkimus on toteutettu vuotta 2015 koskevana.

Tilaston tiedonkeruulla selvitetään työnantajan kustantamaa henkilöstökoulutusta, koulutukseen osallistuneiden ja henkilöstökoulutuksena saatujen koulutuspäivien määrää, koulutuksen sisältöä ja järjestäjää sekä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia kustannustekijöittäin. Kurssikoulutuksen lisäksi selvitetään osallistumista muihin (ei kurssimuotoisiin) koulutusmuotoihin: opiskeluun työn ohessa, työkiertoon ja laaturyhmiin, osallistumista konferensseihin ja seminaareihin sekä itseopiskelua. Lisäksi selvitetään oppisopimuskoulutuksen järjestämistä, yrityksen koulutusperiaatteita, koulutuksen muutostrendejä sekä koulutuksen järjestämisen esteitä.

Tilaston tiedonkeruun otoskehikko käsittää kaikki vähintään kymmenen työntekijän yksityisen sektorin yritykset pois lukien maa- ja metsätalousala, koulutusala, sosiaali- ja terveysala sekä julkinen hallinto. Vuoden 2015 tiedonkeruun otokseen poimittiin noin 3 000 yritystä. Tiedonkeruu toteutettiin web-kyselynä. Vastausosuus oli 54,0 prosenttia.

CVTS, yritysten henkilöstökoulutus -tilastossa henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan yrityksen kokonaan tai osittain kustantamaa koulutusta, joka on toteutettu kursseina tai muina koulutusmuotoina.

Seuraava Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston tiedonkeruu toteutetaan viitevuotta 2020 koskevana.

Koulutusta järjestäneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä ei kuitenkaan kerro mitään järjestetyn koulutuksen volyymista. Jos yritys on esimerkiksi järjestänyt yhdenkin kurssimuotoisen koulutuksen, niin se lasketaan mukaan koulutusyritykseksi. Yritysten koulutusaktiivisuutta kuvaakin paremmin useampi eri tunnusluku yhdessä, mm. koulutukseen osallistuneiden osuus yrityksen henkilökunnasta, saatujen koulutustuntien määrä ja koulutuksen kustannukset sekä koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista.

Tässä esitettävät tulokset koskevat pääsääntöisesti kurssimuotoista henkilöstökoulutusta, josta pystytään keräämään tarkempia tietoja, esimerkiksi koulutuspäivien määrästä ja koulutuksen kustannuksista.

Neljä kymmenestä työntekijästä mukana henkilöstökoulutuksissa – Tšekissä peräti 85 prosenttia

Kurssimuotoiseen koulutukseen osallistui vuonna 2015 EU-maissa keskimäärin 40,8 prosenttia yritysten henkilöstöstä. Selvästi eniten osallistuneita kaikista työntekijöistä oli Tšekissä, jossa lähes 85 prosenttia yritysten palkansaajista osallistui koulutukseen. Luxemburgissa, Sloveniassa ja Slovakiassa osallistujia oli noin kuusi kymmenestä (Kuvio 1.).

Vähiten koulutukseen osallistuttiin Kreikassa, Unkarissa, Romaniassa ja Makedoniassa, jossa noin joka viides yritysten henkilöstöstä osallistui koulutukseen.

Kuvio 1. Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden palkansaajien osuus EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Kuvio 1. Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden palkansaajien osuus EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Lähde: Yritysten henkilöstökoulutus -tilasto, Tilastokeskus

Suomessa koulutukseen osallistui 43,8 prosenttia, kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Pohjoismaista eniten osallistujia oli Norjassa (54,3 %) ja Ruotsissa (52,2 %) ja vähiten vuorostaan Tanskassa (34,6 %).

Miehet osallistuivat henkilöstökoulutuksiin naisia useammin

Miespalkansaajat osallistuivat naispalkansaajia enemmän henkilöstökoulutukseen suurimmassa osassa maita: koko EU:n tasolla miehistä osallistui 42 prosenttia ja naisista runsas kolme prosenttiyksikköä vähemmän. Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden naisten osuus oli suurempi vain Luxemburgissa, Sloveniassa, Maltalla, Virossa, Kroatiassa ja Makedoniassa.

Kuvio 2. Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden palkansaajien osuus sukupuolen mukaan EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Kuvio 2. Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden palkansaajien osuus sukupuolen mukaan EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Lähde: Yritysten henkilöstökoulutus -tilasto, Tilastokeskus

Yrityksen koolla on yhteys henkilöstökoulutukseen osallistumiseen: mitä pienempi yritys on, sitä vähemmän sen henkilöstö osallistuu koulutukseen. Pienimpien, 10–49 hengen yritysten työntekijöistä osallistui 30 prosenttia, keskisuurissa yrityksissä (50–249 henkeä) osallistui 37,2 prosenttia ja vähintään 250+ palkansaajan yrityksissä osallistui 47,7 prosenttia yrityksen henkilökunnasta.

Myös Pohjoismaissa yrityskoon vaikutus on vastaava lukuun ottamatta Norjaa, jossa eri kokoluokan yrityksissä osallistuttiin yhtä paljon koulutukseen.

Koulutuksen kestossa suurta vaihtelua – eniten tunteja Irlannissa ja Luxemburgissa, vähiten Liettuassa

Koulutustunteja oli EU-maissa yrityksen työntekijää kohden laskettuna keskimäärin 12,1 tuntia. Eniten koulutustunteja oli Irlannissa ja Luxemburgissa, joissa niitä oli noin 24 tuntia työntekijää kohti. Maltalla ja Belgiassa koulutustunteja oli noin 20 yrityksen työntekijää kohti. Vähiten koulutustunteja työntekijää kohti oli Liettuassa (7,2 tuntia) ja Unkarissa (8 tuntia).

Pohjoismaista eniten koulutustunteja oli Tanskassa, 14,2 yrityksen työntekijää kohti laskettuna. Ruotsissa ja Norjassa koulutustunteja oli noin 11,0 ja Suomessa vähiten, 9,1 tuntia työntekijää kohti laskettuna.

Kuvio 3. Koulutustunteja työntekijää kohden EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Kuvio 3. Koulutustunteja työntekijää kohden EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Lähde: Yritysten henkilöstökoulutus -tilasto, Tilastokeskus

Mitä suurempi yritys, sitä enemmän koulutusta

Yli puolella EU-maista saatujen henkilöstökoulutustuntien määrä kasvoi yrityskoon suuretessa. Päinvastainen tilanne oli Irlannissa, Britanniassa, Kroatiassa ja Makedoniassa, joissa pienimmissä yrityksissä työskentelevät saivat eniten koulutustunteja. Muissa maissa koulutustuntien määrissä ei juurikaan ollut eroja yrityskoon mukaan.

Pohjoismaista ainoastaan Tanskalla oli selvä trendi koulutustuntien määrän ja yrityksen koon välillä siten, että suurimpien yritysten palkansaajat saivat enemmän koulutusta kuin pienimpien. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tämä yhteys ei ollut niin ilmeinen.

Henkilöstökoulutukseen osallistuminen suhteessa koulutuspäiviin

Kuviossa 4. on esitetty henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus ja saatujen henkilöstökoulutuspäivien määrä eri maissa. Kuvion lineaarinen trendiviiva kertoo osallistumisasteen ja koulutustuntien määrän samansuuntaisesta riippuvuudesta.

EU-maista löytyy hyvin erilaisia koulutusprofiileja. Tšekeissä osallistuttiin kaikista eniten henkilöstökoulutukseen, mutta saatu koulutus oli kestoltaan EU-keskiarvon tasoa. Samoin osallistuneita oli keskimääräistä enemmän Slovakiassa, Espanjassa, Norjassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Italiassa sekä Itävallassa, ja koulutuspäivien määrä näissäkin maissa pysytteli lähellä EU-keskiarvoa.

Kuvion oikeassa yläkulmasta löytyvät maat, joissa sekä osallistuttiin eniten koulutukseen ja joissa koulutuspäivien määrä oli selvästi yli EU-maiden keskiarvon. Näitä maita ovat Irlanti, Luxemburg, Belgia, Portugali ja Slovenia.

Yhtenä ryhmänä erottuvat maat, joissa osallistuttiin keskimääräistä vähemmän henkilöstökoulutukseen, mutta joissa koulutuksen kesto oli yli EU-keskiarvon. Näin on esimerkiksi Maltalla, Virossa, Tanskassa, Bulgariassa ja Romaniassa.

Kuvio 4. Henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja saatujen koulutuspäivien määrä EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Kuvio 4. Henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja saatujen koulutuspäivien määrä EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Lähde: Yritysten henkilöstökoulutus -tilasto, Tilastokeskus

Tanskassa suurimmat koulutuskustannukset – Suomessa alle EU-keskiarvon

EU-maissa henkilöstökoulutuksen kustannukset laskettuna yrityksen yhtä työntekijää kohden olivat 585 euroa vuonna 2015. Koulutuksen kustannukset vaihtelivat suuresti EU-maissa. Suurimmat kustannukset olivat Tanskassa, 1 625 euroa työntekijää kohden. Belgiassa kustannukset olivat parisataa euroa pienemmät, 1 405 euroa työntekijää kohden. Ranskassa, Luxemburgissa ja Norjassa kustannukset olivat yli 1 000 euroa työntekijää kohden.

Pienimmät koulutuskustannukset olivat Romaniassa ja Bulgariassa, joissa ne jäivät alle 100 euroon yrityksen yhtä työntekijää kohden laskettuna.

Suomessa koulutuksen kustannukset työntekijää kohden olivat muutama kymmenen euroa alle EU-maiden keskiarvon. Muissa Pohjoismaissa kustannukset olivat selvästi yli EU-maiden keskiarvon. Ruotsin koulutuskustannukset olivat 888 euroa työntekijää kohden, mikä oli yli 300 euroa enemmän kuin Suomessa.

Kuvio 5. Henkilöstökoulutuksen kustannukset työntekijää kohden EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015otsikko tulee tähän
Kuvio 5. Henkilöstökoulutuksen kustannukset työntekijää kohden EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Lähde: Yritysten henkilöstökoulutus -tilasto, Tilastokeskus

Koulutukseen osallistuminen suhteessa koulutuskustannuksiin vaihteli suuresti

EU-maissa on hyvin erilaisia koulutusprofiileja koulutukseen osallistumisen ja koulutuskustannusten suhteen, kuten kuvio 6 osoittaa. Noin kymmenellä maalla sekä koulutukseen osallistuneiden osuus että koulutuskustannukset työntekijää kohden jäivät selvästi alle EU-keskiarvon. Nämä maat – mm. Makedonia, Romania, Bulgaria, Latvia, Kreikka ja Unkari – löytyvät kuvion 6. vasemmasta alalaidasta.

Vastaavasti osassa maita molemmat tekijät olivat selvästi yli EU-keskiarvon. Nämä maat – eli Belgia, Luxemburg, Ranska, Norja, Irlanti ja Ruotsi – löytyvät oikealta yläreunasta.

”Poikkeavia” maita olivat Tanska, jossa koulutuskustannukset olivat suurimmat, mutta osallistuneiden osuus jäi hieman alle EU-keskiarvon. Slovakiassa ja Tšekissä puolestaan osallistuneiden osuus oli reilusti yli EU-keskiarvon, mutta koulutuskustannukset työntekijää kohden olivat alhaiset (kuvan oikea alalaita).

Kuvio 6. Koulutukseen osallistuneiden osuus kaikista työntekijöistä ja koulutuskustannukset työntekijää kohden euroina EU-maissa, Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Kuvio 6. Koulutukseen osallistuneiden osuus kaikista työntekijöistä ja koulutuskustannukset työntekijää kohden euroina EU-maissa, Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Lähde: Yritysten henkilöstökoulutus -tilasto, Tilastokeskus

Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista suurin Tanskassa ja pienin Makedoniassa

Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista oli EU-maissa keskimäärin 1,7 prosenttia. Suurin osuus oli Tanskassa, 2,7 prosenttia, ja seuraavaksi suurimmat osuudet Ranskassa ja Sloveniassa, 2,5 prosenttia työvoimakustannuksista.

Maavertailun toisesta ääripäästä löytyvät Makedonia, jossa koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista oli 0,5 prosenttia, ja Latvia, 0,8 prosentin osuudellaan.

Pohjoismaista työvoimakustannusten osuus työvoimakustannuksista oli hieman yli EU-keskiarvon Norjassa, 1,8 prosenttia, ja hieman alle Ruotsissa, 1,6 prosenttia. Suomessa osuus oli Pohjoismaiden alhaisin, 1,1 prosenttia työvoimakustannuksista.

Kuvio 7. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Kuvio 7. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
Lähde: Yritysten henkilöstökoulutus -tilasto, Tilastokeskus

Vanhat EU-maat useimmiten henkilöstökoulutuksen kärjessä

Artikkelissa tarkastellut henkilöstökoulutuksen tunnusluvut muodostavat yhdessä kuvan yrityksen järjestämästä henkilöstökoulutuksesta, sen volyymista ja kustannuksista. Tunnuslukujen perusteella Euroopan maat profiloituvat hyvin eri tavoin henkilöstökoulutuksen järjestämisessä.

Seitsemällä EU-maalla (Luxemburg, Slovenia, Espanja, Belgia, Irlanti, Ranska ja Alankomaat) kaikki henkilöstökoulutuksen tunnusluvut olivat yli EU-keskiarvon ja kolme tunnusluvuista oli yli EU-keskiarvon Norjalla ja Tanskalla. Sloveniaa lukuun ottamatta kaikki nämä maat ovat ns. vanhoja EU-maita. Vastaavasti enemmistö henkilöstökoulutuksen tunnusluvuissa alle EU-keskiarvon jäävistä maista oli vuonna 2004 tai sen jälkeen EU:hun liittyneitä, valtaosin entisiä Itä-Euroopan maita (pl. Slovenia).

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä.

 

Liitetaulukko 1. Kurssimuotoinen koulutus EU-maissa sekä Norjassa ja Makedoniassa vuonna 2015
  Osallistuneiden
osuus kaikista
työntekijöistä,
Koulutus-
tunteja
työn-
tekijää
kohden
Kustannukset
työntekijää
kohden,
euroa
Koulutus-
kustannusten
osuus työvoima-
kustannuksista, %
Tšekki 83,7 11,9 235 1,5
Luxemburg 61,8 24 1 136 2,1
Slovenia 58,3 15,7 688 2,5
Slovakia 56,8 12,7 256 1,6
Espanja 55,4 12,3 597 1,8
Norja 54,3 11 1 060 1,8
Belgia 53,9 20,4 1 405 2,4
Ruotsi 52,2 11,5 888 1,6
Irlanti 49,7 24,7 939 2,2
Ranska 48,3 13,4 1 154 2,5
Portugali 46,3 17,9 262 1,5
Italia 45,9 12,6 544 1,3
Itävalta 45,4 11,1 619 1,3
Suomi 43,8 9,1 551 1,1
Alankomaat 41,4 13,9 893 2,3
Saksa 38,1 9,9 686 1,4
Puola 37,1 12,9 158 1,2
Malta 35,8 21,1 415 2,1
Tanska 34,6 14,2 1 625 2,7
Kypros 33,2 10,3 301 1,2
Viro 31,9 17,7 290 1,8
Britannia 30,4 10,6 293 1,8
Kroatia 28,7 11 236 1,3
Latvia 27,2 8,9 100 0,8
Bulgaria 26,5 13,7 96 1,4
Liettua 25,6 7,2 107 1,1
Makedonia 22 8,7 134 0,5
Romania 21,3 14,9 84 1
Unkari 19,4 8 223 1,8
Kreikka 18,5 12,5 247 1,1
EU-28 40,8 12,1 585 1,7

 

Lähteet:

CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus http://tilastokeskus.fi/til/cvts/index.html

Eurostatin database https://ec.europa.eu/eurostat/web/education-and-training/data/database

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
22.11.2018
Timo Ruuskanen

Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa, vaikka osallistumis­aste onkin hieman laskenut vuodesta 2012.  Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen sen sijaan on meillä keski­määräistä kehnompaa.

Artikkeli
12.11.2018
Kaija Ruotsalainen

Tiedonvaihdossa noin 13 100 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 200 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tämä artikkeli korvaa 18.9. ilmestyneen artikkelin.

Artikkeli
20.12.2017
Juha Hedman, Osmo Kivinen

Arvovaltaiset kansainväliset koulutus­vertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärki­maiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyö­ryhmän muistio puhuu osaamis­pohjan murenemisesta ja korkea­koulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keski­arvon. Mistä risti­riidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yli­opistosta kirjoittavat väärin­ymmärrysten ketjusta.

Artikkeli
2.11.2017
Aleksi Kalenius, Hannu Karhunen

1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.

Artikkeli
12.10.2017
Pekka Myrskylä

Maastamuutto on oletettavasti tärkein syy siihen, miksi Suomen koulutustaso heikkenee muihin OECD-maihin verrattuna. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että koulutustason nousu on pysähtynyt 1970-luvun lopulla syntyneisiin. Juuri näissä ikäluokissa maasta muuttaminen alkoi eniten näkyä. Toinen, ehkä yhtä merkittävä syy on se, että maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä systemaattisesti. Jopa puolet korkea-asteen tutkinnoista saattaa jäädä tilastotiedostojen ulkopuolelle.