Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoinpitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.
Kansainvälinen rikosluokitus auttaa vertailemaan maita ja trendejä
Lait vaihtelevat maittain, ja kansallisilla tilastoilla seurataan lainsäädännön vaikutuksia. Siksi maiden vertailuun tarvitaan kansainvälistä rikosluokitusta.
Kansainvälinen rikosluokitus ICCS, International Classification of Crimes for Statistical Purposes, on YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) johdolla kehitetty luokitus.
Luokituksen tarkoituksena on parantaa kansainvälisten rikostilastojen laatua, yhtenäistää rikostilastoja ja helpottaa kansainvälisten tietojen vertailtavuutta. Lisäksi sen on tarkoitus tukea YK:n kestävän kehityksen indikaattorien tuottamista.
Luokitus muodostuu 11 pääryhmästä, jotka jakautuvat neliportaisiksi alaryhmiksi. Pääryhmät on muodostettu siten, että niiden avulla on helppo seurata suurempia trendejä rikollisuudessa, esimerkiksi seksuaalirikollisuuden tai korruption kehitystä.
Monien maiden, myös Suomen, kansallisessa tilastoinnissa käyttämä luokitus perustuu lainkohtiin, mikä hankaloittaa kansainvälistä vertailua ja raportointia. Kansalliset luokitukset ovat monesti muodostuneet tarpeesta seurata lainsäädännön vaikutuksia, ja niille on siten tarvetta myös jatkossa.
ICCS-luokitus perustuu lainkohtien sijaan teonkuvauksiin. Niinpä se tarjoaa kehikon, joka mahdollistaa eri lähteistä (hallinnolliset aineistot ja kyselytutkimukset) saatavan tilastotiedon vertailun. ICCS-luokituksen tarkoituksena onkin luoda eri kyselyihin ja raportointeihin yhtenäinen kuvaus eri rikoksille.
Vertailua tarvitaan esimerkiksi kansainvälisten sopimuksien noudattamisen seurannassa (Istanbulin sopimus jne.). Kaikki uudet ja meneillään olevat EU- ja YK-tason rikostiedonkeruut tulevat perustumaan ICCS:ään. Tällaisia ovat mm. UN-CTS (crime trend survey) sekä sen yhteydessä toteutettava EU-tiedonkeruu.
Vuoden 2017 UN-CTS, koskien tilastovuotta 2016, toteutettiin ICCS-luokituksella. Tämän kyselyn tulokset julkaistaan kesän 2018 aikana.
Suomi eturintamassa
Suomen osalta luokituksen käyttöönottoa on edistetty laatimalla koodiston vastaavuustaulukko, jossa kaikille kansallisen koodiston runsaalle tuhannelle koodille on haettu ICCS-luokitusta vastaava koodi.
Suomi on myös ensimmäinen maa, jossa koko kansallinen koodisto on käännetty ICCS-luokitukseen. Suomella on myös edustaja luokituksen asiantuntijaryhmässä.
Suomen osalta kansallisen rikosluokituksen sovittaminen ICCS-luokitukseen on loppusuoralla ja alustavia lukuja voidaan julkaista.
Toki jotain kohtia luokituksesta ei voida täyttää esimerkiksi sen takia, että kyseinen teko ei ole rikos Suomessa tai nykyisen kansallisen tilastoinnin tarkkuus ei ole riittävä. Tällaisia ovat esimerkiksi pakkoavioliitto (ICCS 020292), joka ei ole Suomessa oma rikosnimike, tai monet ympäristörikokset.
Nykyisellä tilastointitarkkuudella ei ole mahdollista sanoa vaikkapa ympäristön turmelemisesta (RL 48:1§), kohdistuuko teko ilmaan, vesistöön vai maaperään.
Alla on taulukossa 1 Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaiset rikosluvut muutettuna ICCS-luokitusta vastaaviin pääryhmiin. Suurimman ryhmän muodostavat 09, Rikokset yleistä turvallisuutta ja valtion turvallisuutta vastaan. Suuruus johtuu alakohdasta 0907, Vahinkoa aiheuttamaton liikennerikkomus, johon kuuluvat miltei kaikki liikennerikokset ja -rikkomukset.
Taulukossa 2 on avattu pääryhmän 10 ympäristörikokset tarkemmalle tasolle. Taulukosta näkyy, että ympäristörikoksia ei saada juurikaan luokiteltua 2-tasoa tarkemmalla tasolla. Useissa muissa pääryhmissä tilanne on tässä suhteessa parempi.
Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston sekä syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilastojen tietoja on jatkossa tarkoitus julkaista sekä kansallisella luokituksella että ICCS-luokituksella.
Lue samasta aiheesta:
Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.
Kuinka monta tuomiota Suomessa annettiin taskuvarkaudesta vuonna 2019? Entä myymälävarkaudesta? Tietoja on aiemmin ollut saatavilla vain joiltain osin rikosilmoitusten ja syylliseksi epäiltyjen osalta. Nyt Tilastokeskuksessa on kokeiltu koneoppimista varkausrikosten luokittelemisessa. Tuloksissa yllättää ainakin polttoainevarkauksien suuri määrä.
Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?
Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on pääosin pienentynyt koko 2010-luvun ajan, samoin nuorten osuus kaikista tuomituista. Tilastojen perusteella rikollisuus keskittyykin aiempaa pienempään joukkoon nuoria, joista osa on siirtynyt vakavampiin rikoksiin.
Ravintoloiden vapautuneet aukioloajat lienevät hiukan lisänneet aamuöisiä pahoinpitelyitä. Kokonaisuudessaan kuitenkin yöaikaan tapahtuneet pahoinpitelyt ovat vähentyneet.
Rikoksen uusijoiden osuus tuomituista on ollut viime vuosina kasvusuunnassa. Keitä uusijat ovat?
Pojista on polvi parantunut myös rikostilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikosepäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikäluokissa.