tk-icons
Sivuston näkymät

Miehillä ja naisilla eriväriset lipukkeet kieltolaki­­äänestyksessä

26.7.2018
Tiina Tuomaala
Kuva: Rönnberg A / Helsingin kaupunginmuseo.

Enemmistö naisistakin kannatti kieltolain kumoamista, lain kannattajia oli kuitenkin enemmän kuin miesten keskuudessa.

Vuosina 1919-1932 Suomessa oli voimassa ns. kielto­laki, joka kielsi alkoholia sisältävien aineiden maahan­tuonnin, valmistuksen ja  myynnin muihin kuin lääkinnällisiin, teknisiin tai tutkimuksellisiin tarkoituksiin. Tarkoituksena oli vähentää alkoholin­käyttöä ja siitä aiheutuneita ongelmia.

Viinan salakuljetus ja myyminen kuitenkin yleistyi, ja niistä tuli monelle suomalaiselle elin­keino. Viinaa rahdattiin pirtu­laivoilla Suomen­lahden yli, ja mustat autot kuljettivat sitä sisä­maahan Pohjois-Suomea myöten. Ravintoloissa myytiin yleisesti kovaa teetä.

Yhdysvalloista alkanut yleis­maailmallinen lama ylettyi Suomeenkin 1920-luvun lopulla. Suomen valtio tarvitsi kipeästi lisää vero­tuloja, ja alkoholin myynnistä niitä olisi saatavilla.

Kieltolain purkaminen ei kuitenkaan ollut ongelmatonta, koska edus­kunnan enemmistö oli vielä sen kannalla. Niinpä hallitus järjesti "yleisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen väkijuomalainsäädännön perusteiden selvittämiseksi" joulukuun 29. ja 30. päivä vuonna 1931.

Kolme vaihtoehtoa 

Kansanäänestyksen äänestysluettelona käytettiin vuoden 1931 eduskuntavaalia varten valmistettua vaaliluetteloa. Äänioikeutettuja oli kaikkiaan 1 752 315, joka oli 51,3 prosenttia koko henkikirjoihin merkitystä väestöstä.

Äänioikeutetuista 1 404 671 asui maaseudulla ja 347 644 kaupungeissa. Enemmistö (53.5 %) oli naisia, kaupungeissa naisten osuus oli 49,4 prosenttia, maaseudulla 52 prosenttia.

Koko maa pidettiin yhtenä vaali­piirinä. Äänestyksen tulokset laskettiin Uuden­maan vaali­piirin keskus­lautakunnassa. Äänestäjien oli valittava yksi seuraavista vaihto­ehdoista:

1. Onko kieltolaki pysytettävä täysi­kiellon pohjalla?

2. Onko kielto­laki muutettava ja säädettävä laki, joka sallii mietojen alkoholi­juomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena?

3. Onko kieltolaki kumottava ja säädettävä laki, joka sallii muidenkin kuin mietojen alkoholi­juomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena?"

Miehet äänestivät aktiivisemmin  

Naisten ja miesten äänestys­lipukkeet olivat eri­värisiä. Sen avulla oli mahdollista selvittää, miten äänestivät miehet ja miten naiset.

Äänestysaktiivisuus oli huomattavasti heikompaa kuin eduskuntavaaleissa, mutta vilkkaampaa kuin kunnallisissa vaaleissa. Kaikkiaan vaali­uurnilla kävi 777 885 ääni­oikeutettua eli 44,4 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Miehet (55,2 %) olivat hieman aktiivisempia äänestämään kuin naiset.

Kaupungeissa äänestettiin suhteellisesti enemmän (54,3 %) kuin maa­seudulla (41,9 %). Silloisista lääneistä vilkkaimmin äänestettiin Uudellamaalla (55,3 %), Ahvenan­maalla (49.6 %) ja Viipurin läänissä (48,8 %). Kaikkein laiskimmin äänestettiin Oulun läänissä (37,8 %).

"Erikoisesti pistää silmiin ahvenan­maalaisten vilkas osanotto kieltolaki­äänestykseen, sillä mielen­kiinto muihin vaaleihin on Ahvenan­maalla tavallisesti ollut laimeampi kuin muualla maassa. Muutenkin äänestettiin ruotsin­kielisissä kunnissa, varsinkin Uuden­maan läänissä, yleensä innokkaammin kuin suomen­kielisissä."

Äänestyksen tulos oli selvä: kansa kannatti kielto­lain kumoamista. Enemmistö ääni­oikeutetuista (70,6 %) valitsi vaihto­ehdoista kolmannen, kielto­lain jatkamista kannatti vain vajaa kolmas­osa (28,0 %). Vaihto­ehto kaksi sai vain murto-osan äänistä (1,4 %).

Eduskunta vahvisti uuden väkijuoma­lain helmi­kuussa 1932 ja Valtion omistama Oy Alkoholi­liike Ab – yksin­oikeutenaan tuoda, viedä, valmistaa ja myydä alkoholi­juomia Suomessa – avasi ovensa 5. huhtikuuta samana vuonna.

Houtskarissa kaikki vastaan, Kaustisella melkein kaikki puolesta

Äänestystulokset annettiin Tilastolliselle pää­toimistolle yksityis­kohtaisempaa käsittelyä ja julkaisemista varten. Noin puolen vuoden kuluttua, vuoden 1932 toukokuussa, tulokset julkaistiinkin Suomen Virallinen tilasto (SVT) –julkaisusarjassa.

"Täten saatetaan julkisuuteen joulukuun 29. ja 30. p:nä v. 1931 toimitetusta kieltolaki­äänestyksestä tehty tilasto. Julkaisun laatimisesta on lähinnä huolehtinut alle­kirjoittanut J ä r v i n e n. Helsingissä, Tilastollisessa pää­toimistossa, touko­kuussa 1932." 

Julkaisu on kolmikielinen. Käytetyt kielet olivat suomi, ruotsi ja ranska. Julkaisu sisältää ääni­oikeutettujen ja äänestäneiden määrät suku­puolen ja alueen mukaan sekä äänestyksen tulokset kunnittain suku­puolen mukaan.

Kieltolain kumoamisen puolesta äänestäneistä naisten osuus (65,3 % hyväksytyistä naisten äänistä) oli suhteellisesti pienempi kuin miesten (74.8 % hyväksytyistä miesten äänistä). Selvä enemmistö naisistakin kuitenkin kannatti kielto­lain kumoamista.

Kaupungeissa kieltolain purkamista kannatettiin pää­sääntöisesti enemmän kuin maa­seudulla. Varsinkin maa­seudun nais­äänestäjät antoivat suhteellisen paljon ääniä kielto­lain jatkamisen puolesta.

Kieltolain purkamista kannatettiin eniten Ahvenan­maan läänissä ja Uuden­maan läänissä sekä Etelä-Suomen rannikko­seudun pienissä, ruotsin­kielisissä kunnissa. Houtskarissa kaikki 536 äänestänyttä äänestivät yhtenä miehenä ja naisena vaihto­ehtoa kolme eli kielto­lain purkamista.

Kieltolain jatkamisen kannattajia löytyi taas suhteellisesti eniten Vaasan läänin suomen­kielisistä kunnista ja Oulun läänistä. Kaustisilla 84,2 prosenttia äänestäjistä kannatti kielto­lain jatkamista.

Kieltolakiäänestyksen lisäksi Suomessa on järjestetty vain toinen koko valta­kunnan neuvoa-antava kansan­äänestys. Se oli vuonna 1994, kun äänestettiin Suomen EU-jäsenyydestä.

 

Kirjoittaja on erikois­suunnittelija Tilastokeskuksen tietopalvelu-yksikössä.

Lähde: Kieltolakiäänestys vuonna 1931. Suomen virallinen tilasto. 29 C, Vaalitilasto; 1. Helsinki 1932: Tilastollinen päätoimisto [viitattu 18.7.2018]. Suora lainaus sivulta 3, 5 ja 8.

Tilastokeskus on digitoinut Suomen virallisen tilasto (SVT) -sarjan julkaisut sen koko historian ajalta. Kaikkiaan noin 20 000 julkaisusta jo yli 6 000 on luettavissa Kansalliskirjaston avoimessa Doria-verkkopalvelussa ja määrä karttuu nopeasti.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
9.7.2018
Tiina Tuomaala

Suomen ensimmäinen varsinainen väestönlaskenta, ns. kaupunki­laskenta, suoritettiin vuonna 1870 neljässä kaupungissa: Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Aiemmat väkiluku­tiedot perustuivat kirkon­kirjojen ja henki­kirjojen tietoihin.

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

Artikkeli
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Blogi
3.1.2018
Vieraskynä: Jussi Melkas

Virallisen tilaston toiminta­ympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tieto­markkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilasto­informaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.

Artikkeli
21.12.2017
Kaija Ruotsalainen

Rekisterit mullistivat aikanaan koko tilastotuotannon. Digitalisaation myötä tieto pyritään keräämään vain kerran ja saattamaan pian kaikkien käyttöön. Onko nyt aika uudelle vallankumoukselle?

Artikkeli
8.12.2017
Jaana Huhta, Merja Kallio-Peltoniemi

Useat tilastot laaditaan esittämällä kysymyksiä satunnaisesti valitulle otosjoukolle. Miten saamme kysymyksistä sellaisia, että vastaajat ymmärtävät ne samalla tavalla? Ja vastaamisesta motivoivaa – ehkäpä jopa mukavaa?

Blogi
20.10.2017
Vieraskynä: Kimmo Vehkalahti

Euroopan tilasto­päivä muistuttaa maailman­­laajuisesta, meitä ympäröivästä tilastojen virrasta, jonka pyörteissä pärjääminen edellyttää tilastollista luku­­taitoa. Aihe on kiehtonut minua ja kietoutunut tiukasti tilasto­­tieteen kurssiini, joka on nykyään avoin kaikille.