Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Aikasarjapäivityksessä kuntasektorin menot vähenivät ja julkisten menojen suhde bkt:hen pieneni
Päivityksellä ei ole vaikutusta julkisyhteisöjen nettoluotonantoon eli alijäämään, eikä julkisyhteisöjen arvonlisäys käypähintaisena muutu.
Kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkistuksen yhteydessä poistettiin paikallishallintosektorin sisäisiä ostoja ja myyntejä, jotka vähentävät sektorin markkinatuotosta (tuloja) ja välituotekäyttöä (menoja) vuosina 2004-2014. (Kuvio 1)
Viime vuosikymmenellä kuntayhtymissä yleistyivät erilaiset yhtiöt ja liikelaitokset, joiden tarkoitus on palvella lähinnä kuntayhtymää ja kuntayhtymään kuuluvia kuntia. Tällaisten yhtiöiden ja liikelaitosten määrän kasvu on lisännyt kuntasektorin sisäisiä ostoja, joita ei kaikilta osin saatu eliminoitua kuten Olli Savela on blogikirjoituksessaan aiemmin todennut.
Aikasarjapäivityksessä vähennetyt kirjaukset koostuvat pääasiassa terveydenhuollon kuntayhtymien sisäisistä erikoissairaanhoidon palvelujen ostoista, jotka kuntayhtymät ovat ostaneet omilta liikelaitoksiltaan. Tällöin kirjaus on tapahtunut sekä kuntayhtymän kuluna että liikelaitoksen tulona.
Terveydenhuollon kuntayhtymien liikelaitoksien määrän lisääntyminen on kasvattanut sisäisiä ostoja, jotka puolestaan ovat lisänneet kuntasektorin markkinatuotosta (tuloja) ja välituotekäyttöä (menoja) vuosina 2004-2014. (Kuvio 2) Vuodesta 2015 alkaen kirjaukset ovat eliminoituneet kuntataloustilastouudistuksen yhteydessä.
Korjaus ei poista kaikkia kuntasektorin sisäisiä eriä, mutta se yhtenäistää vuosien 2004-2014 aineiston uudistetun kaltaiseksi.
Kuntien lähdeaineisto on muuttumassa tilastovuodesta 2021 alkaen, mikä tulee jatkossa mahdollistamaan sisäisien erien tarkemman erittelyn.
Eliminoidut kirjaukset ovat aiemmin sisältyneet myös julkisyhteisöjen kokonaismeno- ja tulolaskelmiin
Julkisyhteisöjen sulautetut tulot ja menot koostuvat EU:n tilastovirasto Eurostatin nykyisen laskentakaavan määrittelemänä valtionhallinnon, paikallishallinnon, työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen menoista.
Kuntasektorin kirjausten eliminointi puolestaan vähentää julkisyhteisöjen markkinatuotosta (tuloja) ja välituotekäyttöä (menoja). Eliminoinnit kohdistuvat kyseisiin eriin samansuuruisina, jolloin eliminoinneilla ei ole vaikutusta julkisyhteisöjen nettoluotonantoon eli alijäämään.
Julkisyhteisöjen menoja ja tuloja kuvaava taulukko löytyy Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannoista kansantalous-osiosta. Taulukon 1 julkisten menojen ja tulojen erittely on poimittu tästä taulukosta.
Välituotekäyttö | 25 028 | Markkinatuotos | 10 899 | |
Investoinnit | 10 036 | Tuotos omaan loppukäyttöön | 2 178 | |
Palkat | 28 802 | Markkinattomien tuotteiden myynnit | 2 394 | |
Muut tuotantoverot | 6 | Tuotannon ja tuonnin verot | 33 092 | |
Tukipalkkiot | 2 749 | Muut tuotantotukipalkkiot | 0 | |
Omaisuusmenot | 2 087 | Omaisuustulot | 7 044 | |
Tulo-, varallisuus-, ym. välittömät verot, pl. Pääomaverot | 229 | Tulo-, varallisuus-, ym. välittömät verot, pl. Pääomaverot | 37 364 | |
Rahamääräiset sosiaalitetuudet | 43 054 | Sosiaaliturvamaksut | 27 947 | |
Yksilöllisiä markkinattomia tavaroita ja palveluita vastaavat tulonsiirrot | 6 655 | |||
Muut tulonsiirrot | 5 604 | Muut tulonsiirrot | 761 | |
Pääomansiirrot | 407 | Pääomansiirrot | 806 | |
Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen nettohankinta | -237 | |||
Julkisyhteisöjen menot yhteensä | 124 420 | Julkisyhteisöjen tulot yhteensä | 122 485 | |
Julkisyhteisösektorin nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (–) | ||||
–1 935 |
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito (2019)
Miten muut julkisen talouden tunnusluvut reagoivat aikasarjapäivitykseen?
Kun julkisyhteisöjen menot suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, saadaan yksi julkisen talouden kokoa kuvaava tunnusluku, jonka avulla menojen kehitystä voidaan vertailla eri ajankohtina ja kansainvälisesti. (Kuvio 3)
Kuntasektorilta eliminoitavat kirjaukset pienentävät julkisten menojen bkt-suhdetta, koska eliminoinnit vähentävät julkisyhteisöjen menoja.
Kuntasektorin sisäisien osto- ja myyntikirjausten eliminoinnit kohdistuivat saman suuruisina sekä julkisyhteisöjen markkinatuotokseen että välituotekäyttöön, jolloin näiden erotuksena muodostuva julkisyhteisöjen arvonlisäys ei käypähintaisena muutu.
Julkisyhteisöjen kansantuotteen osuudesta kertova tunnusluku saadaan, kun julkisyhteisöjen käypähintainen arvonlisäys suhteutetaan bruttokansantuotteeseen. Koska arvonlisäys ei käypähintaisena muutu, myös julkisyhteisöjen arvonlisäyksen osuus kansantuotteesta pysyy ennallaan.
Koska bkt koostuu pääasiassa yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä, on kyse julkisyhteisöjen arvonlisäyksen osuudesta bruttokansantuotteesta. Julkiset menot eivät puolestaan ole osa bruttokansantuotetta, jolloin kyse on pikemminkin lukujen välisestä suhteesta.
Kuntasektorin kirjausten eliminoinnin vaikutus julkisten menojen bkt-suhteeseen on korkeimmillaankin alle prosentin vuosina 2004-2014.
Lisäksi on hyvä muistaa, että bruttokansantuotteeseen suhteutettuihin tunnuslukuihin vaikuttaa myös bkt:n kehitys. Kansantalouden tilinpidon aikasarjapäivityksen yhteydessä bkt:n taso nousi vuosina 2010-2018.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen talous ja ympäristötilastot -yksikössä julkinen talous ja sektoritilinpito -vastuualueella.
Lue samasta aiheesta:
Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.
Eurostat on julkaissut tulojen jakautumisesta hieman pidempää aikasarjaa vuosilta 2016–2019 aiempien, vuotta 2015 koskeneiden kokeellisten mikro- ja makrotietoja yhdistävien lukujen jatkoksi. Tilastokeskus kokeilee monin tavoin haasteellisten laskelmien laatimista Suomen osalta syksyllä 2022.
YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpitojärjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.
Kansantalouden tilinpito ei ota kantaa siihen, onko jokin tuotanto hyödyllistä tai aiheuttaako se suoranaista haittaa. Ekosysteemit ja luontoarvot pitää saada mukaan kansantalouden tilinpidon rinnalle kokonaisuutta täydentämään, mutta se ei ole helppoa.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Tilastokeskus on valmistellut uudesta sektoriluokituksesta luonnoksen, jossa hyvinvointialueet tullaan luokittelemaan paikallishallintosektorille. Helsingin kaupungin sote-toiminta luokitellaan jatkossakin kuntasektorille.
Talous supistui pahimpia pelkoja maltillisemmin viime vuonna, mutta Suomen harmaantuminen jatkuu. Koronakriisin seurauksena talouden uudistumistakin tapahtuu.